Poliisin ohjeet löytötavaroiden varalle: Löytäjä saa harvoin pitää
Löytötavara, joka otetaan talteen julkisessa kulkuneuvossa, rautatie- tai linja-autoasemalla tai muulla vastaavalla liikennepaikalla on ns. laitoslöytö, joka on luovutettava löytöpaikan henkilökunnalle tai sen löytötavaratoimistolle. Sama koskee liikehuoneistossa, virastossa, toimistossa, työpaikalla, oppilaitoksessa, sairaalassa, teatterissa, urheiluhallissa tai vastaavassa huoneistossa talteen otettua löytötavaraa.
Jos omistaja ei nouda laitoslöytöä kahden viikon kuluessa, se toimitetaan poliisille. Jos omistaja ei nouda omaisuuttaan poliisilta kolmen kuukauden kuluttua, se siirtyy valtiolle tai löytötavaraa säilyttäneen löytötavaratoimiston pitäjälle.
Kun henkilö ottaa talteen vähäarvoisen löytötavaran, joka ei ole laitoslöytö, hänen on ilmoitettava sen löytymisestä tavaran omistajalle, jos tämä on tiedossa. Löytäjä saa pitää sellaisen vähäarvoisen löytötavaran, jonka omistajan selvittäminen on kohtuuttoman vaikeaa. Vähäarvoisena löytötavarana pidetään maksimissaan noin 20 euron arvoista tavaraa, jolla ei ilmeisesti ole omistajalle erityistä käyttö-, tunne- tai muuta henkilökohtaista arvoa.
Poliisi ylläpitää varsin kattavasti löytötavaratoimintaa koko maassa. Löytötavaralaki edellyttää, että löytötavaroista on ilmoitettava omistajalle tai ne on toimitettava poliisille. Omaisuus, jonka hankkiminen tai hallussapito on kiellettyä tai vaatii viranomaisen luvan, esimerkiksi huumeet, laiton alkoholi ja aseet, on välittömästi toimitettava poliisille.
Jos löytötavaraa ei voida kuljettaa ilman vaaraa tai hankaluutta, riittää kun sen talteen ottamisesta ilmoittaa poliisille. Poliisi antaa vastaanottamistaan löytötavaroista löytäjälle kuitin.
Löytötavaran omistajalla on oikeus saada löytötavara takaisin, jos hän maksaa löytäjälle löytöpalkkion ja korvaa löydön aiheuttamat kustannukset. Löytöpalkkion suuruus on 10 prosenttia esineen käyvästä arvosta, kuitenkin vähintään neljä euroa. Korvaus säilytyskustannuksista on viisi prosenttia esineen käyvästä arvosta, kuitenkin enintään 17 euroa. Jos yleiset säilytyskustannukset ovat pienemmät kuin neljä euroa, ne voidaan jättää perimättä.
Jos löytötavaran omistaja ei kolmen kuukauden kuluessa nouda omaisuuttaan poliisilta, se siirtyy eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta löytäjälle. Näitä poikkeuksia ovat polkupyörät ja mopot – niistä löytäjä voi saada 1/3 hinnasta, jolla poliisi myy ne huutokaupassa. Myöskään asiakirjat, lääkkeet, avaimet, henkilö- ja lupatodistukset, pankki- ja luottokortit ja muu vastaavaa omaisuus ei siirry löytäjälle. Lisäksi omaisuus, jonka hankkimiseen tai hallussapitoon vaaditaan lupa (ellei löytäjällä ole sellaista), jää poliisin haltuun.
Poliisihallituksen ohjeen mukaan löytäjä ei voi saada omistusoikeutta myöskään muistillisiin löytötavaroihin, kuten matkapuhelimet, kannettavat tietokoneet ja muut muistilliset laitteet.
Jos löytäjäkään ei nouda kolmessa kuukaudessa hänelle siirtynyttä omaisuutta, löytötavara siirtyy valtiolle. Valtiolle siirtyneet löytötavarat myydään huutokaupalla tai muulla sopivalla tavalla, otetaan valtion käyttöön tai hävitetään.
Myös poliisi- tai rikostutkinnan yhteydessä jää toisinaan poliisin haltuun omaisuutta, jolle ei ole onnistuttu löytämään omistajaa. Nämäkin tavarat myydään aikanaan poliisin järjestämässä huutokaupassa.
Lähde: Poliisi
Löytötavaralaki ei koske ”omistajansa ilmeisesti hylkäämää omaisuutta.” Hylätyllä tavaralla ei ole omistajaa. Sen voi ottaa haltuu ja omistusoikeus syntyy välittömästi. Mihinkään ei tarvitse ilmoittaa.
Tämä ei tietenkään koske ulkomaisia kaivosyhtiöitä.
Se jännä jutyu että kos jotain viet poliisille ja sitä ei kukasn lunasta niin saatuasi siitä ilmoituksen ja mennessäsi hakemaan löytämääsi pitää maksaa säiytysmaksu.
Vaikka eihän sinne kukaan mitään romua vie..itse löysin aikoinaan naisten kultakellon jossa oli myös timantteja ja vein sen poliisilaitokselle..ei sitä kukaan hakenut ja sain sen itselle..mutta vähän piti maksaa..