Aikuiskoulutuksessa 18–64-vuotiaista joka toinen

4
Mainos
Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
18–64-vuotiaista vuonna 2017 joka toinen eli 1,6 miljoonaa henkeä.

Aikuiskoulutukseen osallistuneiden osuus aikuisista on laskenut vuodesta 2012 neljä prosenttiyksikköä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Aikuiskoulutustutkimus 2017:n ennakkotiedoista.

Aikuiskoulutukseen osallistuminen vuosina 1980, 1990, 1995, 2000, 2006, 2012 ja 2017 (18–64-vuotias väestö), %

Aikuiskoulutukseen osallistuminen vuosina 1980, 1990, 1995, 2000, 2006, 2012 ja 2017 (18–64-vuotias väestö), %
Huom! Aikuiskoulutustutkimusta ei tehty vuonna 1985.

Mainos

Aikuiskoulutustutkimuksen tiedonkeruu oli vuoden 2017 tammi-kesäkuussa ja tiedot saatiin 3 414:ltä iältään 18–69-vuotiaalta Suomessa pysyvästi asuvalta henkilöltä. Tuloksia tarkastellaan tässä koskien 18–64-vuotiaita, koska heistä on saatavilla vertailukelpoista tietoa edellisiltä tutkimuskerroilta. Tutkimus toteutetaan Tilastokeskuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteishankkeena ja osana Euroopan unionin Aikuiskoulutustutkimusta. Tiedonkeruumenetelmä on muuttunut aikaisemmista tutkimuksista. Ensimmäistä kertaa vastaajille tarjottiin käyntihaastattelun lisäksi myös mahdollisuutta täyttää lomake verkossa.

Suurin osa aikuiskoulutuksesta liittyi työhön tai ammattiin

Suurin osa aikuiskoulutuksesta oli ammatillista eli koulutukseen oli osallistuttu työhön tai ammattiin liittyvien syiden vuoksi (vastaajan oman arvion mukaan). Tällaisessa koulutuksessa oli vuonna 2017 ollut 1,2 miljoonaa henkeä eli lähes puolet työvoimaan kuuluvista (työssä käyvistä ja työttömistä).

Työhön tai ammattiin liittyvästä koulutuksesta suurin osa tapahtui työnantajan tuella eli oli ns. henkilöstökoulutusta. Vuonna 2017 henkilöstökoulutusta sai miljoona palkansaajaa, 53 prosenttia kaikista palkansaajista.

Joka seitsemäs aikuisista opiskeli muuten kuin työhön liittyen

Muista kuin työhön liittyvistä syistä aikuiskoulutukseen osallistui lähes 390 000 iältään 18–64-vuotiasta (pois lukien opiskelijat ja varusmiehet) vuonna 2017. Tällaiset yleissivistävät tai harrastuksiin liittyvät opinnot kiinnostivat naisia selvästi enemmän kuin miehiä.

Osallistumisaktiivisuus vapaa-aikaan tai harrastuksiin liittyvään koulutukseen pysyi samalla tasolla vuodesta 1990 vuoteen 2012. Vuonna 2017 tällaiseen koulutukseen osallistuneita oli sen sijaan neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin aiemmin, 14 prosenttia 18–64-vuotiasta.

Lähde: Tilastokeskus

4 KOMMENTIT

  1. Sielläkin suomi-aikuiset hinkkaavat päätään ”yksinoikeudella”. Itsensä kehittäminen on aina hyvästä ja pitää pois pahastakin. Mutta on kuitenkin olemassa reaaliteettinä ns. suomi-murphyn laki. Kanta-asukkaana sinua ei elätetä kahviloissa istumisesta ja muutoin vain ”karsalla” päiväänsä viettävänä ”tuotannontekijänä”. Tämän voikin päättää henkevästi isänmaalliseen lauluun: ”Kotimaani onpi Suomi… jne..

  2. Työ tekijäänsä neuvoo. Ei Suomi aikuisia kouluttamalla elä.

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.