Hallitus esittää valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluihin

4
Mainos
Hallitus esittää asiakkaan valinnanvapauden lisäämistä osana maakunta- ja sote-uudistusta. Hallitus antoi esityksen valinnanvapauden lainsäädännöstä eduskunnalle 8. maaliskuuta.

Valinnanvapaudella tarkoitetaan asiakkaan oikeutta valita itse, mistä hän saa sosiaali- ja terveyspalveluja.  Asiakas voisi valita nykyistä yksilöllisemmin omaan tilanteeseensa sopivia palveluntuottajia. Tarkoituksena on lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta.

Julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voisivat jatkossa tarjota asiakkaalle julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Tavoitteena on, että asiakas pääsisi nopeammin hoitoon ja palveluihin.  Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö arvioisi edelleen aina ensin, mitä palveluja asiakas tarvitsee.

Asiakas voisi valita nykyistä monipuolisemmin

Valinnanvapaus tarkoittaisi käytännössä sitä, että ihminen listautuu valitsemansa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi ja valitsee lisäksi haluamansa hammashoitolan (suunhoidon yksikön). Sote-keskuksesta saisi terveyspalveluja sekä ohjausta ja neuvontaa sosiaalipalveluista.  Sote-keskuksesta saisi myös erikoislääkärin palveluja vähintään kahdelta erikoisalalta. Maakunta päättäisi mitä ne ovat.

Maakunnan liikelaitos tarjoaisi omien sote-keskusten ja hammashoitoloiden lisäksi kaikki sosiaalipalvelut ja muut terveyspalvelut. Näitä ovat esimerkiksi perhekeskusten palvelut, kouluterveydenhuolto, kotihoito ja erikoissairaanhoito sairaaloissa.

Lain mukaan maakunnan liikelaitoksen olisi myönnettävä asiakasseteleitä tietyissä palveluissa. Asiakas käyttäisi asiakassetelin yksittäisen palvelun hankkimiseen toiselta palveluntuottajalta. Asiakasseteliä pitäisi tarjota esimerkiksi kotihoidossa, asumispalveluissa ja lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Lisäksi asiakasseteli olisi myönnettävä, jos hoitotakuun aikarajat ylittyvät. Maakunta voisi käyttää halutessaan asiakasseteliä laajemminkin, kunhan se ei haittaisi palvelujen toimivuutta.

Henkilöt, joilla on laaja ja pitkäaikainen avuntarve, voisivat saada käyttöönsä henkilökohtaisen budjetin. Henkilökohtaisen budjetin avulla asiakas voisi valita yksilölliseen tilanteeseen sopivia palveluja, vaikkapa henkilökohtaisen avustajan.

Uusi valinnanvapausmalli on asiakaslähtöinen. Se kokoaisi palvelut organisaation sijaan asiakkaan ympärille. Maakuntien tehtävänä olisi rakentaa yhteensovitetut palvelukokonaisuudet eri väestöryhmille, esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluja tarvitseville. Palveluntuottajia voisi olla useita. He sitoutuisivat noudattamaan palvelukokonaisuuksia ja hoitopolkuja.

Asiakkaat saisivat paremmin tietoa palvelujen laadusta

Laki velvoittaisi maakuntia ja palveluntuottajia huolehtimaan asiakkaiden neuvonnasta ja ohjauksesta. Asiakkaat saisivat nykyistä paremmin tietoa sosiaali- ja terveyspalvelujen laadusta ja odotusajoista. Lisäksi sote-keskusten ja hammashoidon palveluntuottajien sekä asiakassetelipalvelun tuottajien pitäisi julkaista vuosittain tiedot muun muassa tuloistaan, maksamistaan veroista ja verotuspaikasta, voitoista ja tappioista, johdon palkoista ja palkkioista sekä yhteiskuntavastuun toteuttamisesta.

Tuottajien korvauksissa otettaisiin huomioon erilaiset asiakkaat

Maakunnat saisivat rahoituksen valtiolta. Maakunnat vastaisivat siitä, että niiden asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Maakunnat maksaisivat tuottajille korvausta niiden hoitamista asiakkaista.

Palveluntuottajille maksettavissa korvauksissa otettaisiin huomioon asiakkaiden palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät, kuten ikä ja sairastavuus. Maakunta siis maksaisi palveluntuottajille suuremman korvauksen vanhemmista ja sairaammista asiakkaista. Maakunta voisi maksaa tuottajalle myös lisäkorvauksia syrjäseutujen palveluista ja kannustimia hoidon ja palvelun onnistuneisuuden perusteella.

Sote-keskus ja maakunnan liikelaitos voisivat täydentää omaa palvelutuotantoaan ostamalla palveluja eri kokoisilta yrityksiltä ja järjestöiltä. Pienillä yrityksillä olisi myös hyvät edellytykset toimia asiakassetelipalvelujen ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajina.

Valinnanvapauden kautta järjestettävien palvelujen arvon arvioidaan olevan noin 29 prosenttia maakuntien järjestämistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Tämä tarkoittaa noin 5,3 miljardia euroa julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen koko 18,6 miljardin euron rahoituksesta vuoden 2016 tasossa.

Valinnanvapaus laajenisi vaiheittain

Eduskunta päättää valinnanvapauslain hyväksymisestä kesäkuussa 2018. Tarkoitus on, että maakunnat alkavat järjestää julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut vuoden 2020 alusta. Syksystä 2019 alkaen asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen eli käytännössä maakunnan, jonka palveluissa asioi. Viimeistään 1.7.2020 maakunta ottaisi käyttöön asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin. Sote-keskukset aloittaisivat toimintansa viimeistään 1.1.2021 ja hammashoitolat 1.1.2022.

