Yli kolmanneksella yrityksistä ongelmia löytää työntekijöitä- Työttömiä huhtikuussa 233 000

6
Mainos
Työ- ja Elinkeinoministeriön mukaan jopa 37% työntekijää joko määräaikaiseen tai vakituiseen työsuhteeseen hakeneista toimipaikoista koki ongelmia paikkojen täyttämisen kanssa. Osuus kasvoi yhdeksällä prosenttiyksiköllä edellisvuoteen nähden ja oli korkeampi kuin kertaakaan finanssikriisin puhkeamisen jälkeen.

Rekrytointiongelmat olivat vuonna 2017 yleisimpiä terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, majoitus- ja ravitsemusalalla, rakennusalalla sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa. Harvinaisimpia rekrytointiongelmat olivat puolestaan muiden palveluiden toimialalla sekä julkisten palveluiden ja koulutuksen alalla.

Yli puolet toimipaikoista haki työntekijöitä

Yli puolet (54 prosenttia) toimipaikoista haki vakinaista tai määräaikaista työntekijää viimeisen 12 kuukauden aikana. Osuus on noussut neljä prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta.

Yleisintä työvoiman haku oli terveydenhuollossa ja sosiaalialalla sekä julkisissa palveluissa ja koulutuksessa, kuten edellisinäkin vuosina. Myös teollisuudessa sekä informaatio- ja viestintäalalla työvoiman haku oli keskimääräistä yleisempää. Toimialat, joilla työvoimaa haettiin suhteellisesti harvimmin, olivat maa- ja metsätalous, rakennusala ja muut palvelut.

Mainos

Rekrytoinnin syynä on uuden työpaikan syntyminen yli puolessa yksityisen sektorin rekrytoinneista. Sen sijaan kuntasektorilla yli puolet työvoiman hankinnasta on poistuman korvaamista. Valtiolla uusien työpaikkojen osuus rekrytoinneista kasvoi ja kuntasektorilla laski verrattuna vuoteen 2016.

Käytetyimmät työvoiman hankintakeinot viime vuonna olivat edellisen vuoden tapaan ilmoitus omalle henkilökunnalle ja yhteydenotot entisiin työntekijöihin. TE-toimistoa käytti 46 prosenttia rekrytoineista toimipaikoista.

Työttömien määrä 233 000, mutta laskussa

Findikaattorin mukaan työttömyysaste oli Suomessa huhtikuussa 8,6% ja trendi on sen osalta laskeva. Kuitenkin työttömiä on lukumääräisesti yhä 233 000. Muutosta vuoden takaiseen on 1,6%yksikköä, mutta esimerkiksi loppuvuodesta 2017 työttömyysprosentti kävi niinkin alhaalla kuin 7,1%. Vaihtelu vuoden 2017 sisällä oli suurta ja työttömyysprosentti liikkui mainitun 7,1% sekä 10,7% välillä. Nuorten, 15-24 vuotiaiden osuus työttömistä oli 23,6%.

Tilastokeskuksen lukujen perusteella työvoimaa on saatavilla, mutta syystä tai toisesta työpaikkojen täyttäminen on tutkimusten mukaan vaikeaa.

Lähde: TEM, findikaattori, Tilastokeskus,

 

Mainos

6 KOMMENTIT

  1. Työttömyyttä keinotekoisesti laskee pitkäaikaistyöttömien siirtäminen eläkkeelle. Sekä nuorisotyöttömien osalta ”työpajat” jolloin heille kyllä maksetaan työttömyskorvaus, mutta tilastoissa he eivät näyt työttöminä.

  2. ”Tilastokeskuksen lukujen perusteella työvoimaa on saatavilla, mutta syystä tai toisesta työpaikkojen täyttäminen on tutkimusten mukaan vaikeaa.” Paskat, tekijöitä riittää kun palkka on kohdallaan, alalle kuin alalle sijainnista riippumatta, tämän lisäksi pitää olla muutkin asiat järjestyksessä.
    Firmat joilla on ”vaikeuksia” löytää työntekijöitä ovat yleensä paskoja paikkoja suoraan sanottuna. Kannattaisi katsoa peiliin ja miettiä miksi tekijöitä ei löydy?

