Kolumni: Kosketuspintaa SoTe-uudistuksen todellisuuteen

Joku saattaa tietääkin, että olen ammatinvaihtaja. Oikeastaan jo toiseen kertaan, ensimmäisen kerran vaihdoin ammattia jo 18 vuotiaana tehtyäni noin vuoden ajan ravitsemusalan töitä. Lähdin rakennukselle paremman palkan perässä, koska kuten palvelualoilla yleensäkin, rahaa ei kauhan varressa keikkuvalle tahdota maksaa, oli tämä kuinka motivoitunut ja osaava tahansa… Rakennuksella vilahti kymmenisen vuotta ja rahaa toki sai eri tavalla, mutta sitten tuli urheiluvamma joka lopulta pakotti ottamaan järjen käteen, lopettamaan työnantajien kiusaamisen jatkuvilla sairaslomilla ja miettimään sopivaa työtä. Vuosien mittaan prioriteetit kuitenkin muuttuivat niin paljon, että raha jäi toissijaiseksi ja etualalle pomppasi muut arvot: mielekkyys, eettiset arvot, monipuolisuus ja niin edelleen… Valinta oli lopulta melkoisen helppo.

Sosiaali- ja Terveysalan opiskelijana ei ole vielä ollut tylsää päivää, vaikka esimerkiksi päiväkodissa suoritettu työssäoppiminen tuntui ikuisuustuomiolta etenkin, kun tiesi jo etukäteen, ettei juuri tuo homma sovi minulle vähääkään. Vaikkakin kosketuspintani alalle on varsin pieni, on opiskelu tarjonnut paljon myös politiikan saralta. Melkoisen syvällinen tutustuminen esimerkiksi sosiaalipuolen palveluihin on valaissut faktalla niitä asioita, jotka ennen ovat olleet ”vain mielipiteitä”, joskin perusteltuja sellaisia. Erityisesti opinnot ja esimerkiksi parhaillaan käynnissä oleva työssäoppiminen ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevien vanhusten parissa on tarjonnut paljon kaivattua todellisuutta toistaiseksi synkkänä pilvenä horisontissa vaanivaan SoTe-uudistukseen.

Olen ilokseni saanut huomata, kuinka motivoituneita ja välittäviä ovat kotikaupunkini vanhuspalveluiden työntekijät. Tietenkin otanta on melko kapea, mutta tarpeeksi suuri mielipiteen muodostamiseen. Rakennus jossa työskentelen, on melko pitkästä elinkaarestaan huolimatta hyvässä kunnossa ja peruskorjattu. Ammattilaiset jotka minulle yrittävät tarjota eväitä alalla työskentelemiseen ovat antaneet ymmärtää, että työvälineet ja resurssit ovat työn raskaudesta ja muusta vaativuudesta huolimatta riittävät. Se kaikkein tärkein, asiakkaiden/asukkaiden hoiva ja hoito on sellaisella tasolla, jolla sen minusta kuuluukin olla, vähempi ei riittäisikään. Tästä tulee hyvä mieli siitäkin huolimatta, että tiedän, ettei asiat ole yhtä hyvin kaikkialla. Kenties ei edes kotikaupunkini sisällä…

Olen useassa yhteydessä tuonut esiin huoleni siitä, ettei yrityksillä ole SoTe-uudistuksen jälkeen juurikaan syytä tuottaa laadukkaita palveluja. Yrityksien tehtävä kun on tehdä voittoa ja jos tämä on mahdollista huonoilla palveluilla, sitä tehdään huonoilla palveluilla. Onhan huonot palvelut halvempi tuottaa ja siten voittoa jää vielä enemmän. Koska maakunnilla ei uudistuksen jälkeen ole juurikaan muita vaihtoehtoja kuin ostaa palvelut yrityksiltä, ei yrityksillä ole enää juurikaan syitä, saati motivaatiota muuhun kuin palvelujen tuottamiseen mahdollisimman halvalla, koska hyvin usein halvin voittaa kilpailutuksen. Kuten sanoin, vanhukset ansaitsevat hyvää hoitoa, eikä vähempi riitä.