Koska valmistelu on edennyt eri maakunnissa eri tahtiin, valinnanvapaus laajenee joissain maakunnissa jo vuosina 2018-2021 sosiaali- ja terveyskeskuksia ja suunhoitoa koskevina pilotteina. Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetoinnin pilotteja toteutetaan vuosina 2018-2019.

Lakiesitykseen sisältyy laaja vaikutusten arviointi

Vaikutusarviointia on täsmennetty lausuntojen perusteella ja lainsäädännön arviointineuvoston esittämällä tavalla. Vaikutusarvioinnin mukaan valinnanvapausmallin avulla voidaan parantaa perustason palvelujen saatavuutta ja ihmisten mahdollisuutta saada palveluja yhdenvertaisesti. Arvioinnin mukaan lakiehdotuksella on menokehitystä kasvattavia sekä sitä hillitseviä vaikutuksia. Valinnanvapauden vaikutusten kannalta on ratkaisevaa se, millä tavoin uudistus toteutetaan eri maakunnissa.

Lähde: STM

Katso myös:

Ministeri Saarikko: Sote-uudistus on kiireellinen ja välttämätön (video)

Mainos

4 KOMMENTIT

  1. Ei Suomen kansa taarvitse mitään valinnanvapautta. Suomen valtio ottaa koko maan SOTU:n hoitaakseen. Ja samalla kertaa irtisanoo yksityisten klinikoiden/hoitolaitosten valtionavut/maksusitoumukset. Yhdellä kertaa.

    Jonot saattavat pitkittyä muutamaksi kuukaudeksi, mutta sen jälkeen lääkäriin ja hoitoon pääsee samana päivänä. Ei tarvitse odottaa edes nykyistä 6kk.

    Miksi politikot ja virjkamiehet ovat nin tyhmiä että eivät osaa nähdä ja ajatella tätä vaihtoehtoa. Se toimi aina -90 luvulle asti. Ja siksi se toimii jatkossakin.

    Tilanne muuten paranee oleellisesti jo sillä että esmi. ensi kesänä yksikään sairaanhoitopiiri tai valtion sairaala/yliopistollinen sairaala ei sulje osastoakaan kesäksi. Vaan kaikki osastot ovat auki koko kesän. Jos sillä lyhennetään jonoja 2kk. Mutta kun lääkreille ei riitä 10% vuotuinen palkankorotus. He halauvat 4kk lomaa vuodessa. Joista 2kk on putkeen.

    • Puhut asiaa, koko SOTE yhden valtion instanssin alaiseksi, väliportaat ja pirstaloiminen on typerää.
      Lääkärin valitseminen asiakaspalautteen perusteella olisi riittävä valinnanvapaus kun kaikki olisi samassa maanlaajuisessa puljussa ja raha menisi samaan kassaan.
      Jos se ei kelpaa niin yksityiset lääkäripalvelut korvataan jo nyt euroopanlaajuisesti ellen muista väärin.

  2. Jo puolikkaalla aivosolulla saattaa voida päätellä, mitä tapahtuu valinnanvapaudessa. Muutama yksityinen terveysasema panostaa laatuun alussa ja vaikka pienemmän katteen kustannuksella. Tämän jälkeen ihmiset näkevät hyvän ”laadun” ja ryntäävät näiden asiakkaaksi. Muut perushyvät ja tasalaatuiset julkiset yksiköt ajetaan tämän johdosta pikkuhiljaa alas. Jäljelle jäävillä ei enää insentiiviä panostaa laatuun, hinnat nousee, rahastusautomaatti jää jäljelle ja terveydenhoito Suomessa onkin entistä kalliimpaa.

    Tämä on tätä samaa idioottimaista yksityistämispolitiikkaa mitä on tehty jo yli vuosikymmenen ajan. Yksityistäminen on jees kun se tehdään oikein ja aloilla, jonne ei helposti synny oligopoleja. Suomessa suurin osa yksityistämisestä tähän asti on tehty yksiselitteisesti erittäin haitallisella ja kalliilla tavalla yhteiskunnan kannalta, eikä tämä ole poikkeus.

  3. Sitähän tämä sote on, ensin myytiin koko maa ja sen itsenäisyys natseille heti kun oli mahdollista, kehdataanpa eduskunnasta vielä väittää että Suomi on itsenäinen, vaikka edes itsenäisyyden määritelmä ei tätä tue. Nyt on vuorossa kaiken maan sisäisen toiminnan pilkkominen ja myyminen yksityisille, ja varsin usein ulkomaalaisten käsiin, jonne on mm. kaivokset joutuneet. Tämä johtaa lopulta siihen, että vain varakkailla on jatkossa varaa esim. lääkäriin ja lääkkeisiin, muut saanee turvautua työterveyksien malliin, eli vaivaan kuin vaivaan buranaa kehiin. Samalla terveyspalvelut viedään ihmisten läheltä, ja keskitetään kauas suuriin yksiköihin, joihin kulkeminen varsinkin haja-asutus alueilla on hankalaa. Autoiluhan täällä on pian tapettu autoverotuksella, ja julkisia kun ei ole millä kulkea. Toivottavaa olisikin, ettei ruumis vankkureita ajettaisi alas, että joku muistaisi käydä silloin tällöin kuolleet hakemassa. Tuhoa saavat sotella aikaan, ja sitä tullaan vielä tulevaisuudessa muistelemaan, kuinka moinnen munaus saatiinkaan aikaiseksi, ja se loppukin hyvinvointivaltiosta tuhotuksi, jos sitäkään on enää vuosiin ollut. Itse en enää tunne tätä maata siksi, jossa olen syntynyt, elänyt ja työskennellyt.

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.