Presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkkikilpailu avattu
Valtioneuvoston kanslian elokuussa presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkin toteutusta varten asettama toimikunta järjestää hautamuistomerkin suunnittelukilpailun. Kilpailu julkistettiin virallisesti tänään 2. tammikuuta 2018.
Alivaltiosihteeri Timo Lankisen johtama hautamuistomerkkitoimikunta kutsuu kaikkia suomalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia ammattitaitelijoita ottamaan osaa kilpailuun. Tavoitteena on, että muistomerkki on valmis ja sijoitettu paikalleen Hietaniemen hautausmaalle presidentti Koiviston syntymäpäivänä 25.11.2018.
Muistomerkin suunnittelukilpailun aikataulu ja palkinnot
Kilpailun julkistaminen 2.1.2018
Kilpailuaika päättyy 14.3.2018
Kilpailun tulokset julkistetaan 9.4.2018
Palkintosumma on yhteensä 18 000 euroa ja se jakaantuu seuraavasti:
- palkinto 10 000 €
- palkinto 5 000 €
- palkinto 3 000 €
Palkintolautakunnan kokoonpano
Palkintolautakunnan muodostavat Presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkkitoimikunta:
Timo Lankinen, alivaltiosihteeri, valtioneuvoston kanslia (puheenjohtaja)
Antti Ahlava, vararehtori, professori, Aalto-yliopisto
Heikki Allonen, diplomi-insinööri, omaisten edustaja
Risto Lehto, hautaustoimen päällikkö, Helsingin seurakuntayhtymä
Petri Oittinen, pääsuntio, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta
Susanna Pettersson, museonjohtaja, Ateneumin taidemuseo
Pirjo Sanaksenaho, professori, rakennussuunnittelu, Aalto-yliopisto
sekä Suomen Taiteilijaseuran nimeäminä taiteilijajäseninä:
Maija Helasvuo, kuvanveistäjä
Pasi Rauhala, kuvataitelija
Palkintolautakunnan sihteerinä toimii Sanna Helopuro, lainsäädäntöneuvos, valtioneuvoston kansliasta. Kilpailun välityshenkilönä toimii kilpailuasiamies Jussi Ilvonen, Suomen Taiteilija-seurasta.
Kilpailun ohjelma ja lisätietoja vnk.fi/muistomerkkikilpailu
Lähde: Valtioneuvosto
Tavallinen hautakivi saisi kelvata, johon isolla teksti ”Koiviston konklaavi” muistona Koiviston ajasta, milloin Suomen ja suomalaisten tuhoaminen alkoi.
Käteen sopiva murikka suomalaista graniittia: ”Kivi jota ei tarvinnutkaan heittää”. Sen voisi vaikka asettaa ikuisen velallisen graniittiselle kädelle vihasta suonittuneeseen nyrkkiin graniittipaaden päällä. Kiveen kirjailtuna presidentti Mauno Koiviston kuolinpäivä.
Toivottavasti aika kultaa muistot tuosta Bernstainilais-herrasta huolimatta – tai ei sittenkään. Sillä onhan ihan mahdotonta saada mitään hyvää aikaiseksi, jos paha ajan saatossa kultautuisi hyväksi ihmisten mielissä.
Sellainen kivi johon on kaiverrettu Koiviston lausuma:
”Somalialaiset on syytä pysäyttää rajalle. Otetaan nimet ylös ja luvataan harkita. Todetaan, että Neuvostoliitto on turvallinen maa. Jos joku on eri mieltä, niin sitten riidellään. Sanoin, että ellei näitä pysäytetä, miten sitten muitakaan.”
Kivipaasi jossa taustalla 12 000 hautakumpua , posliininen vessapytty johon voisi lorottaa muistelonsa ko. tyypistä !
Myöhemmin avataan samoissa merkeissä virallinen suosikkispotti
koirani tarpeille.
Koivisto oli kuitenkin sodan käynyt veteraani, joten sen takia kunnioitan. Olkoon muistomerkki siihen viittaava.
