Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelin toteuttamismahdollisuuksia selvitettiin

4
Sweco on ollut mukana tekemässä Helsinki–Tallinna-tunnelin esiselvitystä teknisten ratkaisuvaihtoehtojen osalta. Esiselvitysten tuloksia esitellään 7. helmikuuta FinEst Link -seminaarissa Tallinnassa.

Sweco on ollut mukana Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelin esiselvityksessä, jossa kartoitettiin hankkeen mahdollisia toteutusmalleja. Teknisten toteutusvaihtoehtojen työpaketissa Swecon kanssa konsortiossa ovat olleet Amberg Engineering ja WSP. Tunnelin teknisten ratkaisujen lisäksi selvityksessä on arvioitu hankkeen taloudellisia vaikutuksia.

Tunnelihankkeen suunnitelmat ja esiselvityksissä kartoitetut ratkaisuvaihtoehdot esitellään Tallinnassa 7. helmikuuta järjestettävässä FinEst Link -projektin seminaarissa.

”Suomenlahden kasvavalle liikenteelle etsitään kestäviä vaihtoehtoja. Olemme tässä selvityksessä määrittäneet mahdollisimman optimaalisen ja toteuttamiskelpoisen tunneliratkaisun. Työssä on tutkittu tunnelin linjaus ja asemien sijainnit, määritetty liikenne-ennusteeseen perustuva junaliikenteen operointimalli, tunnelin turvallisuuskonsepti sekä näihin ratkaisuihin perustuva rakentamisaikataulu ja kustannusarvio. Myös strateginen ympäristövaikutusten arviointi muun muassa Suomenlahteen sijoittuvien keinosaarten osalta on ollut osa nyt valmistunutta selvitystä”, Sweco Ympäristön toimitusjohtaja Juho Siipo kertoo.

Tutkimuksen toimeksiantajat ovat Uudenmaan liitto, Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Suomen liikennevirasto ja Viron liikenneministeriö sekä Harjun lääninhallitus.Esiselvitys on toteutettu Interreg Central Baltic -ohjelmasta saadun EU-rahoituksen turvin.

”Tunneli on erittäin haastava ja vaativa hanke sekä tunnelirakentamisen että liikenteen mallintamisen kannalta. Vaikka tässä esiselvityksessä määritetään vain yksi mahdollinen ratkaisu, on tärkeää, että ratkaisu on mahdollisimman laadukas hankkeen luotettavaa arviointia varten”, sanoo projektin johtaja Kari Ruohonen Uudenmaan liitosta.

Helsingin ja Tallinnan kilpailukyvyn uskotaan vahvistuvan tunnelin toteuttamisen myötä.

Lähde ja kuva: Sweco

Mainos

4 KOMMENTIT

  1. Suomalainen veronmaksaja maksaa kaiken. Se, että onko koko hanke edes tarpeellinen on täysin sivuseikka, sillä koska tunneli on ”hieno juttu” ja insinöörien taidonnäyte ja poliitikkojen järjenkäytöstä ei ole tietoakaan päätös vasaroidaan pöytään pikavauhtia. Nykyaikana ei siedetä seilaamista jollain purkilla 80 kilometriä Tallinnaan, koska siinä menee aikaa ja se on vaivalloista. Mutta aikoinaan välttämätön rautateidenkin rataverkon rakentaminen esim. Yhdysvalloissa toi omat ”lieveilmiönsä”, jotka tämän päivän katsantokannasta ovat se ja sama. Tunneli lisää Suomen ja Viron välistä liikennettä huimasti ja tätä tulevat erilaiset rikollisetkin käyttämään hyväkseen. Toisaalta kehityksen pyörää ei voi pysäyttää sen enempää kuin aikaakaan, joten huonoihin puoliin ei ole muuta keinoa kuin sopeutua niihin.

  2. Toivoisin että Virossa on sen verran järkeä jäljellä, etteivät halua sitoa itseään tähän uppoavaan laivaan millään tunneleilla.

  3. Kannattamaton hanke. Eihän kanaalitunneli Ranskasta Englantiinkaan ole ollut mikään menestys, taitaa olla sekin tappiollinen ja siellä asuu ihmisiä yli kymmenen kertaa enemmän kuin tällä tunnelialueella.

    Niin jos se ei kannata ei tämäkään varmasti tule olemaan kannattava.

  4. Ängriböördsin luojan pakkomielle, johon haluaa kaikki iloiset veronmasajat mukaan.Vapaaajattelijavuori on onnesta soikeana mukana kun teitää että valtio saadaan tähän paskaan mukaan tavalla tai toisella. Lobbaaminen ottaa jo kovia kierroksia ja eduskunnassa ovet käyvät tiuhaan. Näitä ultarkalliita länsimetroja joiden budjetit paukkuu heti ensimetreillä alkaa olla eteläisessä suomessa tuhkatiehään. Se että jonkun hikisen kilometrin matka lyhenee 5 min. on aivan järjetöntä logiikkaa.

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.