Neljä kymmenestä kaatunut liukastumalla
Liikenneturvan tuoreen kyselyn mukaan neljä kymmenestä suomalaisesta on
liukastunut tämän tai viime talven aikana.
Valtaosa nimesi liukastumisen syyksi liukkaan alustan, mutta osasyinä tunnistettiin myös puutteet omassa varautumisessa. Pysy pystyssä -kampanja muistuttaa, että keskittymällä
kävelyyn ja huolehtimalla asianmukaisista kengistä voi jokainen ehkäistä
kaatumisia.
Neljä kymmenestä (38 %) suomalaisesta kertoi joulukuussa toteutetussa
kyselyssä kaatuneensa liukastumisen takia. Kaatuneista 27 prosenttia kertoi
loukanneensa tai satuttaneensa itsensä liukastumisen seurauksena. Joka
kymmenes joutui kaatumisen seurauksena käymään myös lääkärissä tai
terveydenhoitajalla. Yhden tai useamman päivän töistä tai koulusta joutui
olemaan noin viisi prosenttia kaatuneista. Neljäsosa kertoi, ettei
kaatumisesta ollut tullut seuraamuksia.
”Liukkaus koskettaa kaikkia kulkutavasta riippumatta. Jokainen meistä on
ainakin osan aikaa arkisilla matkoilla jalankulkija, vaikka sitten vain
parkkipaikan ja kotioven välisen taipaleen ajan. Kaatuminen ei ole myöskään
vain vanhojen vaiva. Päinvastoin, liukastumisvammoja sattuu eniten
työikäisille. Ikääntyneillä kaatumisesta johtuvat vammat ovat yleensä vain
vakavampia kuin nuoremmilla”, toteaa erityisasiantuntija Kaarina Tamminiemi
SOSTE ry:stä.
Jos keskittyisi kävelyyn?
Kun kaatuneilta kysyttiin syitä liukastumiselle, kolme viidestä (62 %)
nimesi erityisen liukkaan alustan kaatumisen syyksi. Lähes neljä kymmenestä
(38 %) kertoi syyksi huonon tien tai alueen kunnossapidon ja viidesosa
pimeyden tai huonon valaistuksen.
Myös omasta toiminnasta löydettiin huomautettavaa. Neljäsosa piti omaa,
keliin sopimatonta kenkävalintaa syynä liukastumiseen. Myös kiire ja
esimerkiksi kännykkään keskittymisen aiheuttama tarkkaamattomuus oli usean
tunnistama syy kaatumiseen. Pysy pystyssä -kampanjassa kehotetaankin tänä
vuonna keskittymään kävelyyn.
”Kun liukastumistapaturmia pyritään ehkäisemään, tarvitaan siihen sekä
panostusta kunnossapitoon että kävelijän omaa varautumista. Liukkaus ei
onnistu yllättämään, jos seuraa keliennusteita sekä lämpömittaria – ja
varautuu lähtiessään asianmukaisesti pitävin jalkinein tai liukuestein”,
Tamminiemi kannustaa.
Liukastumisista ei ollut pelkästään negatiivisia seurauksia. Yli puolet
liukastumalla kaatuneista kertoi, että liukastumisen seurauksena kulkee
nykyään varovaisemmin liukkailla. Hieman reilu kymmenesosa (13 %) kertoi,
että liukastuminen sai käyttämään liukuesteitä. Yhtä moni raportoi
hankkineensa pitävämmät talvikengät.
”Usein liukkaisiin kiinnittää enemmän huomiota, jos tulee kaaduttua.
Pelkästään kantapään kautta ei opin kuitenkaan soisi menevän perille,
kaatumisilla kun voi olla perusterveillekin kivuliaita ja pitkäaikaisia
seuraamuksia. Esimerkiksi murtunut ranne haittaa arjessa melko pitkään”,
Tamminiemi toteaa.
Liikunta- ja hyvinvointikouluttaja Katja Keränen kertoo, että käveleminen
liukkailla ei ole helppoa.
”Käveleminen muuttuu liukkaalla kelillä vähän tönköksi ja jännittyneeksi.
Se ei ole kovin energiatehokasta. Liukkaalla alustalla käveleminen vaatii
jatkuvaa keskittymistä ja ympäristön tarkkailua, joten se on myös
psyykkisesti kuormittavaa. Kävely voi olla myös fyysisesti raskasta,
jolloin sen voi ottaa tasapainotreeninä ja keskittymishaasteena. Hyvillä
varusteilla, rauhallisella tahdilla ja keskittymällä selviää liukkaista
paikoista”, Keränen sanoo.
Näin varaudut liukkaisiin:
- Keskity kävelyyn. Jos huomio on askelluksen sijasta kännykässä, voi
liukkaus yllättää pahasti. - Ennakoi, kun vireystilasi on hyvä, pystyt varomaan liukkaita kohtia.
- Kiinnitä huomio kenkien valintaan – Hyvissä liukkaan kelin kengissä on
matala, leveä kanta, voimakkaasti kuvioitu pohja ja pehmeä pohjamateriaali. - Käytä liukuesteitä liukkailla – Kenkiin kiinnitettävät liukuesteet tai
kiinteästi asennettavat nastat antavat hyvän pidon. - Tarkista varoitukset. Jalankulkusään saat selville esimerkiksi Ilmatieteen
laitoksen sivuilta. - Anna palautetta pihojen ja kulkuväylien kunnossapidosta. Pihojen ja katujen
hiekoitus sekä lumien puhdistaminen auttavat montaa muutakin kulkijaa
pysymään pystyssä. - Huolehdi fyysisestä kunnostasi. Kehon hyvä hallinta ja lihaskunto auttavat
pysymään pystyssä. - Tiedosta, että promillet lisäävät kaatumisriskiä entisestään.
Lähde: ilmatieteenlaitos
Jos kunnat keskittyisivät katujen hoitoon eli jäänpoistoon ja sannoitukseen. Silloin liukastumisia olisi vähemmän. Omankin kunnan auraajt sanovat että ”sta nastakengät” kun valittaa että jalkakäytävät on peilijäässä. Ja kuulemma jos sitä santaa laittaa siihen niin se painuu jään läpi. Ei se -80 ja -70 luvuilla painunut. Silloin kun oli vielä se sukupuuttoon kuollut eläin, se tiekarhu.
Tiekarhu on tämän päivän yrittäjälle liian kallis verrattuna tienhoitoautoon tai traktoriin, pyöräkuormaajaan auravarusteilla. Sekä vaikeampi työllistää kesällä, kuin kuormuri tai traktori. Kuorma-autolla voi kuskata kesällä, vaikka hiekkaa, soraa tai asfalttia. Traktorillekin löytyy hommia vaikka maansiirto kärrillä, rehunteko, turvesuo yms. Tiekarhulla sama ei onnistu. Hiekkateidenkin lanaus on loppunut siitä syystä, että siitä ei nykyään makseta enää mitään.