Rahankeräyslain täysremontti toteutumassa – Työryhmä ehdottaa merkittäviä helpotuksia keräysten järjestämiseen (video)
Rahankeräyslain uudistusta valmistellut työryhmä esittää uuden rahankeräyslain säätämistä. Uusi laki korvaisi nykyiset määräaikaiset keräyskohtaiset rahankeräysluvat jatkuvasti voimassa olevilla luvilla ja mahdollistaisi ilman viranomaislupaa järjestettävät pienimuotoiset kansalaiskeräykset.
– Toteutuessaan uusi rahankeräyslaki helpottaisi ja sujuvoittaisi rahankeräyksiä huomattavasti, kertoo ylitarkastaja Sini Lahdenperä.
Työryhmä luovutti mietintönsä sisäministeri Paula Risikolle 17.1. Samalla sisäministeriö lähetti lakiehdotuksen laajalle lausuntokierrokselle.
Uutta lakia on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Valmistelun aikana sisäministeriö on kuullut kansalaisjärjestöjä sekä kansalaisaktiiveja ministeriön järjestämissä kuulemistilaisuuksissa, työpajoissa sekä verkkokyselyn avulla.
Uudessa laissa keräyksen järjestämisen edellytyksenä olisi joko Poliisihallituksen myöntämä toistaiseksi voimassa oleva rahankeräyslupa tai poliisilaitokselle tehtävä pienkeräysilmoitus. Luvanvaraisissa keräyksissä lain pääsääntönä olisi rahankeräyksen järjestäjän sekä keräystarkoituksen yleishyödyllisyys. Keräyksen järjestäjän tulisi olla Suomessa rekisteröity yhteisö tai säätiö.
Pienkeräyksen järjestämiseen riittäisi poliisilaitokselle tehtävä ilmoitus
Pienkeräyksen voisi järjestää ilman rahankeräyslupaa poliisilaitokselle tehtävällä ilmoituksella. Keräyksen järjestäjältä tai keräystarkoitukselta ei edellytettäisi yleishyödyllisyyttä. Keräystä ei voisi kuitenkaan järjestää elinkeinotoiminnan tukemiseen tai yksityishenkilön tai oikeushenkilön varallisuuden kartuttamiseen. Pienkerääjä voisi järjestää kalenterivuosittain enintään kaksi keräystä eikä pienkeräyksen tuotto saisi ylittää 10 000 euroa. Pienkeräyksiä voisivat järjestää Suomessa rekisteröity yhdistys, säätiö, uskonnollinen yhdyskunta sekä puoluerekisteriin merkitty puolue. Lisäksi vähintään kolmen Suomessa pysyvästi asuvan täysi-ikäisen henkilön muodostama ryhmä voisi järjestää pienkeräyksen.
Laissa säilytettäisiin edelleen mahdollisuus järjestää rahankeräys joko luvanvaraisena tai pienkeräyksenä myös taloudellisissa vaikeuksissa olevan yksittäisen henkilön tai perheen auttamiseksi. Varojen hankkiminen myös päiväkodin ryhmän, koululuokan tai vakiintuneen opinto- tai harrasteryhmän opiskelun tai harrastetoiminnan edistämiseen olisi edelleen mahdollista ilman lupaa.
Julkisyhteisöt eivät voisi kerätä rahaa
Julkisyhteisöillä ei olisi edelleenkään oikeutta järjestää rahankeräyksiä. Yliopistot, ammattikorkeakoulut, Kansallisgalleria, Suomen evankelisluterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnat ja seurakuntayhtymät voisivat kuitenkin kerätä rahaa. Tästä säädettäisiin rahankeräyslaissa erikseen.
Vuosi-ilmoitusten ja pienkeräystilitysten avulla Poliisihallituksen ja poliisilaitosten olisi mahdollista seurata varojen lainmukaista käyttöä, keräyskulujen kohtuullisuutta ja keräysvarojen päätymistä siihen kohteeseen, johon ne on ilmoitettu käytettäväksi.
Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksystä 2018. Voimaan laki tulisi keväällä 2019.
Lähde: Sisäministeriö
Uudistuksesta en tiedä, mutta pääasia olisi saada laittomat ja silkasta huijauksesta järjestetyt ”keräykset” jotka sanan täydellisessä merkityksessä tilittävät ”nimellisen” summan varsinaiselle kohteelle, puhumattakaan, että rahat katoaisivat kuin se yksi asia Saharaan. Toki ymmärrettävistä syistä poliisilla ei riitä resursseja niinkin turhan asian nuuskimiseen, sillä prioriteettinä on ns. ”vihapuhe”, ”rasismi”, ”vihakatse”, ”viha -kyljenkääntö”, ”viha -saunominen” kauniiksi lopuksi ”viha -äänestäminen”. Tästä kaikesta voimmekin kaikki päätellä, että wanhalle väelle tutut Iso Viha- ja Pikku Viha -ajanjaksot olivat suomalaiselle kansalle kuin ruusuilla tanssimista ”hyväntahdon lähettiläiden” tehdessä jo tuolloin mitä idän suunnalta olevat ”populaatiot” parhaiten osaavat. Sanottakoon, että turvanamme (valitettavasti) olevat Ruotsin kuningundakunnan puuteripojat vetäytyvät jo tuolloin legendaariselle Uumajan lohkolle oikomaan kipeitä jalkojaan monen vuorokauden mittaisesta juoksusta. Ja mikä parasta, ilman tappioita, sillä niin näpsäköistä pojista oli kysymys ettei heistä ainoakaan ”kaatunut” päinvastoin kuin suomalaiset paksukalloiset juntit, joita seivästettiin kuin heinäkuussa heiniä ja se tosiaankin kävi helposti kuin heinänteko. Ei sillä, että suomalaiset talonpojat ja¨muut rälssit olisivat olleet niin kehnoja, mutta seipäillä, heinähangoilla, kirveillä ja puunuijilla ei Venäjän suurvallan ammattiarmeijalle tykkineen, kivääreineen, ratsuväkineen, miekkoineen ja sotilasakatemian käyneille kenraaleille ja komentajille mitään voineet mahtaa. Tämä seikka vielä suututti ja loukkasi Venäjän armeijaa syvästi, että heitä vastaan heitettiin köyhistä persjalkaisista turvenuijista koostuva ”talonpoikaisarmeija” sarkavaatteineen, takkupäineen, mutta kaikesta tästä huolimatta tuo Ruotsin valiojoukoksi urheudessaan nostettava väki seisoi paikoillaan viimeiseen mieheen varmaakin varmempaan kuolemaan kuin teuraslampaat susilaumalle jätettynä Ruotsin kuninkaan pelkuri armeijan hylkäämänä ”vetäytyen” järjestystä vailla niin sukkelaan, että piikatytötkin oli jätettävä ryssien sotasaaliiksi ”poimittaviksi” kuin kypsät hedelmät, mutta ainakin yksi heistä tappoi koivunhalolla lyöden vainolaisaikojen metsien piilopirteissä viisi venäläistä sotilasta näiden onnistuessa löytämään suomalaiseen korpeen paenneet naiset, sillä kaikki sotakuntoiset miehet oli tapettu aikoja sitten.
Käsittämätöntä jos vieläkään ei sallita keräystä vaikkapa onnettomuuden uhrille tai perheelle jonka talo on palanut, vakavasti sairaalle lapselle jne.
Mielestäni kaikki edellämainitut olisivat varsin päteviä syitä rahan keräämiselle ja SIVISTYSMAISSA tuollainen on täysin OK, mutta suomessa ei saa kerätä yksityiselle kansalaiselle yhtään mitään, ettei vaan pääse kyykystä ylös, tehköön mielummin kansalainen itsemurhan – ja vanhojen puolueiden (muut kuin ps) poliitikko on tyytyväinen, kansa pysyy ikuisesti alistettuna.