Kaksoiskuntalaisuus eli monipaikkaisuus selvityksen kohteena

2
Mainos
Tulevaisuuden kunta -hankkeessa on laadittu selvitys kaksoiskuntalaisuudesta. Selvityksen tehnyt työryhmä toteaa, että monipaikkaisuus perustuu mahdollistavaan lainsäädäntöön: valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen strategia- ja tulevaisuustyössä sekä lainsäädännön valmistelussa tulee jatkossa huomioida paremmin keinot, joilla monipaikkaisuutta voidaan edistää.

”Moni viettää aikaansa eri paikkakunnilla työn, vapaa-ajan ja perhesuhteiden johdosta. Ajan jakaminen eri paikkakuntien välillä tulee edelleen kasvamaan työn muutosten ja digitalisaation edetessä. Ihmisten arjesta on siten muodostunut entistä enemmän monipaikkainen, joten kyse ei ole enää pelkästään kaksoiskuntalaisuudesta. Tämä lisää tarvetta ottaa asia huomioon niin lainsäädännössä kuin kuntien toiminnassakin”, totesi Tulevaisuuden kunta -asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja, hallitusneuvos Auli Valli-LintuMillaista monipaikkaisuutta Suomeen -selvitys luovutettiin kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle 16. tammikuuta.

Selvityksessä käydään läpi kuntalaisen oikeutta saada palveluja muusta kuin kotikunnastaan sekä verotukseen ja äänioikeuteen liittyviä kysymyksiä. Perustuslaki asettaa reunaehtoja kaksoiskuntalaisuuteen liitettäviin oikeuksiin. Suomalaiseen monipaikkaisuuteen ei voi esimerkiksi liittyä verotuksellisia ja äänioikeuteen tai vaalikelpoisuuteen liittyviä oikeuksia tai velvollisuuksia. Tämä perustuu kunnallisen verotusoikeuden perustuslain suojaan, verotuksen tarkkarajaisuusvaatimukseen sekä perustuslain turvaamaan kansanvaltaisuusperiaatteeseen.

Lainsäädännössä sidonnaisuus yhteen kotikuntaan on monen eri palvelun, järjestelmän ja tilaston peruspilari. Osassa kunnallisia palveluja kunnan jäsenyyttä ei kuitenkaan edellytetä: esimerkiksi terveydenhuollossa monipaikkaisuus on otettu jo huomioon. Tulevaisuudessa valinnanvapauslainsäädäntö mahdollistaa valinnan nykyistä jous­tavammin.

Nykylainsäädäntö ei aseta esteitä osallisuuden kehittämiselle

Mainos

Monipaikkaisuus on voimavara, joka kuntien tulisi ottaa huomioon toiminnassaan nykyistä paremmin. Kuntia kannustetaan osallistamaan kunnan alueen omakseen kokevat kun­nassa oleskelevat ja palveluja käyttävät henkilöt kunnan toimintaan. Digitalisaation hyödyntäminen luo mahdollisuuksia osallisuuden ja vaikuttamisen edistämiseksi. ”E-kunta­laisuus voi olla yksi keino ottaa huomioon kunnan alueella oleskelevat muut kuin kunnan asukkaat. Tämä on mahdollista myös nykylainsäädännön keinoin”, Valli-Lintu totesi.

Selvitys kaksoiskuntalaisuudesta tehtiin Tulevaisuuden kunta -asiantuntijatyöryhmässä. Työtä ohjasi parlamentaarinen ryhmä ministeri Vehviläisen johdolla. Työtä sparrasi lisäksi asiantuntijoista koostuva ryhmä, johon kuuluivat Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, tutkija Siv Sandberg Åbo Akademista, yliopistonlehtori Pekka Nykänen Tampereen yliopistosta sekä tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutista.

Millaista monipaikkaisuutta Suomeen -selvitys

Millaista monipaikkaisuutta Suomeen -diat

Lähde: Valtiovarainministeriö

Mainos

2 KOMMENTIT

  1. Ai että voi olla yhtäaikaa perähikiän, sudenvitunloukon ja kehityksen keskuksen asukas. Väkisin tässä tulee mieleen kunta, joka myi kuntayhtymälle omaisuutta eurolla. Nyt tuo kuntayhtymä myy samaa omaisuutta sadallatuhannella takaisin. Kuntien edustajat on sitä varten että ne pitää kuntalaisten veroeuroissa maksamasta omaisuudesta huolen eikä siksi, että nämä saavat keinotella sillä. Monikuntalaisuus käsittääkseni hajottaa kuntien ja kuntalaisten perustuslaillista itsehakkintoa väestörekisteriin merkityssä asuinpaikassa. Vai onko tarkoituksena että väestörekisteriin merkitään kerralla useita asuinkuntia yhdelle ihmiselle…

    • Jos tuolla järjestelyllä turvataan äänioikeus ”oikeille” ihmisille useassa kunnassa esim. kiinteistöomistuksen perusteella ja laajennetaan oikeus koskemaan kaikkia EU-kansalaisia niin väärin äänestävät köyhät suomalaisjuntit pelataan nurkkaan.
      Sitten Suomen asiat järjestellään paikoissa joissa tuulipukujen hiekat eivät naarmuta marmorilattioita.

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.