Uudistuksen myötä vähempi pakotetaan riittämään. Säästöistähän uudistuksessa on kyse, ei paremmista palveluista. Olen saanut kuulla lukemattomia tarinoita siitä, kuinka yksityiset palveluntarjoajat jo nyt käytännössä pakottavat työntekijänsä laiminlyönteihin ja vasemmalla kädellä tekemiseen. Tämä toteutetaan kiristämällä henkilöstömitoitus äärimmilleen ja pakkaamalla kohtuuttomia määriä töitä yksittäiselle työntekijälle, jolloin joko normaalisti toissijaiset tehtävät vievät kohtuuttomasti aikaa asiakkaiden hyvinvointiin panostamiselta tai vaihtoehtoisesti palveluiden toteutus tehdään käytännön tasolla vasemmalla kädellä, koska on liian kiire, työntekijät ovat uupuneita, välineitä ja materiaaleja ei ole riittävästi ja niin edelleen… Tämä on siis tilanne nyt osalla yksityisistä palveluntarjoajista. Syykin on tuttu: säästäminen.

Miksi tilanne olisi eri sitten, kun käytännössä kaikki palvelut ovat yksityisten keskenään jaettavissa ja kilpailua käydään sillä, kuka tuottaa palvelut halvimmalla? Miksi kehitys olisi jotakin muuta kuin negatiivinen? Tämä on vain yksi ulottuvuus SoTe-uudistuksesta, joskin ehkä kaikkein ikävin mitä tulee inhimilliseen kärsimykseen, jolle itse olen melkoisen herkkä. Maalailee hallitus kuinka yleviä tavoitteita uudistukselle tahansa, kaiken keskiössä, maksajana ja kärsijänä on ihminen. Jokainen säästetty euro on pois ihmiseltä, jonka elämänlaatu on todennäköisesti jo lähtökohtaisesti merkittävästikin alentunut.

Petri Perta

 

7 thoughts on “Kolumni: Kosketuspintaa SoTe-uudistuksen todellisuuteen

  • 22.4.2018 at 10:53
    Permalink

    Huomioni kiinnitti erityisesti tämä:

    ”Uudistuksen myötä vähempi pakotetaan riittämään. Säästöistähän uudistuksessa on kyse, ei paremmista palveluista. Olen saanut kuulla lukemattomia tarinoita siitä, kuinka yksityiset palveluntarjoajat jo nyt käytännössä pakottavat työntekijänsä laiminlyönteihin ja vasemmalla kädellä tekemiseen. Tämä toteutetaan kiristämällä henkilöstömitoitus äärimmilleen ja pakkaamalla kohtuuttomia määriä töitä yksittäiselle työntekijälle,”

    Omakohtaisesti voin kertoa että myös esimerkiksi valtion yritys Itella/posti on käyttännyt samaa menetelmää voittojen maksimoimiseen jo viitisentoista vuotta, ,mutta kun Suvi Linden viestintä ministerinä ollessaan vapautti posti alan kilpailulle suorastaan räjähti. Valtamedia toimi härskisti herrojen suunnitelmien airueena muokaten kansalaisten mielipiteitä postia ja sen duunari tasoa vastaan. Alkoi hirvittävä säästäminen kilpailukyvyn nimissä. Posti teki edelleen hyvää tulosta, mutta silti alkoi nonstop YT ruletti ja ylimitoitettu ihmisten pois potkiminen ja työmäärien kasvattaminen/ käsipari ja pahinpana työn eri vaiheiden jatkuva muuttelu, joka söi lisää ihmisten jaksamista. Ihmiset uupuivat ja Posti alkoi ulkoistaa töitä vuokrafirmoille, mikä olikin varmaan alkuperäinen hyväveli kerhon herrojen tarkoitus. Tämän hetken tilanne on että talon väki tekee työajan loppuun ja lähtee kotiin, jonka jälkeen vuokrafirmat jakelee kesken jääneet osuudet.
    Oikeasti mitään säästöä ei ole syntynyt. Talon kirjoilla oleva henkilöstö on loppuun ajettu raihnainen zombie lauma. Kenellä ruumis romuna kenellä psyyke tai molemmat.
    Loppu tulemana poispotkitut eivät ole läheskään kaikki työllistyneet, mutta Postin yli johdon organisaatio on kasvanut kuin ylihiivattu pullataikina. Erilaisia johtaja nimikkeitä riittää ja tietenkin heille ökypalkan päälle maksettavia osinkoja, optioita, bonuksia ja tuplabonuksia.
    Näin hyväveli verkosto tulee pilaamaan terveys alan, kun kaikki muut alat on jo ajettu alas tai pilattu teollisuutta myöten.

