Hallituksen norminpurkutalkoot etenevät – Katso esimerkit sujuvoittamisesta

Hallituksen kärkihanke säädösten sujuvoittamiseksi etenee hallitusohjelman mukaisesti kaikilla hallinnonaloilla. Hankkeen yleisenä tavoitteena on tuottaa parempaa sääntelyä ja hyvää lainvalmistelukulttuuria. Tuloksena on selkeämpiä ja ymmärrettävämpiä lakeja, kansalaisille ja yrityksille nopeampaa asiointia ja kaiken kaikkiaan ohuempaa byrokratiaa.

Hankkeen vastuuministerin, liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mukaan kysymys on laajasta toimintatapojen uudistamisesta, jolla on kiinteä yhteys digitalisaatioon ja kokeiluihin.

– Digitalisoituvassa maailmassa on tärkeää, että säädöksissä pysyttäisiin kehityksen vauhdissa. Tätä työtä olemme nyt tekemässä. On sekä viranomaisten että kansalaisten ja yritysten etu, että esimerkiksi sähköistä asiointia voidaan hyödyntää täysimääräisesti, ja että säädökset eivät ole estämässä tätä kehitystä, ministeri Berner toteaa.

Alemmanasteista sääntelyä perataan

Kansalaiselle ja yritykselle usein tutuin kosketuspinta sääntelyyn on viranomaisen antama määräys tai ohje. Näiden alemmantasoisten normien laatua ja tarpeellisuutta on arvioitu kaikilla hallinnonaloilla. Esimerkiksi ympäristöministeriön rakennusmääräyskokoelmaa on uudistettu niin, että yksittäisten vaatimusten määrä on laskenut puoleen aikaisemmasta.

Säädösten karsimisen ja yksinkertaistamisen lisäksi sähköistä asiointia on kehitetty voimakkaasti. Tämän seurauksena asiakasmaksuja on voitu alentaa. Muun muassa useita Trafin maksuja on alennettu sekä kesällä 2017 että tammikuun 2018 alussa.

Parempaa sääntelyä myös EU-tasolla

Suuri osa kansallisesta lainsäädännöstä on EU-peräistä. Valtioneuvoston kanslia, työ- ja elinkeinoministeriö ja oikeusministeriö ovat yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa jatkaneet työtä EU-sääntelyn keventämiseksi ja yksinkertaistamiseksi.

Suomi pitää tärkeänä, että paremman sääntelyn periaatteita noudatetaan kaikessa EU-sääntelyssä. Parempi sääntely on vahvasti esillä myös komission vuoden 2018 työohjelmassa.

Suomi osallistuu aktiivisesti EU-sääntelyn yksinkertaistamista edistävän REFIT-foorumin toimintaan ja kehittämiseen. Vuosina 2016-2017 REFIT-foorumi on saanut sidosryhmiltä, kuluttajilta ja jäsenvaltioilta kaikkiaan yli 270 aloitetta EU-sääntelyn yksinkertaistamiseksi. Aloitteista 12 prosenttia on tullut Suomesta.

Yksi yhdestä -periaatteen kokeilulle jatkoa

Työ- ja elinkeinoministeriö on testannut Yksi yhdestä -periaatetta säädösvalmisteluhankkeissa. Periaate tarkoittaa sitä, että jokaista sääntelyn yrityksille aiheuttamaa yhden euron lisäkustannusta kohden on löydettävä yhden euron säästö muualta.

Kokeilun aikana kehitettiin laskuri, jolla lainvalmistelija pystyy arvioimaan säädöksen vaikutuksia yritysten kustannuksiin. Laskuri toimii näin norminpurun mittarina.

TEM arvioi, että vuoden 2017 annetuissa, kokeiluun sisältyneissä lakiesityksissä on sääntelyn yrityksille aiheuttamia kuluja voitu keventää 150.000 euroa vuositasolla. TEM ehdottaakin, että kokeiluna alkanut toimintatapa vakiinnutettaisiin ja se laajennettaisiin muihinkin ministeriöihin.

