Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen: Julkisessa keskustelussa puurot ja vellit sekaisin

2
Mainos

Parin viime viikon aikana on julkisuudessa nostettu esiin väitettä, että maakunta- ja sote-uudistus tarkoittaisi aloitusvuonnaan 2020 arviolta 300 miljoonan euron leikkausta Uudenmaan sote-palveluihin ja että nämä leikkaukset myöhemmin kasvaisivat jopa miljardiin euroon. On luotu mielikuvaa, että tulossa on väistämättä terveysasemien sulkemisten vyöry esimerkiksi Helsingissä.

Väitteiden ja lukujen taustat löytyvät Uudenmaan maakunnan tekemästä riskianalyysista. Siinä on käyty läpi Uudenmaan maakunnan perustamiseen ja toimintaan liittyviä rahoituksellisia riskejä. Sittemmin luvut ovat lähteneet elämään omaa elämäänsä. Suosittelen lukemaan analyysin laatineen Espoon sosiaali- ja terveystoimen talous- ja hallintojohtajan Markus Syrjäsen kirjoituksen Alueuudistus.fi-sivuilta. Blogissaan hän avaa sitä, mistä asiassa oikeasti on kyse. Syrjänen toimii myös Uudenmaan maakunnan valmistelun budjettijohtajana.

Julkisessa keskustelussa on mennyt osin puurot ja vellit sekaisin. Rahoitus ei ole leikkautumassa, mutta riskit on valmistelussa huomioitava. Monet näistä riskeistä sisältyvät nykyäänkin kuntien toimintaan. Toisaalta Suomessa on onnistuneesti rakennettu jo useita maakunnallisia sote-järjestäjiä. Uudenmaan mittaluokka on toki aivan omansa. Uudistukset myös usein aiheuttavat kertaluonteisia muutoskustannuksia.

Mainos

On syytä korostaa sitä, että uudistuksen taloudellinen tavoite on kustannusten kasvun hillintä tulevalla vuosikymmenellä. Tämä tarkoittaa sitä, että maakuntien on onnistuttava kehittämään toimintaansa nykyistä 190 sote-järjestäjää paremmin. Onnistuessaan tämä tarkoittaa sitä, että palveluja heikentäviä toimia ei tarvita.

Maakuntien rahoitus määräytyy eduskunnan käsiteltävänä olevan maakuntien rahoituslain mukaisesti, käytännössä maakuntien asukkaiden palvelutarpeen perusteella. Yli 80 % rahoituksesta perustuu asukkaiden ikärakenteeseen, sairastavuuteen ja muihin sote-palvelutarpeisiin. Näiden lisäksi muun muassa asukastiheys ja vieraskielisten määrä vaikuttavat rahoituksen määräytymiseen.

Uudenmaan osalta rahoitusperiaatteet näyttävät olevan sikäli tasapainossa, että maakunta lähtee viimeisimpien laskelmien mukaan 2020-luvulle budjettirahoituksella, jolla kunnat ovat tehtäviään nyt hoitaneet. Uudellemaalle ei siis kohdistu rahoitusmuutoksesta johtuvaa leikkauspainetta. Kaikilla muilla maakunnilla tilanne ei ole tuoreimpien rahoituslaskelmien perusteella yhtä hyvä.

Vuoden 2020 rahoitus perustuu vuosien 2018 ja 2019 kuntien sote-käyttömenojen keskiarvoon. Seuraavat päivitetyt maakuntakohtaiset laskelmat saadaan huhtikuussa.

Pitääkö Uudenmaan 300 miljoonasta olla huolissaan? Kyllä siltä osin, että riskianalyysi on erityisen tärkeää pitää mielessä maakunnan omassa muutosvalmistelussa.

Miten esimerkiksi maakunnan hallinto järjestetään mahdollisimman kustannustehokkaasti? Tai miten palkkaharmonisaatio toteutetaan? Otetaanko maakunnassa käyttöön nykyisten kuntien tehokkaimmat toimintatavat? Miten ICT-uudistukset toteutetaan siten, että saavutetaan mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman pienin muutoskustannuksin? Kaikki nämä ovat kysymyksiä, joihin maakuntien on valmistelutyössä ja toiminnan käynnistymisen jälkeen vastattava. Sitä työtä sadat valmistelijat tekevät maakunnissa paraikaa.

Myös meidän hallituksessa ja eduskunnassa tulee huomioida nämä riskit, ja mahdollistaa siten suuren uudistuksen onnistunut toimeenpano. Iso vastuu maakuntatason konkreettisista päätöksistä on ensimmäisillä vuoden 2019 alussa aloittavilla maakuntavaltuustoilla.

Anu Vehviläinen

Kunta- ja uudistusministeri

Lähde: Valtiovarainministeriö

Mainos

2 KOMMENTIT

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.