Osaavat reserviläiset ovat tärkeä osa kyberpuolustusta

Puolustusvoimat tarvitsee kyberpuolustuskyvyn kehittämiseen osaavia reserviläisiä. Reserviläisiä on harjoitutettu tällä viikolla Locked Shields 2018 -kyberpuolustusharjoituksessa.

”Harjoitus on sujunut suhteellisen hyvin ja ennen kaikkea kiireisesti – hektinen tilanne vaikuttaa esimerkiksi tiedonkulkuun. Harjoitus on myös vastannut yllättävän hyvin mielikuvaa ja odotuksia, mutta tiesimme jossain määrin mitä odottaa”, kertovat kansallisen tiimin Panu Moilanen ja Hilkka Grahn kokemuksistaan Locked Shields 2018 -harjoituksesta.

Puolustusvoimat asetti harjoitukseen Suomen ja Ruotsin yhteisen osaston lisäksi pääosin reserviläisistä koostuvan kansallisen harjoitusjoukon. Tiimissä on myös puolustusvoimien yhteistyökumppaneiden kyberosaajia Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kyberturvallisuuden erikoiskurssin kautta.

Harjoitus tukee sekä puolustusvoimien, että kumppanien osaamisen kehittämistä. Mukana on Suomen kyberturvallisuuden kärkiosaajia.

Harjoitukseen osallistuminen tuntuu merkitykselliseltä

Motivoitunut ja monipuolinen reservi on tärkeä osa kyberpuolustusta sekä yhteiskunnan turvallisuutta. Puolustusvoimat tarvitsee joukkoihinsa myös alalle suuntautuneita naisia.

”Valtaosa alalla on edelleen miehiä, mutta sen kolmen vuoden ajan mitä olen ollut opiskelijavalinnoissa mukana, naisten osuuden kasvu on ollut nähtävissä”, kertoo yksi kyberturvallisuuden parissa työskentelevistä naisista, Jyväskylän yliopistolla opettajana toimiva Hilkka Grahn.

Hilkka on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana Locked Shieldsissä. Harjoituksessa ja yleisesti yhteiskunnan turvaamisessa kyberhyökkäyksiä vastaan tarvitaan muitakin kuin teknisiä kyberosaajia.

”Osaan kysyä teknisiltä henkilöiltä oikeanlaisia tarkentavia kysymyksiä, joiden avulla pystyn kääntämään teknistä kieltä yleiskieleksi. Minulla pysyy langat käsissä ja tilanne hallussa. Olen myös hyvä organisoimaan ja priorisoimaan,” Hilkka kertoo kysyttäessä mitä osaamista hän voi tuoda puolustusvoimille.

Teknisillä termeillä on lempinimet

Hilkka kuuluu harjoituksessa raportointitiimiin, joka tuottaa tilannekuvaa. Tiimi tuottaa teknisten asiantuntijoiden työn pohjalta tietoa ja raportteja päättäjille päätöksenteon tueksi.

”Tehtävämme on tärkeä; tuotamme tietoa, jonka perusteella harjoituksen kuvitteellinen yhteiskunta pystyy toimimaan”, Hilkka avaa tehtäväänsä.

”Olen harjoituksen aikana oppinut paljon uusia teknisiä termejä ja etenkin sen, että niillä kaikilla on lempinimi. On myös mahtavaa katsella äärettömän teknisesti taitavia henkilöitä työskentelemässä”.

Hilkka kokee harjoituksen merkitykselliseksi oman työnsä kannalta.

”Opin ymmärtämään tekniikkaa ja ylipäätään kyberkenttää entistä enemmän. Saan lisätietoa alan toimijoista, pääsen näkemään uusia kasvoja, syventämään yhteistyötä ja ylittämään organisaatiorajoja. Haluan tietää mitä eri toimijoita kuuluu alalle ja mitä valtuuksia eri toimijoilla on. Tämä tilaisuus on ainutlaatuinen, kaikki eivät pääse mukaan. Tuntuu mahdottoman hienolta päästä yliopiston työntekijänä osallistumaan tällaiseen kansainväliseen harjoitukseen. Myös se on hienoa, että ei ole käynyt armeijaa, mutta pääsee silti mukaan – voi olla osana kyberpuolustusta ja näkee puolustusvoimien maailmaa.”

