Selvitys: Suomen tulee vahvistaa rooliaan kansainvälisissä ilmastoaloitteissa
Suomen tulee vahvistaa rooliaan kansainvälisissä ilmastoaloitteissa. Se onnistuu, mikäli aloitteisiin suhtaudutaan nykyistä suunnitelmallisemmin ja niitä myös arvioidaan säännöllisesti, todetaan ympäristöministeriön Tyrsky-Konsultoinnilta tilaamassa tuoreessa selvityksessä.
Selvitys tarkastelee Suomen strategista asemointia kansainvälisten ilmastoaloitteiden kentässä ja tunnistaa tapoja, joilla Suomi voi tukea aloitteita ja Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa tehokkaammin.
Kansainväliset ilmastoaloitteet kokoavat toimijoita eri maista edistämään käytännön ilmastotoimia. Aloitteiden hallinnoinnille luotu kehikko, Ilmastotoimien maailmanlaajuinen toimintaohjelma (Global Climate Action, GCA) on nuori ja nopeasti kehittyvä kenttä, joten vakiintuneet toimintatavat ja strateginen ote puuttuvat. Esimerkiksi aloitteiden tavoitteiden asettelu ja niiden tulosten seuranta on usein puutteellista, vaikka tilanne vaikuttaakin kääntyneen parempaan suuntaan. Tunnettuja aloitteita, joissa Suomikin on mukana, ovat esimerkiksi puhtaan energian tutkimusta ja kehitystä tukeva Mission Innovation sekä Irti hiilestä -aloite eli Powering Past Coal Alliance, joka pyrkii kivihiilen nopeaan alasajoon.
Suomessa vastuu aloitteiden seurannasta ja yhteydenpidosta valtionhallinnossa on jakautunut ministeriöittäin. Selvityksen mukaan millään taholla ei vaikuta olevan kattavaa kokonaiskuvaa aloitteiden etenemisestä. Tietoa ei välttämättä saada leviämään riittävästi aloitteilta toimijoille Suomessa tai Suomesta aloitteille. Suomen tilanne ei kuitenkaan ole poikkeuksellinen, sillä muissa EU- ja Pohjoismaissa painitaan pitkälle samojen haasteiden kanssa.
Selvitys sisältää kymmenen suositusta, joiden toteuttaminen ei edellytä lainsäädännöllisiä muutoksia eikä pääosin myöskään lisärahoitusta. Suunnitelmallisuutta voi lisätä esimerkiksi panemalla erilaiset hankkeet tärkeysjärjestykseen, vetäytymällä heikosti etenevistä ja liittymällä lupaaviin aloitteisiin. Aloitteista saataisiin enemmän irti myös, jos niihin osallistettaisiin aktiivisemmin kuntia, yrityksiä ja järjestöjä. Samalla Suomi voisi hyötyä itse esimerkiksi kohentamalla kansainvälistä asemaansa ja saamalla näkyvyyttä alan vientiyrityksille.
”Ilmastoaloitteita tarvitaan aktivoimaan uusia toimijoita mukaan ja kirittämään meitä kaikkia kohti nopeampia päästövähennyksiä. Pidän tärkeänä, etteivät ilmastoaloitteet jää vain kertaluontoisen julistuksen tasolle, vaan johtavat konkreettisiin toimiin, joiden vaikuttavuutta myös seurataan säännöllisesti. Kannustan myös suomalaisia yrityksiä, kuntia ja järjestöjä liittymään mukaan aloitteisiin”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen toteaa.
”Ilmastoaloitteiden merkitys kasvaa koko ajan. Tämä selvitys on tervetullut keskustelunavaus – se myös haastaa meidät toimimaan strategisemmin”, Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia sanoo.
- Selvitys on ladattavissa osoitteessa http://www.tyrskyconsulting.
fi/2018_ilmastoaloitteet_ haltuun.pdf
Lähde: Ympäristöministeriö
Miksi ??
Seuraavan seitsemän vuoden aikana Suomesta kuolee vanhuttaan noin 1000 000 ihmistä. Eli noin 20%. Jo se takaa 20% pienemmän päästöt. Miksi vielä pitää tehdä enemmän?? Syntyvyyskin on laskussa jo kahdeksatta vuotta peräkäin, joten sekin takaa suomalaisten aiheuttamien päästöjen loppumisen. Ihminenhän elämänsä aikana tuottaa noin 800kg hiilidioksidia.
Sama trendi on koko euroopassa. Ja se tarkoittaa että koko euroopan päästöt vähenevät. Silloin ei tarvitse tehdä muuta kuin odottaa että aika tekee tehtävänsä.
Jokainen matu joka päästetään Suomeen moninkertaistaa omat päästönsä.
Jokainen matu joka päästetään Suomeen on vihateko Suomen biosfääriä, floraa ja faunaa vastaan edesauttaen planeetanlaajuista joukkotuhoa.
Jokainen Suomeen tullut matu vie leivän suusta n.100-130 nälkää näkevältä lapselta.
Miksi vihreät, animalia ja pelastakaa lapset ry. vaikenevat näistä vääryyksistä?