HUS: Pikkulapsille ei hyötyä suositusta korkeammista D-vitamiinilisästä
Suositusten mukaista 10 µg päivittäistä D-vitamiiniannosta korkeampi annos ei paranna pikkulasten luuston terveyttä eikä suojaa infektioilta, osoittaa Helsingin yliopiston ja HUS Lastenklinikan tuore tutkimus.
Lasten D-vitamiinitutkimuksen tavoitteena oli selvittää D-vitamiiniannosten vaikutuksia lasten luun tiheyteen ja infektiosairastavuuteen. Ravinnosta saatava sekä auringonvalon vaikutuksesta iholla muodostuva D-vitamiini on tärkeä luuston terveydelle, ja sen puute lapsuusiässä johtaa luun heikentymiseen ja riisitautiin. D-vitamiini vaikuttaa myös elimistön puolustusjärjestelmän toimintaan ja sen puute voi altistaa infektioille. Ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä, mikä on terveyden kannalta optimaalinen D-vitamiiniannos varhaislapsuudessa.
Ei aihetta muuttaa D-vitamiinisuositusta
Tutkimukseen osallistui vuosina 2013–2016 yhteensä 975 terveenä ja täysiaikaisena Kätilöopiston sairaalassa syntynyttä lasta. Lapset satunnaistettiin sokkoutetusti saamaan D3-vitamiinilisää joko nykysuositusten mukaisella vuorokausiannoksella (10 µg) tai kolminkertaisella annoksella (30 µg) kahden viikon ikäisestä kaksivuotiaaksi saakka.
Lasten luun tiheys mitattiin kahden vuoden iässä. Tutkimukseen osallistuneet perheet pitivät tutkimuksen ajan kirjaa lapsen sairastamista infektioista. Tutkimuksen alkaessa 96 prosentilla vastasyntyneistä elimistön D-vitamiinitilannetta kuvaava seerumin 25-hydroksi-D-
-”Tutkimuksessa havaittiin, että kahden ensimmäisen elinvuoden aikana nykysuositusten mukainen D-vitamiinilisä on riittävä, eikä korkeammasta annoksesta ole lisähyötyä lasten terveydelle. Korkeampi D-vitamiiniannos ei vahvistanut luustoa eikä vähentänyt lasten sairastamien infektioiden lukumäärää” -Lastentautien erikoislääkäri Jenni Rosendahl.
-”Tutkimustulokset eivät anna aihetta muuttaa tämänhetkisiä D-vitamiinisuosituksia.”
D-vitamiinin puute harvinainen
Tulokset osoittavat, että vastasyntyneillä D-vitamiinin puute on Suomessa nykyisin harvinaista johtuen aktiivisesta D-vitamiinilisän käytöstä raskausaikana ja onnistuneesta elintarvikkeiden D-vitaminointipolitiikasta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että raskaana olevien äitien D-vitamiinipuute oli harvinaista. Lähes kaikki äidit käyttivät raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinivalmisteita.
Lähde: HUS
Onneksi tämä on vain HUS:in kanta. D-vitamiinia sanotaan myös muistivitamiiniksi. Eikä sen yliannostuksesta ole mitään haittaa lapsillakaan. Päinvastoin, meille saattaa syntyä sukupolvi joka on aiempaa älykkämpi. EIkä siitä todellakaan olisi haittaa.
Suuret ikäluokat ovat tyhmyydessään ajaneet Suomen nykyiseen jamaan. Sitä korjaavat kolme seuraavaa sukupolvea, jos riittääkään.
Jos raskaana olevat naiset eli äidit käyttävät raskautensa aikana D-vitamiinia, niin eiväthän he voi ollakaan kyseisen vitamiinin puuttetilassa raskautensa aikana.
Oli kyseessä mikä tahansa pulju kun se etäisesti vain viittaa kaupunkiin Helsinki. EI millekään sieltä tulleeseen päätelmään (lue: aivopieru) tule antaa vähintäinkään paljoa arvoa ja mieluummin mitään merkitystä, sillä tuo umpi -punikkinen paikka suomalisvastaisuuteneen voidaan kategorisoida aivan samaan kastiin kuin Pohjois-Korea.
Runsas d-vitamiinin saanti voi vaikuttaa vasta muutamien vuosien kuluttua immuunijärjestelmän tehokkuuteen infektioita ja solumuutoksia vastaan. Tutkimustulos ei siten ole faktatietoa. Omalla kohdalla 100 mikrogrammaa päivässä vähensi infektioita vasta 2-3 vuoden jälkeen. Infeektioita on edelleen mutta vähäisin oirein.