Pikavippien sääntelyyn tulee kiristyksiä – Korkokatto myös yli 2000 euron luottoihin

2
Oikeusministeri Antti Häkkänen
Mainos
Oikeusministeri Antti Häkkänen on käynnistänyt tänään valmistelun pikaluottosääntelyn tiukentamiseksi.

Muutokset koskevat erityisesti korkokaton kiristämistä ja luotonantajalle aiheutuvia seurauksia korkokaton rikkomisesta. Häkkäsen mukaan ylivelkaantumisen kasvavaan ongelmaan tarvitaan useita toimenpiteitä.

– Lainan saaminen on ihmisten arjessa tärkeässä roolissa, mutta erityisesti pikaluottojen osalta tarvitaan terveemmät pelisäännöt. Rahoitusmarkkinoiden lainsäädäntöä on korjattava, jotta ihmiset eivät joudu kohtuuttomiin tilanteisiin esimerkiksi korkojen kanssa, Häkkänen toteaa.

Pikaluottoihin liittyviin ongelmiin on puututtu jo aiemmin lainmuutoksilla. Vuonna 2013 asetettiin korkokatto alle 2 000 euron luotoille.

Mainos

– Korkokattosääntelyn tultua voimaan luotonantajat ovat muuttaneet tarjoamiaan luottoja ja siirtyneet myöntämään pääosin korkokaton ulkopuolelle jääviä suurempia luottoja, joissa luoton todelliset vuosikorot ovat olleet korkeita. Kuluttajaluottojen korkokattosääntelyä muutettaisiin nyt siten, että korkokatto koskisi myös 2 000 euron suuruisia ja sitä suurempia luottoja, oikeusministeri Antti Häkkänen toteaa.

Tällä hetkellä korkokatto koskee vain alle 2 000 euron luottoja. Valmistelussa määritellään, mikä 2 000 euron ja sitä suurempien luottojen korkokatto olisi.

– Selvää on, että korkokaton tulisi nykyiseen tapaan kattaa kaikki luottokustannukset eli luoton korko ja muut luottosopimuksen perusteella perittävät kulut, Häkkänen sanoo.

Esityksessä tullaan myös selkiyttämään tilanteita, joissa korkokattoa on rikottu.

– Linjasin valmistelun niin, että näissä tilanteissa kuluttajalla ei olisi velvollisuutta maksaa korkoa tai muita luottokustannuksia lainkaan. Tämä toimisi sanktiona luotonantajalle, joka on rikkonut lakia. Uskon, että tällä olisi myös ennalta ehkäisevä vaikutus, jolla estettäisiin lainvastaisten ehtojen käyttöä, ministeri Häkkänen toteaa.

Lainvalmistelun tueksi asetetaan laajapohjainen seurantaryhmä, jossa on edustus myös finanssialalta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2018.

Ylivelkaantumiseen tarvitaan useita tehokkaita keinoja

Velkaongelma on Häkkäsen mukaan kasvava yhteiskunnallinen haaste niin yksittäisten ihmisten kuin myös yrittäjien näkökulmasta. Ministeri Häkkänen on valmistelemassa useita velkaongelmien hoitoon liittyviä hankkeita.

– Talouden hallinta on lähtökohtaisesti ihmisen itsensä vastuulla ja tässä keskeisessä roolissa on esimerkiksi kouluissa tarjottava talousosaaminen. Ihmisen oman vastuun lisäksi tarvitsemme myös julkisen vallan yhä tehokkaampia toimenpiteitä. Esimerkiksi ulosottovelallisten työllistymiselle on juuri lisätty kannusteita säätämällä, että vuoden ajan työttömänä olleella on mahdollisuus saada lykkäystä ulosottoon työllistyessään. Tämän lakiesityksen esittelin viime syksynä ja se hyväksyttiin eduskunnassa laajalla tuella, Häkkänen muistuttaa.

Talous- ja velkaneuvontaa kehitetään yhä paremmin saatavilla olevaksi palveluksi, kun sen tuottaminen siirretään ensi vuoden alusta alkaen oikeusaputoimistoissa toteutettavaksi.

–  Tavoitteenamme on tarjota ylivelkaantuneille apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta velkakierre saadaan katkaistua ja autettua heitä uuteen alkuun. Kehysriihessä tavoittelemme talous- ja velkaneuvonnan resurssien vahvistamista, jotta yhä useammat ihmiset saavat apua ajoissa, Häkkänen toteaa.

Velkaongelmaan puuttumiseksi oikeusministeri Häkkänen on käynnistänyt muitakin hankkeita. Viime vuonna käynnistettiin muun muassa selvitys niin sanotusta positiivisesta luottotietorekisteristä. Lisäksi lähiaikoina valmistuu selvitys yrittäjän henkilökohtaisesta konkurssista ja uudesta alusta.

Tämän lisäksi ministeri Häkkänen on käynnistämässä hanketta, jossa uudistetaan kuluttaja-asiamiehen keinovalikoimaa.

– Kuluttajasuojaviranomaisten valtuudet on syytä päivittää vastaamaan nykyajan vaatimuksiin. Samalla on kuitenkin varmistettava elinkeinonharjoittajien oikeusturva, ministeri Häkkänen linjaa.

Lähde: Oikeusministeriö

2 KOMMENTIT

  1. Pikavippitoimintaa säännellään, koska se on paha. Se on syntiä. — Siis valtionko pitää estää kansalaisiaan hairahtumasta synnin poluille.

    Valtio estää pikavippaamisen sillä innolla ja tarmolla kuin kirkko muinoin esti koron ottamisen. — No. Sen seurauksena rahaa sai lainaksi vain juutalaisilta. Mistä puolestaan seurasi, että vielä tänä päivänä kaikki merkittävä pankkitoiminta on juutalaisten hallussa.

    Lopputulos on nyt nähtävissä:
    Kaikki Euroopan valtiot elävät syöttöletkujen varassa, pikavipeillä. Pankkiirit syöttävät rahaa noihin letkuihin ja siinä ohessa määräävät sen politiikan, mitä on noudatettava. Tai sitten letkut irrotetaan rahasta.

    Vain valtion uskonto-peräinen dogmi pikavippien synnillisyydestä esti ison rahan (esimerkiksi eläkefirmat) investoimasta tuottoisaan pikavippitoimintaan. Ison rahan mukaan tuleminen olisi välittömästi aiheuttanut sen, että pikavippien korot olisivat laskeneet normaalin lainaustoiminnan tasolle. Koronkiskureilla ei sen jälkeen olisi enää ollut mitään asiaa tähän bisnekseen.

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.