Pääministeri Sipilä: EU:n budjettia ei ole vielä päätetty – neuvottelut vasta käynnistyvät

5
Pääministeri Juha Sipilä käsittelee EU:n budjettia valtioneuvoston viestintäosaston julkaisemassa kolumnissaan.

Sipilä kirjoittaa:

EU:n budjetin laatiminen on pitkä neuvotteluprosessi, eräänlainen maratoni. Alkuvaiheissa määritellään budjetin kokonaistaso ja sitten siirrytään vääntämään rahanjaon kriteereistä. Kansallisesti kiinnostava lopputulos on selvillä kuitenkin vasta maaliviivan jälkeen; se paljonko maksamme ja paljonko saamme EU:sta rahaa. Vielä tätä ei tiedetä.

Komissio antaa esityksensä budjetin kokonaisuudeksi ensi viikon keskiviikkona ja sektorikohtaiset lainsäädäntöesitykset julkaistaan toukokuun lopussa. Tästä alkaa vähintäänkin vuoden mittainen prosessi, jossa käydään runsaasti neuvotteluja usealla eri tasolla.

Näitä keskusteluja olen käynyt jo pitkään päämiestasolla. Tänään tapasin myös budjetista vastaavan komissaari Oettingerin. Kävimme erinomaisen keskustelun ja toin esille vahvasti Suomen kipupisteet. Suomen erityisolosuhteet niin alue- ja rakennepolitiikassa kuin maataloudessa on huomioitava. Ei ole hyväksyttävää, että maksuosuutemme kasvaisi, mutta keskeisiä prioriteettejamme ei huomioitaisi. Tämän lisäksi kaiken EU-rahoituksen on tuettava yhä vahvemmin tämän päivän haasteita, kuten eurooppalaisen talouden kasvua, työllisyyttä, turvallisuutta ja osaamista.

EU:n budjetti kaipaa myös kovasti normien purkamista. Normin purusta meillä Suomessa on hyviä kokemuksia, toivottavasti saisimme laajennettua tätä urakkaa myös EU:n käytäntöihin.

Euroopan unionin monivuotinen budjetti eli rahoituskehykset tehdään seitsemäksi vuodeksi eteenpäin. Käytännössä tässä määritellään, kuinka paljon jäsenvaltiot maksavat bruttokansantuotteestaan yhteiseen pottiin ja toisaalta mihin tuo rahasumma käytetään. Tällä 7 –vuotiskaudella budjetin koko on ollut reilut 1000 miljardia euroa, josta noin 2/3 on käytetty maatalouteen sekä alue-ja rakennepolitiikkaan. Tulevalla kaudella rahoitusta tullaan varmasti entistä enemmän suuntaamaan myös puolustukseen, maahanmuuttoon sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Tämä on ollut myös Suomen kanta.

Britannian jättää lähtiessään aukon EU-budjettiin. Olemme linjanneet, että pienempi EU tarkoittaa myös pienempää budjettia. Liian tiukkaa ylärajaa emme ole kuitenkaan halunneet budjetin koolle asettaa. Olemme katsoneet viisaaksi toimintatavaksi sen, että meillä on joustonvaraa neuvotteluissa.

Päätavoitteemme neuvotteluihin on selvä: haluamme maksimoida EU:sta Suomelle palautuvat varat samalla kun haluamme pitää nettomaksumme kohtuullisena.

Olemme onnistuneet Suomessa talouskasvun vahvistamisessa niin hyvin, että muutokset bruttokansantuotteessamme ovat merkittäviä. Koska EU:n jäsenmaksu perustuu kunkin maan bruttokansantuotteeseen, kasvaa jäsenmaksuosuutemme ikään kuin automaattisesti jonkin verran. Tätä emme voi, emmekä tahdo muuttaa.

Nettomaksuosuudestamme on sen sijaan aivan liian aikaista puhua. Se riippuu siitä, kuinka paljon tulemme EU-rahaa saamaan eri sektoreilta.  Tämä ratkeaa vasta seuraavan vuoden tai kahden vuoden aikana, jolloin käydään yksityiskohtaiset neuvottelut EU-rahoituksen jakokriteereistä. Onnistuminen näissä neuvotteluissa ratkaisee sen, miten paljon saamme jatkossa EU-rahoitusta Suomeen. Erityisesti maatalous-, koheesio- sekä tutkimuspuolen neuvotteluissa menestyminen ratkaisee paljolti sen, mitä Suomelle jää viivan alle.

Juha Sipilä

Pääministeri ja Keskustan puheenjohtaja

Lähde: Valtioneuvosto

5 KOMMENTIT

  1. Mutta näiden kusipäiden palkkoja kyllä nostellaan, kun saatiin työttömätkin entistä ahtaammalle laskujensa, maksujensa, ja jopa lääkkeiden saati sairaudenhoidon kanssa. En ole minäkään mitään apuja kelasta saanut, vaikka tuo mulkku niin kehuskelee, kuinka hienosti täällä toimii toimeentulotukikin.

  2. Mies, joka koskaan tiennyt mistään mitään. Mutta siitä huolimatta toteutui aina se sipilän laki. Suomen vereslihalle ruoskittu ja verotettu kansa joutui kantamaan lisääntynyttä taakkaa taakanjaon nimissä vain siksi, ettei tämä täyttä ymmärrystä vailla oleva mies osannut pitää kaviaari -läppäänsä kiinni, vaan päätti toistaa kuin rikki kulunut single levy vaimonsa saaman loistavan ajatuksen, joka tuonnemiten osoittautuikin täydeksi sudeksi. Mutta eipä hätää. EU nimenomaisesti rakastaa Suomen runsasta susikantaa ja yksi susi lisukkeeksi ilahduttaa heitä kaikkia melkein yhtä paljon kuin vierailu drunkkerin viinikellarissa.

  3. Normien purku? Sipilä on sementoinut uusia normeja vaalikauden alusta asti ja superboostannut kavereitaan varten massiivista hallintohimmeliä maakunta hallintoa.
    Suomi ei ole päätöksen teon ytimessä Eu:ssa. Suomi on Eu:ssa, kuin kuoropoika katolilaisen pedofiilipapin alla. Edes kesäajasta luopumisesta ei saatu päättää itse.
    Eu ja kelvottomat poliitikot ovat onnistuneet tuhoamaan edistyksellisen ja turvallisen Euroopan monikulttuurisuudella ja patologisella tyhmyydellään periferiaksi.
    Valehtelu on Sipilän käyntikortti.

  4. Tämä ei oikein mene minun jakeluun että kun unioni pienene ja yksi rahoittaja häipyy, pitäisi muiden maiden rahoittaa lähtevän jättämän rahoitusaukon. Noin yksinkertaisella logiikalla, eikö budjettia pitäisi pienentää tuon lähtevän maan rahoituksen verran. Ei kait ne Englannin virkamiesarmeijat sinne jää. Eli jos vaikka Suomen ministerietä vähennettäisiin (mikä olisi suotavaa) maksettaisiinko tyhjälle tuolille kuitenkin ”palkkio” ja tyhjän tuolin avustajat sun muut kaikki edut. Ei, nämä pahvipäät lisäävät budjettia.

VASTAA: Sana vapaa. Jokainen vastaa omista kommenteista.