Lupa- ja valitusprosesseihin valmistellaan uudistuksia

Syksyn 2017 aikana on jatkettu hallitusohjelman mukaista valmistelutyötä lupa- ja valitusprosessien sujuvoittamiseksi. Samalla on varmistettu toimintatapojen ministerityöryhmän vahvistaman palvelulupauksen hallinnonalakohtaista toimeenpanoa.

Syyskuun alussa voimaan tulleen ympäristönsuojelulain muutoksen myötä noin 200 uutta toimintoa on siirtynyt luvanvaraisuudesta rekisteröintimenettelyyn ja lähes 200 toimintoa poistuu kokonaan luvanvaraisuudesta. Samassa yhteydessä on tehostettu asiakkaiden sähköistä neuvontaa.

Oikeusministeriössä valmistellaan uutta lakia, jolla pyritään minimoimaan viranomaisten keskinäisten valitusten määrä ja terävöittämään korkeimman hallinto-oikeuden roolia linjaratkaisuja tekevänä tuomioistuimena. Ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan yhden luukun palvelujen yhdennettyä sähköistä menettelyä, joka alkuvaiheessa koskee ympäristölupia, vesitalouslupia, luonnonsuojelulain poikkeamispäätöksiä, maa-aineslupia ja rakennuslupia.

Lupaprosesseja helpottamaan aiotaan perustaa Valtion lupa- ja valvontavirasto, joka ottaa hoitaakseen pääosan nykyisten aluehallintovirastojen (AVI) ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran tehtävistä sekä osan ELY-keskusten tehtävistä.

SYYSKAUDEN 2017 KESKEISIÄ NORMINPURKUHANKKEITA MINISTERIÖISSÄ

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

Liikenne- ja viestintäministeriön merkittävimpiä norminpurkuhankkeita ovat tieliikennelaki, yksityistielaki, ajokorttilaki sekä liikennepalvelulain toinen vaihe. Kaikki mainitut lakihankkeet ovat eduskunnan käsiteltävinä.

Uuteen tieliikennelakiin kootaan kaikki tieliikenteen säädökset yhdeksi johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Yksittäisten säädösten määrää on vähennetty ja yksinkertaistettu, ja viranomaisten menettelytapoja on modernisoitu. Yksityistielaki vähentää kuntien hallinnollista taakkaa ja selkeyttää säädöksiä. Ajokorttilain muutos muun muassa vähentää ajokortin hankkimiseen liittyvää byrokratiaa. Liikennepalvelulain toinen vaihe puolestaan poistaa päällekkäistä sääntelyä, kokoaa liikennetiedon ja rekisterit yhteen sekä selkeyttää liikennehallinnon tehtäviä ja työnjakoa.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ

Maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmasta on vuosien 2015 ja 2016 osalta päätetty kumota tai poistaa useita satoja säännöksiä, joista suurin osa oli vanhentuneita. Tämä sujuvoittaa hallintoa ja säädösten toimeenpanoa.

Metsästyslain muutoksella kevennettiin ampumakokeisiin liittyvää byrokratiaa ja mahdollistettiin ilman poliisin lupaa metsästysaseen kuljettaminen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa tietyissä tapauksissa kuten esimerkiksi saalista noudettaessa. Vahinkoa aiheuttavista linnuista riittää metsästyslain muutoksen jälkeen eräissä tilanteissa ilmoitus, enää ei tarvita poikkeuslupamenettelyä.

OIKEUSMINISTERIÖ

Vuoden 2019 alusta voimaantuleva uusi etu- ja sukunimilaki joustavoittaa ja nopeuttaa nimiasioiden käsittelyä ja lisää valinnanvapautta nimiasioissa. Nimiasioihin liittyviä päällekkäisiä viranomaistoimintoja karsitaan ja nimihakemusten käsittelyaikoja lyhennetään. Nimen ilmoittamista ja muuttamista varten luodaan sähköiset palvelut.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2018 alusta. Koulutuksen ydinasioita ovat henkilökohtaiset opintopolut, laaja-alainen osaaminen sekä tiivis yhteistyö työelämän kanssa. Asetusta opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa on sujuvoitettu yksinkertaistamalla valintamenettelyä. Ammatillisen koulutuksen yhteishaussa on luovuttu lisähauista, jolloin käytössä on yksi hakuvaihe vähemmän.

