Suomen tavaraviennin arvo nousi 15 prosenttia vuonna 2017

5
Suomen tavaraviennin arvo nousi 15 prosenttia vuonna 2017 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan.

Vienti oli arvoltaan 59,6 miljardia euroa. Vientihinnat nousivat 5,2 prosenttia ja viennin volyymi 9,4 prosenttia. Tuonnin arvo kasvoi 13 prosenttia vuonna 2017 ja oli arvoltaan 62,2 miljardia euroa. Tuonnin volyymi kasvoi 8,2 prosenttia ja tuontihinnat kohosivat 5,0 prosenttia. Kauppatase jäi lähes 2,6 miljardia euroa alijäämäiseksi vuonna 2017.

Suomen tavaraviennin arvo nousi 15 prosenttia vuonna 2017 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan. Vienti oli arvoltaan 59,6 miljardia euroa. Viennin arvon kasvu johtui sekä viennin volyymin että vientihintojen noususta. Vientihinnat nousivat 5,2 prosenttia ja viennin volyymi 9,4 prosenttia. Tuonnin arvo kasvoi 13 prosenttia vuonna 2017 ja oli arvoltaan 62,2 miljardia euroa. Tuonnin volyymi kasvoi 8,2 prosenttia ja tuontihinnat kohosivat 5,0 prosenttia. Vuonna 2016 viennin arvo laski neljä prosenttia ja viennin volyymi väheni 4,0 prosenttia. Vientihinnat nousivat tuolloin 0,4 prosenttia. Tuonnin arvo kasvoi yhden prosenttia, mikä johtui volyymin 0,1 ja hintojen 0,5 prosentin noususta.

Kauppataseeseen kertyi alijäämää viime vuonna jonkin verran vähemmän kuin edeltävä vuotena. Kauppatase jäi lähes 2,6 miljardia euroa alijäämäiseksi vuonna 2017. Alijäämä EU-maiden kanssa käydyssä kaupassa oli lähes kaksi miljardia euroa. EU-maiden ulkopuolisten maiden kanssa käytävä kauppa oli puolestaan alijäämäistä 623 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 vajetta kertyi 3,1 miljardia euroa. EU-kauppa oli tuolloin 3,6 miljardia euroa alijäämäinen, mutta muiden maiden kanssa käytävä kauppa oli 434 miljoonaan euroa ylijäämäistä. Vuonna 2015 kauppataseen alijäämä oli vain 613 miljoonaa euroa, EU-maiden kanssa käydyssä kaupassa vajetta kertyi tuolloin 2,3 miljardia euroa, mutta EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käyty kauppa oli lähes 1,7 miljardia euroa ylijäämäistä.

Lähes kaikkien päätoimialojen vienti kääntyi selkeään kasvuun vuonna 2017. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti nousi viisi prosenttia. Koneiden ja laitteiden vienti suureni 12 prosenttia. Kuljetusvälineiden vienti kasvoi päätoimialoista eniten, 70 prosenttia ja myös metalliteollisuuden tuotteiden viennin kasvu oli ripeää. Kasvua kertyi 18 prosenttia. Öljytuotteiden viennin arvo kasvoi 19 prosenttia, mutta muun kemianteollisuuden vienti suureni kuusi prosenttia. Kojeiden ja mittareiden vienti nousi kymmenen prosenttia ja elintarvikkeiden vienti 12 prosenttia.

Vuonna 2017 tavaroiden tuonnin kokonaisarvo kasvoi 13 prosenttia. Investointitavaroiden tuonti kasvoi kuusi prosenttia. Poltto- ja voiteluaineiden tuonti suureni viidenneksen sekä teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti nousi 24 prosenttia. Kuljetusvälineiden ja niiden osien ja tarvikkeiden tuonti kasvoi 23 prosenttia, mutta elintarvikkeiden ja juomien tuonti vain neljä prosenttia. Kulutustavaroiden tuonti sen sijaan laski viisi prosenttia.

EU-maihin suuntautuneen viennin arvo kasvoi 17 prosenttia vuonna 2017. Vienti euroalueelle nousi viidenneksen. Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin kasvoi 12 prosenttia. Vuonna 2016 vienti sekä EU-maihin että EU:n ulkopuolisiin maihin väheni neljä prosenttia. Tuonti kaikista EU-maista oli vuonna 2017 nousi kymmeneksen. Vuonna 2016 EU-tuonti oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Tuonti EU-maiden ulkopuolelta kasvoi 17 prosenttia vuonna 2017.  Vuotta aiemmin ulkokaupan tuonti nousi kaksi prosenttia.

EU-maiden osuus Suomen viennistä kasvoi hieman vuonna 2017 edeltävän vuoden 59,1 prosentista 60,1 prosenttiin. Tuonnissa EU-maiden osuus väheni aavistuksen edeltävän vuoden 62,2 prosentista 60,8 prosenttiin. EU-maiden ulkopuolelle suuntautuvan kaupan osuudet muuttuivat vastaavasti. Viime vuonna ulkokaupan osuus viennistä oli 39,9 prosenttia ja tuonnista 39,2 prosenttia, kun vastaavat osuudet vuonna 2016 olivat viennissä 40,9 prosenttia ja tuonnissa 37,8 prosenttia.

Lähde: Tulli

5 KOMMENTIT

  1. Jos ruuhi vuotaa, ei suomalaisen ihmisen kannalta ole tuossakaan uutisessa juurikaan hyppimistä. Aina kun herrat ja rouvat saavat tuohta. Tuhlataan se tai vielä pahempaa lahjoitetaan se jonnekin savikylään.

    • Näinhän se on. Kun alkaa mennä paremmin, raha ollaan ensimmäisenä lapioimassa ulkomaille josta seurauksena on väestöräjähdys kehitysmaissa. Sen seurauksista saamme nyt ”nauttia” Onneksi on nähtävissä että yhä useampi on kyllästynyt nyky politiikkaan, jopa itse politiikkaa tekevät.

  2. Poliitikot kyllä ryssivät tämänkin. Ilmastoneuvotteluissa päädytään sellaiseen sopimukseen, että energian hinta nousee pilviin ja sitä myöten tuotantokustannukset popsahtavat hyperavaruuteen saakka ja lopputuotteen hinta on liian korkea maailman markkinoilla. Vienti tyssää siihen ja alkaa ennen näkemätön YT buumi. Samaan aikaan poliitikot haalivat uusia elättejä vähintään 5000 henkilön vuosi vauhtia, kuten tähänkin asti. Vartiainen paasaa työvoimapulasta. aktiivimallia kovennetaan, aselakeja tiukennetaan, pelotellaan välillä Venäjällä ja haukutaan Trumppia, syyllistetään työttömiä valtion velasta, heteroita valkoisen miehen taakasta…
    On se vaan niin säkenöivän hienoa kun Suomi on päätöksen teon ytimessä.

VASTAA: Sana vapaa. Jokainen vastaa omista kommenteista.