  3. Kun taloudessa menee huonosti, niin duunarit maksavat liikaa ja niitä laitettava kortistoon ja jätettävä vastavalmistuneita vaille töitä. Sitten kun korkeasuhdanne yllättää, niin vika on laiskoissa ja osaamattomissa työttömissä, jotka eivät ole kortistossa onnistuneet pitämään asennettaan kunnosssa ja osaamistaan ajan tasalla. Vastavalmistuneitakin on sitten liian vähän tarjolla, kun jonkun alan näkymät ovat olleet vain 3-5 vuotta sitten lähes toivottomat eikä alalle ole hakeuduttu opiskelemaan.

    VOISIKO NÄITÄ SUHDANNEVAIHTELUITA MITENKÄÄN PYRKIÄ RAUHOITTAMAAN?

  4. Onko kukaan kuullu pauketta hiekkaharjuilta kun työttömien ”aktiivimalli” toimii. Työttömyysluvut ovat erilaiset eri keskusvirastojen tekeminä, sillä datan tulkitseminen on erilaista eli kukin jongleeraa ”eturistiriitansa” vaatimalla tavalla. Nakinsyöjän (Lindström) pulju tietenkin lakaisee maton alle ja istuttaa taloon tulleen vieraan istumaan sen tuolin päälle, jonka alla ”villakoirat” ovat. Ja siihen kun vielä iskee, että kyllä nyt olet laihtunut tai että olet niin nuoren näköinen niin eipä ole enään klappia.
    Työstä on pakko maksaa korkea vero, jolla elätetään nonstoppina ”hunsvotit kylässä” -tapahtumaa 24/7 ja miespuolisena oetettuna tytär tai emäntä vielä ”vingutetaan” kaupanpäälle ”joukkotapahtumassa”, jossa ”selän alla” olevaa orgaanista tai teollisperäistä rekvisiittaa on mahdotonta paaluttaa yhdeksi ainoaksi käsitteeksi.
    Veroja ei pidä maksaa periaatteessa kuin sen, mitä on aivan pakko, koska nämä veripisarat valuvat suoraan SPR:n järjestäytyneen rikollisuuden bolsevikkiseen mahlan valutus sankoon ja sitähän piisaa kun ”haavoja” auotaan aina lisää.
    Oletan, että tulemme vielä näkemään pieruveron, jota valvoo persieseen asennettu veroviraston lanseeraama wifi -periaattella toimiva reseptori, jonka toimintaperiaate- ja malli on varastettu yöperhoselta.

  5. Työnantajat ovat kadottaneet todellisuuden tajunsa. Työnantajat haluavat alle 30 vuotiaita, joilla on kahdenkymmenen vuoden kokemus alalta. Sula mahdottomuus. Lisäksi työnantajat käyttävät vuokrafirmoja, kotka vääristävät työnhakumarkkinoita. Vuokrafirmat julkaisevat saman työnhaku ilmoituksen kolminkertaisena vähän eri sanamuodoilla ja näin työpaikkoja näyttää olevan avoinna kolme kertaa enemmän kuin todellisuudessa onkaan. Lisäksi vuokrafirmat huijaavat palkanmaksussa. Varsinkaan ylitöitä ei tahdota maksaa, vaikka vuokrafirma laskuttaa isäntäyritystä joka minuutista.

  6. Jos työstä maksettaisiin oikeaa palkkaa, kyllä työntekijöitä on pilvenpimein jopa puolimiljoonaa, mutta kun maksetaan vain pätkä palkkaa eikä vaki suhdetta, ei kesälomia ja vittuillaan, kun työstä maksaa kunnolla, saa hyviä duunareita…..Yksinkertainen yhtälö….

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.