Kyberala haastaa jatkuvaan oppimiseen

Yliopiston henkilöstön osallistuminen harjoitukseen on tärkeää myös sen kannalta, että kyberturvallisuuden koulutusta pystytään kehittämään. Näin puolustusvoimien ja muiden organisaatioiden kyberosastoille koulutetaan parhaita osaajia. Kyberpuolustus ja -turvallisuus on ammattina merkityksellinen ja se haastaa myös jatkuvaan oppimiseen.

”Puolustusvoimat on jatkuvasti ajan tasalla alalla ja opiskelijat ovat huomanneet puolustusvoimien avoinna olevat paikat. Suuressa yleisössä puolustusvoimien kybertoiminta herättää mystiikkaa ja tämä saa myös kiinnostumaan tehtävistä”, Hilkka toteaa.

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan lehtori Panu Moilanen vastaa alan opetussuunnitelmien kehittämisestä; ”Olemalla mukana harjoituksissa näen mitä kannattaa opettaa syvällisemmin ja mitä maininnan tasolla. Ala kiinnostaa – hakijamäärät ovat kasvaneet jopa 75% viime vuosina ”

”Vastuullani on kyberturvallisuuden maisteriohjelma operatiivisella tasolla, informaatiovaikuttamisen opintokokonaisuus sekä sidosryhmäyhteistyö. Olen mukana myös MPK:n kyberturvallisuuden koulutuksen kehittämisryhmässä. Kyberturvallisuusala ja työni on äärettömän mielenkiintoista, saa tehdä koko ajan uutta.”

Pelaaminen tempaa reserviläisen mukaansa

Panu oli jo viime vuonna mukana harjoituksessa, jolloin reserviläisjoukkue perustettiin ensimmäistä kertaa. Hän on tänä vuonna Hilkan tavoin raportointitiimissä. Tietojärjestelmätieteen, markkinoinnin ja viestinnän osaamisellaan hän tuo arvokasta kokemusta puolustusvoimille harjoitukseen.

”Ymmärrän useista teknisistäkin asioista miten ne toimivat ja mitä seurauksia niillä on. Kun osaaminen ei rajoitu vaan bittitasolle, pystyn kääntämään kyberkieltä ymmärrettäväksi ja harjoitustehtäväni mukaisesti raportoimaan kybertilannekuvasta kuvitteellisille päättäjille.”

Mitä Panu sitten itse hyötyy harjoituksesta?

”Toki harjoitus kehittää ja syventää myös omaa osaamistani ja saan uusia kokemuksia. Näen tekniikkaa lähempää ja osallistuminen on myös yhteiskunnallisesti tärkeää. Harjoituksessa mukana olo on äärimmäisen hauskaa, ei tunnu siltä että tehdään töitä! Pelin pelaaminen on tosi mukaansatempaavaa. Meidän porukka on tosi hyvä ja osaava, en ole vielä keksinyt mitään huonoja puolia”.

LS18 harjoituksessa ja MPK:n toiminnassa mukana olemalla, Panu pystyy vahvistamaan kansallisia verkostojaan.

Kyberpuolustus tarvitsee sekä naisia että miehiä

Reserviläiset ja MPK:n kurssilaiset eivät ole paljoa tarvinneet motivointia puolustusvoimien puolelta osallistumiseensa. Kyberpuolustus ja oman osaamisen kehittäminen siinä koetaan tärkeäksi.

”Jo siitä motivoituu, että kutsutaan joukkueeseen mukaan”, Panu ja Hilkka toteavat.

Panun mukaan alalla näkyy, että kyberturvallisuus kiinnostaa naisia yhä enemmän. Alalla naiset ja miehet ovat tasavertaisia – naisia löytyy niin äärimmäisistä bittitehtävistä kuin viestinnällistä osaamista ja havainnointia vaativista tehtävistä.