Valtionavustusten digitalisoinnilla edistetään hyvää hallintoa, vähennetään avustusten päällekkäisyyttä, varmistetaan päätösten oikeudenmukaisuutta sekä parannetaan päätöksenteon laatua ja avustusten tarkoituksenmukaista kohdentumista.

Yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan lisättäväksi kaikkia korkeakouluja koskevat säännökset korkeakoulujen välisen opetusyhteistyön mahdollisuuksien laajentamisesta.

PUOLUSTUSMINISTERIÖ

Puolustusministeriön hallinnonalan vaarallisia kemikaaleja koskeva sääntely ajantasaistettiin ja saatettiin oikealle säädöstasolle. Lisäksi sääntelyä sujuvoitettiin kokoamalla nykyiset osin hajanaiset määräykset selkeäksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi.

SISÄMINISTERIÖ

Aselupaa voi hakea poliisilta sähköisesti, jolloin henkilökohtaisen asioinnin tarve vähenee. Tämän menettelyn rinnalla säilyy mahdollisuus asioida henkilökohtaisesti poliisilaitoksella. Lupaa voi hakea haluamaltaan poliisilaitokselta kotikunnasta tai -paikasta riippumatta. Erillisistä asetta koskevista hankkimis- ja hallussapitoluvista luovuttiin ja tilalle tuli aselupa. Ampuma-aselain muutos tuli voimaan 1.12.2017.

Kasvuyrittäjien eli niin kutsuttujen startup-yrittäjien ja huippuosaajien muuttoa Suomeen helpotetaan ottamalla käyttöön startup-yrittäjien oma oleskelulupa ja pidentämällä erityisasiantuntijoiden ensimmäisen oleskeluluvan voimassaolo yhdestä vuodesta kahteen. Tavoitteena on, että kasvuyrittäjän luvan käsittely kestäisi korkeintaan muutaman viikon. Kaikkien hakijoiden oleskelulupaprosessia sujuvoitetaan siten, että jatkolupaa varten ei kerätä enää uusia sormenjälkiä, jolloin jatkoluvan voi hakea täysin sähköisesti käymättä Maahanmuuttovirastossa.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Alkoholilain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2018. Lupahallintoa on yksinkertaistettu. Valvonnassa painopistettä on siirretty yksityiskohtaisesta normituksesta yritysten omaan vastuuseen toimintansa järjestämisestä, eli omavalvontaan. Vanhentuneita säännöksiä on purettu kokonaan erityisesti anniskelusta (esim. vastaavan hoitajan kelpoisuusehdot, annoskokojen määrittely, anniskelualueen normitus).

Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 159/2017) on eduskunnan käsiteltävänä. Laki sujuvoittaa ja nopeuttaa olennaisesti sote-tietojen käyttölupiin liittyvää käsittelyä ja keventää siihen liittyvää, rinnakkaisista lupamenettelyistä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Laki luo ajanmukaiset ja yhdenmukaiset edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminnassa syntyvien asiakastietojen ja muiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien henkilötietojen käytölle tutkimuksessa, tilastoinnissa, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa, opetuksessa, tietojohtamisessa, viranomaisohjauksessa ja -valvonnassa sekä viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtävissä.

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ

Hallituksen esitys uudeksi laiksi avaruustoiminnasta hyväksyttiin eduskunnassa 18.12.2017. Suomesta tuli avaruusvaltio, kun Aalto-1, ensimmäinen suomalainen satelliitti lähetettiin avaruuteen kesäkuussa 2017. Kaksi kaupallista yritystä valmistautuu parhaillaan oman satelliittinsa lähettämiseen. Avaruus tarjoaa yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kasvun lähteitä. Kansallisella avaruuslainsäädännöllä edistetään toimialan kehittymistä luomalla toiminnalle lainmukaisuuden, turvallisuuden ja liiketoimintamahdollisuudet takaavat puitteet.