Taisi Koiviston ansiosta tulla presidenttinä satakertaisesti ruumiita verrattuna sota-ajan ansioihin, ja hekin kaikki vielä omasta kansasta. Kaikki sodassa olleet eivät myöskään olleet kunnioitettavia, toiset monesti vain pääsivät asemansa ja suhteidensa ansiosta omia osuuksiaan kehumaan.
Ei minkäänlaisia patsaita ja muita muistomerkkejä kenellekään. Henkilöön menevä palvonta ja myös mustamaalaaminen on primitiivistä ja saisi loppua kokonaan.
”Päätoimittaja Veikko Saksin videot”
KONKLAAVIN KUVIOISTA
Ns. pankkikriisi oli suurelta osalta rikollista
Julkaistu 1.12.2015
Tällä videolla kerrotaan Suomen ns. pankkikriisistä, joka oli Kjeld Möllerin tutkimusten mukaan suurelta osaltaan rikollista. Siinä suurpankit ja Suomen valtio olivat rikollisia. Tämä asia on vielä selvittämättä, vaikka siitä on kulunut noin 25 vuotta.
https://www.youtube.com/watch?v=I3LfLx2JNFg
Ns. pankkikriisiä vetävät yhä pankit ja valtiovalta
Julkaistu 30.10.2016
Karjalan Kuvalehti haastatteli Velallisten Tuki ry:n johtoryhmän jäsentä Hilkka Laikkoa, joka oli myös Oy ST-Line Ltd:n markkinointipäällikkö.
https://www.youtube.com/watch?v=6vJ7ExHBeAM
Ns. pankkikriisissä pankit ja valtiovalta rikkoivat perustuslakia
Julkaistu 11.11.2016
Sangen useita perustuslain kohtia loukattiin 1990-luvun ns. pankkikriisissä ja loukataan yhä.
Perustuslain 8 § puhuu rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta eli ketään ei saa pitää syyllisenä, eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.
https://www.youtube.com/watch?v=uAJ9FcIhUnU
Tekikö Koivisto valtiopetoksen ns. Koiviston konklaavissa?
Julkaistu 8.2.2017
Jorma Jaakkola kertoo, että Suomen presidentti Mauno Koivisto teki ns. Koiviston konklaavissa eli oikeuspoliittisessa seminaarissa 26.03.1992 valtiopetoksen!
Väite valtiopetoksesta, joka ei vanhene koskaan, on kova. Muistisairas Koivisto ei sitä enää ymmärtäne tai sitten hän ei välitä aiheesta mitään.
https://www.youtube.com/watch?v=-vziUPPE7p0
Yrittämisen ylipääsemätön vaikeus Suomessa?
Julkaistu 8.3.2017
Suomessa on yli 100 000 yritystoimintaan liittyvää lakia tai asetusta. Kuka niitä kaikkia edes voi tietää? Valtiolla on kuhunkin lakiin liittyvää erityistä osaamista, joten puntit eivät yrittäjän osalta ole mitenkään tasan.
Ns. pankkikriisin aikana Suomessakin toteutui eräänlainen oikeudellinen nihilismi, sillä oikeuslaitosta – paremminkin voidaan puhua tuomiolaitoksesta – ohjailtiin presidentin kansliasta ja miksei myös valtioneuvostosta käsin.
https://www.youtube.com/watch?v=A8kuXAMNBUY
Ns. pankkikriisin taustaa
Julkaistu 26.6.2017
Karjalan Kuvalehdessä 01/2017 Jorma Jaakkola kertoi, että 1990-luvun ns. pankkikriisissä velkavankeuteen ja konkursseihin ajetut yrittäjät olivat sijaiskärsijöitä aivan kuten ns. sotasyyllisyydessä ja asekätkennässä tuomitut.
https://www.youtube.com/watch?v=2rma5p5pqmY
Ns. pankkikriisin EMU-varauma
Julkaistu 12.9.2017
Jorma Jaakkola käsittelee Karjalan Kuvalehdessä 03/2017 ns. pankkikriisin EMU-varaumaa. EMU tulee sanoista Economic and Monetary Union eli Euroopan talous- ja rahaliitto.