”Kyberturvallisuudessa tarvitaan erilaisia näkökulmia ja tapoja havainnoida, naiset ja miehet saattavat kiinnittää eri asioihin huomiota. Esimerkiksi Hilkka on rohkeasti heittäytynyt kyberalalle ja opetellut termejä. Hienoa, että hän pääsee mukaan harjoitukseen ja saa avartavia kokemuksia. Kognitiotieteilijänä hänellä on paljon tukea annettavana alalle myös tulevaisuudessa”, Panu kehuu työkaveriaan.

Lue lisää Locked Shieldistä tästä tiedotteesta sekä NATON kyberosaamiskeskuksen sivuilta.

Lähde: Puolustusvoimat

7 thoughts on “Osaavat reserviläiset ovat tärkeä osa kyberpuolustusta

  • 27.4.2018 at 15:26
    Permalink

    No eihän se nyt armeijassa mitään uutta ole. Kaukomatkojen kyberexpertit käyttivät ennen pervitiniä, nyt sen sukulaisia.

    Reply
  • 27.4.2018 at 15:55
    Permalink

    Heh heh . Kyber sitä , kyber tätä. Maa , joka ei pysty rajojaan valvomaan ja kontroloimaan ketä tänne tulee(kaikki tulijat tervetuloa) , ei tarvitse mitään puolustusta. Viides kolonna on jo rajojen sisäpuolella.”Pahimmat vihollisemme ovat omassa keskuudessamme ne, jotka itsekkäistä syistä ovat valmiit uhraamaan kansakunnan elinedut ja ne, jotka jatkuvasti ja toistuvasti julistavat totuutena sitä, minkä tietävät valheeksi. -Risto Ryti”

    Reply
  • 27.4.2018 at 16:13
    Permalink

    > Harjoitus on myös vastannut yllättävän hyvin
    > mielikuvaa ja odotuksia, mutta tiesimme jossain
    > määrin mitä odottaa

    Sota on luovaa toimintaa, jossa säännöt ja lait hylätään.

    Se mitä me ennakkoon odotamme ja mihin varaudumme, on yleensä vihollisen tiedossa.

    Reply
  • 27.4.2018 at 16:46
    Permalink

    Turhaa hössötystä. Muoti-ilmiö, jolla ei ole Suomen kannalta mitään merkitystä, sillä Suomen kaltaisella kansantaloudella ja maalla ei ole resursseja samanlaisiin panostuksiin suurvaltojen kanssa, jotka pystyvät teilaamaan toisensa kivikaudelle alta aikayksikön.

    Reply
  • 28.4.2018 at 07:26
    Permalink

    Puolustusvoimien uusi sukupolvi on pelannut tietokonepelejä vähän liikaa. Kannattaisi tulla välillä ihan reaalimaailmaan, se ehkä selvittäisi päätä ja paluuta fantasiamaailmasta. Ja larpata voi vapaa-ajalla.

    Reply
  • 28.4.2018 at 10:47
    Permalink

    Voi vittujen kevät!
    Toisaalta ei yllätä kun everstiluutnantti Torsti Sirenin kaltaiset yksisoluiset eliöt hääräävät kapiaisina mädättäen maanpuolustushenkeä idioottimaisilla ulostuloillaan.

    Miksi muuten eduskunta salli Tarja Halosen kaudella massiivisen jalkaväen aseiden ja materiaalin massiivisen hävittämisen? Ei ollut ainoatakaan isänmaataan rakastavaa upseeria, joka olisi järjestänyt asekätkennän.
    Puolustusvoimissa on ainoastaan Sirenin kaltaisia pyrkyreitä, jotka luikkivat tosipaikassa Uuteen-Seelantiin piiloon.

    Reply
    • 29.4.2018 at 20:02
      Permalink

      Tykkejä, kranaatinheittimiä, panssarivaunuja sun muuta kalustoa meni sulattoihin hädintuskin romuraudan hinnalla.
      Pidin toimintaa jo silloin maanpetoksellisena, kalustoa olisi voitu jakaa maanpuolustusjärjestöille opetuskäyttöön ja ammattikouluihin korjauksen opetteluun vaikka ei olisikaan ollut toleransseiltaan 1-luokkaa tai ampumakunnossa, osa kuntiin puolustusvoimien ja veteraanien muistomerkeiksi.
      Kaikkia olisi voitu käyttää kriisin aikana edes valemaaleina ja säästää verta ja kalustoa!

      Reply

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.