Tiedekeskus Heureka laajeni ja kävijämäärä kasvoi neljänneksellä

4
Mainos
Tiedekeskus Heurekassa Vantaan Tikkurilassa vieraili vuoden 2017 aikana kaikkiaan 275 695 kävijää. Kasvua edellisvuoden kävijämäärään verrattuna oli yli 25 %. Tammikuussa 2017 avattiin uudistunut ja laajentunut Heureka, joka houkutteli yleisöä aiempia vuosia paremmin.

Sekä pinta-alaltaan että tarjonnaltaan laajentuneeseen Heurekaan yleisöä houkutteli mm. maailmankuulu Eläinten Body Worlds -näyttely, joka oli esillä 28.1.–29.10.2017. Myös marraskuussa avattu tulevaisuusaiheinen Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta -näyttely kiinnosti laajasti kävijöitä loppuvuonna. Tulevaisuusnäyttely on Heurekassa esillä vielä koko tämän vuoden.

”Uudistuneen Heurekan avaaminen oli suuri virstanpylväs vuonna 2017. Se merkitsi astumista uuteen aikakauteen ja ajatteluun. Esimerkkinä tästä on uusi Ideaverstas, jossa tiedekeskuksen kokijoista tulee tekijöitä. Ideaverstaassa keksitään ja rakennetaan luovia ratkaisuja erilaisiin haasteisiin.” Heurekan toimitusjohtaja Tapio Koivu toteaa.

Heurekan kävijöistä valtaosa on perheitä ja ryhmiä, jotka vierailevat tiedekeskuksessa vapaa-ajallaan. Lähes 20 % kävijöistä on koulu- ja oppilaitosryhmiä, joiden vierailut ajoittuvat arkipäiviin. Heureka kiinnostaa myös ulkomaisia turisteja, joita kävijöistä on noin 10–15 %.

Mainos

Heureka avattiin yleisölle vuoden 1989 huhtikuussa. Siitä asti laskettuna Heurekan näyttelyitä on nähnyt Heurekassa kaikkiaan yli 8 miljoonaa kävijää. Kun lasketaan tuohon summaan mukaan vielä Heurekan näyttelyitä muualla maailmassa nähneet, nousee kokonaisyleisömäärä noin 27 miljoonan.

Heureka on Suomen suosituimpia vapaa-ajankeskuksia

Tiedekeskus Heureka nousi joulukuussa 2017 julkistetussa Taloustutkimuksen vuosittaisessa Vapaa-ajankeskusten yrityskuvat -tutkimuksessa ykkössijalle sekä yleisarvosanassa että kokonaisuutena kaikista mielikuvatekijöistä annetuissa arvioissa.Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 23 kotimaista vapaa-ajan kohdetta, joista Heureka on tutkimuksen mukaan neljänneksi tunnetuin.

Kärkitulokseen Heureka pääsi tutkimuksessa tänä vuonna yleisarvosanalla 8,36 (8,25 v. 2016), jolla se sijoittuu jaetulle ykkössijalle. Kaikkien mukana olleiden 23 vapaa-ajankeskusten saamat yleisarvosanat kouluasteikolla 4-10 vaihtelivat välillä 7,16–8,36 (keskiarvo 7,94). Kärkijoukossa Heurekan kanssa ovat Suomen isoimmat huvipuistot. Heureka oli tutkimustuloksissa ensimmäisellä sijalla myös, kun lasketaan yhteen kaikista yhdeksästä mielikuvatekijästä annetut arviot.

Heureka jatkaa uudistumista myös vuonna 2018. Tiedekeskuksen ravintolaa remontoidaan parhaillaan ja 29.1.2018 se avataan täysin uudistuneena. Heurekan ravintolasta tulee Suomen ensimmäinen Tiederavintola, jossa voi kokea elämyksiä ja saada oivalluksia myös ruokaillessaan.

Lähde ja kuva: Heureka

Mainos

4 KOMMENTIT

  1. Aina kun kiinnitän huomiota tällaiseen outoon rakennukseen käyn katsomassa sitä ilmakuvasta. Ja niinhän tässäkin tapauksessa ilmakuva paljastaa enemmän kuin julkisivukuva antaa ymmärtää. Eli, kyseessä on maisemaan piilotettu Baphomedin pään puolikas. Kuka lienee ollut arkkitehtinä?

    Kun ilmakuvaa pyörittää sopivasti ja katsoo kuvaa niin että katolla oleva ympyrä on ”silmä” sekä rakennuksen ”ylipitkä” kapea osa on kulmakarva niin ymmärtää että Keravajoki tai se tie, kuvaa kasvojen rajaa. Kaarevan tien sekä henkilökunnan parkkipaikan risteys on kallon sarvi ja sisääntulon kaarevat ruohikot ovat irvistyksessä olevat hampaat.

    Meillä on semattiikka kasassa, vaikkakin hyvin peiteltynä. On ”kaikkinäkevä silmä”, on Baphomedin pää ja sarvi sekä melkoinen kasa erilaisai ”kolmioita” ja ympyröitä kuvaamaan jumalia ja niiden keskinäistä hierarkiaa. Ja jos laskee noita kaarevia ruoho-alueita niin ne on pilkottu siten että niiden lukuarvo on 13. Mikä nyt sattuu olemaan erään ryhmän pyhä luku.

    Esi. Tampereen korkeakoulun parkkipaikoille rakennetusta ”sokelotorpedosta” Arenasta, ei vielä ole uskallettu ottaa ilmakuvaa. Mutta vanhassakin kuvassa näkyy se Obeliski joka töröttää päätalon edessä. Ja vaikka sielä pääosin noudatettiin -80 luvun ruutukaavaa, on tiettyä sematiikka havaittavissa niin henkilöstössäkin kuin rakennuksissa.

    • Kääräisepä ylimääräinen kierros foliota päähäsi ja tarkkaile pistorasioita erityisen huolellisesti, vapaarapparisatanistit saattavat kaasuttaa sinua niiden kautta…

      • Minun ei tarvitse. Olen sähköinsinööri ja itse tehnyt taloni sähköt. Siksi tiedän että muovilangasta (ML) ei voi tulla kaasua.

        Mutta katsele sinä vaikka poppareiden ja muiden tähtösten musavideoita. Ja etsi niistä sematiikkaa. Tai kay Lönrootin patsaalla ja ota sivusta valokuva sen jälkeen käännä kamerasi ylösalaisin ja mitä näetkään. Tai kurkistele erilaisia ”koukeroita” talojen seinillä ja oviaukkojen läheisyydessä.

        Veikkaan että et ole edes tuomiokirkon apostoleihin uhrannut ajatustakaan. Kuka kukin on ja miksi.

        • Joo onhan täälläkin sähköinsinööriä, mutta täällä kyllä tiedostetaan, että heurekan katto kuvaa kubistista näkemystä Aku Ankasta nauttimassa sihijuomaa.

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.