Yksi yhdestä -periaatetta on testattu kuluneen vuoden ajan kaikissa työ- ja elinkeinoministeriön säädösvalmisteluhankkeissa, sekä elintarvikelain kokonaisuudistuksen yhteydessä maa- ja metsätalousministeriössä. Yksi yhdestä -periaatteen mukaan euron lisäys yrityksiin kohdistuvassa sääntelytaakassa on korvattava vastaavalla säästöllä toisessa yhteydessä. Työ- ja elinkeinoministeriöstä vuoden 2017 aikana annettavien lakiesitysten osalta on arvioitu, että yrityksiin kohdistuva sääntelytaakka on keventynyt noin 150 000 euron arvosta vuositasolla.

VALTIONEUVOSTON KANSLIA

Valtioneuvoston kansliassa toimiva riippumaton ja itsenäinen lainsäädännön arviointineuvosto on vuonna 2017 antanut yhteensä 26 lausuntoa. Vuoden vaihtuessa työn alla on 12 lausuntoa. Neuvoston puheenjohtajana on toiminut Leila Kostiainen.

Arviointineuvoston tavoitteena on lisätä lainvalmistelun ja erityisesti hallituksen esitysten vaikutusarviointien laatua. Lisäksi pyritään kehittämään yleistä lainvalmistelukulttuuria kuten hallituksen esitysten ja lainvalmistelun aikataulutusta ja suunnittelua.

VALTIOVARAINMINISTERIÖ

Kansallinen tulorekisteri: Työnantajat pystyvät jatkossa ilmoittamaan henkilöstönsä palkkatiedot yhdellä kertaa kaikille viranomaisille ja muille tahoille. Uudistuksen tavoitteena on vähentää työnantajien hallinnollista taakkaa yksinkertaistamalla palkkatietojen ilmoittamista viranomaisille ja muille tietoja tarvitseville tahoille. Tulorekisteri otetaan käyttöön vuonna 2019.

Yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymyksiin liittyvä ohje: Ohjeen tarkoituksena on auttaa järjestöjä hoitamaan ennakonpidätykseen liittyvät asiat oikein. Verohallinnon ohje yhtenäistää verotuksen käytäntöjä, sillä niistä ei ole aiemmin ollut yhtenäistä, koottua ohjeistusta.

Verotusmenettelyn ja veronkannon uudistaminen sekä verotuksen tietojärjestelmän uudistaminen (Valmis-hankkeen III-vaihe): Reaaliaikaistetaan tulo- ja kiinteistöverotus sekä uudistetaan sanktiojärjestelmä (tuloverotus, kiinteistöverotus, perintö- ja lahjaverotus sekä varainsiirtoverotus) sekä tehdään eräitä muita menettelymuutoksia. Samalla otetaan käyttöön yhtenäisen veronkantomenettely kaikissa verolajeissa. Pienimmän määrättävän veron määrää koskevan sääntelyn yhtenäistään. Muutokset voimaan tuloverotuksen osalta toukokuussa 2018 ja muiden verolajien osalta marraskuussa 2019.

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

Rakentamismääräyskokoelman uudistaminen tuli voimaan 1.1.2018. Yksittäisiä vaatimuksia on vähennetty noin puoleen aiempaan verrattuna. Uudistus vähentää ja selkeyttää sääntelyä. Yhtenäisyyteen ja soveltamisen ennakoitavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Uudistukset on tehty rakentamisen laadun vaatimustasoa heikentämättä. Kaikkiaan uudistustyö on vienyt noin viisi vuotta.

Ympäristöasioiden muutoksenhaku uudistuu: valitettaessa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen vaaditaan jatkossa valituslupa lähes kaikissa ympäristölainsäädännön mukaisissa asioissa.

Raportit ministeriöiden hankkeista osoitteessa http://www.norminpurku.fi/hankkeet/

Lähde: Valtioneuvosto