    Reply
    • 22.4.2018 at 11:06
      Permalink

      Olet oikeassa, mutta kuten huomaamme posti/itella tapauksessakin, kyseessä on yritys. Valtionyrityksillä olisi yksityisiäkin jyrkempi velvollisuus välttää tällaisia toimintatapoja, mutta syystä tai toisesta näin ei ole tapahtunut. Kuten SoTe-palveluissa, myöskin posti/itella-häkkyrässä palveluiden taso laski ja laskee yhä, koska säästöt.

      Reply
  • 22.4.2018 at 12:36
    Permalink

    Vaikuttaa siltä, että terveysalan suuret veroparatiisiyritykset ovat valinneet PettUri Urpon projektipäällikökseen tehtävänä kaapata mahdollisimman suuri osa Suomen terveydenhuoltoa suurille veroparatiisiyrityksille valinnanvapaus-VERUKKEELLA, jatkona sille rötösherrojen toiminnalle, jota tutkiva journalisti Seppo Konttinen on kuvannut kirjassaan ”Kansallisomaisuuden ryöstö”. Tälläkin hetkellä kenellä tahansa on täydellinen vapaus valita yksityislääkäri ja/tai yksityissairaala mistä päin Suomea tahansa niillä, joilla on varaa maksaa – ja varsinkaan KANTA-suomalaisilla leipäjonolaisilla ei ole varaa maksaa; pelkästään syksyllä 2015 PettUri Urpo otti avosylin vastaan 30000 ulkomaista elintasopakolaista ja muuta onnenonkijaa suomalaisten verovaroin kustannettavaan täysihoitoon ja jonoissa kantasuomalaiset ohittaen samoin kantasuomalaisten verovaroin kustannettavaan ilmaiseen lääkärin-/sairaanhoitoon.

    ”Alankomaiden pakolaisista lähes 90% on ilman työtä vielä 2,5 vuoden maassaolon jälkeen”,
    https://www.kansalainen.fi/alankomaiden-pakolaisista-lahes-90-on-ilman-tyota-viela-25-vuoden-maassaolon-jalkeen/

    Reply
  • 22.4.2018 at 13:06
    Permalink

    Voiko se enää nykyistä huonommaksi mennä?
    Vastaus: Voi.

    Reply
  • 22.4.2018 at 15:52
    Permalink

    Juuri tuon eettisyyden vuoksi vaidoin itse pois terveydenhuollosta. Kiire, epäeettinen toiminta, pelkillä lääkkeillä hoitaminen jne. ajoivat tähän ratkaisuun

    Reply
  • 22.4.2018 at 19:08
    Permalink

    Sote on aivan sama juttu kuin Yhdysvaltain mafiosot eli ”perheet” kokoustivat yhdessä ja jakoivat reviirit eli nk. ”liiketoiminnan” rajat toistensa kanssa, jolla ”rauhanteolla” saatettiin keskittyä bisneksiin ja voiton maksimointiin ilman jatkuvia keskinäisiä sotia, jotka vaativat henkiä ja voimavaroja sekä mikä pahinta. Sai poliisit liikekannalle tonkimaan ruumiskasoja ja pakottamaan yleisenmielipiteen pöyristyksen velloessa Yhdysvaltain keskushallinnon eli FBI:n etsivien ja paikallispoliisien ottamaan härkää sarvista ja tuhoamaan vakavasti yhteiskuntarauhaa horjuttavaa järjestäytynyttärikollisuutta soluttautmalla aina sen ytimeen saakka, joka pyöritti prostituutiota, huumekauppaa, laitonta viinanmyyntiä, koronkiskontaa, suojelurahojen keruuta ja ammattiyhdistysliikkeeseen soluttautumista, joka merkitsi salamurhia ja kylmää rahantekemistä ilman, että sillä olisi ollut alkeellisimmillaankaa mitään tekemistä työläisten etujen valvojana ja selkänojana työnantajaliittoja vastaan.

    Reply

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.