Seksuaalirikokset kasvussa – Suomalaiset eivät ole huolissaan rikollisuudesta
Suomalaiset eivät ole huolissaan rikollisuudesta, kertoo tuore poliisibarometri. Neljä viidestä tutkimukseen vastanneesta koki, että rikollisuustilanne ei
ole kovin vakava tai ei juuri lainkaan vakava heidän lähiympäristössään. Vastaavasti
noin 20 % piti lähiympäristönsä rikollisuustilannetta melko tai erittäin vakavana.
Rikollisuustilanne koetaan nyt jonkin verran vakavammaksi kuin edellisessä
tutkimuksessa vuonna 2016, mutta pitkällä aikavälillä kehitys on ollut myönteistä. Vuonna 2010 rikollisuustilanteen koki melko tai erittäin vakavaksi noin 22 % tutkimukseen
haastatelluista henkilöistä. Vuonna 2005 vastaava prosenttiosuus oli 25 %
ja vuonna 1999 37 %.
Haastatelluilta kysyttiin rikoslajeittain, ovatko he joutuneet rikoksen uhriksi. Tutkituista rikoslajeista yleisimpiä ovat tämän tutkimuksen perusteella
omaisuuden varastamisen, omaisuuden vahingoittamisen sekä pahoinpitelyn
rikoslajit. Yhteensä noin 32 % vastaajista on joutunut omaisuuden varastamisen uhriksi
ainakin kerran elämässään. Vastaajista noin 22 % ilmoitti, että omaisuutta on
joskus vahingoitettu ja 16 %, että on joskus joutunut pahoinpitelyn uhriksi.
Seksuaalirikosten trendi täysin päinvastainen muun rikollisuuden kanssa
Noin 68 % vastaajista ilmoitti uusimmassa tutkimuksessa, että ei ole koskaan joutunut omaisuuden varastamisen uhriksi (2010: 55 %; 1999: 58 %), noin 77 %, ettei ole koskaan joutunut omaisuuden vahingoittamisen uhriksi (2010: 67 %; 1999: 65 %), ja noin 89 %, ettei häneltä ole koskaan varastettu tai yritetty varastaa autoa (2010: 81 %; 1999: 77 %). Barometrin mukaan myöskin ilmoitusaktiivisuus on lisääntynyt kautta linjan, seksuaalirikoksia lukuunottamatta.
Seksuaalisen ahdistelun tai väkivallan tapauksissa kehitys on ollut omaisuusrikoksiin
verrattuna päinvastainen. Tapauksia näyttäisi olevan enemmän kuin vielä
2010-luvun alussa. Ilmoittamisaktiivisuus taas on samalla tai jonkin verran matalammalla
tasolla kuin vuosikymmenen alkupuolella.
Niiden osuus, jotka kokevat, että heitä ei ole koskaan elämänsä aikana
seksuaalisesti ahdisteltu, tai että he eivät ole koskaan kohdanneet seksuaalista väkivaltaa,
on nuorten naisten keskuudessa nyt vuonna 2018 noin 10 prosenttiyksikköä
pienempi kuin vielä vuonna 2010. Ikääntyneempien naisten osalta vastaavaa muutosta ei havaita. Heidän tilanteensa näyttäisi olevan samanlainen kuin vuosikymmenen
alussa.
Barometrissä tarjottiin selitykseksi sitä, että seksuaalinen ahdistelu tai väkivalta on lisääntynyt, tai siitä, että samanlainen tai lähes samanlainen tapahtuma koetaan nyt aiempaa useammin seksuaaliseksi ahdisteluksi tai väkivallaksi. Sekä tapahtumat että tapahtumia koskevat tulkinnat ovat voineet muuttua.
Ilmoittamisaktiivisuus seksuaalisen ahdistelun tai väkivallan tapauksista näyttää
viime vuosina joko pysyneen ennallaan tai laskeneen. Tämän tutkimuksen perusteella
noin 17 % seksuaalisen ahdistelun tai väkivallan tapauksista ilmoitetaan poliisille.
Osuus on merkittävästi pienempi kuin muiden rikoslajien vastaavat osuudet.
Lähde: Poliisibarometri
Keitä tähänkin barometriin on haastateltu? Tekoälyllä varustettuja robotteja? Vai poliisilaitoksen konttorin työntekijöitä?
Tavallisilla hmisillä on todellisuudesta päinvastainen kokemus ja sitä ei voi kyseenalaistaa.
Siinä oli taas tehty kysely mitä ilmeisemmin Sipilän kodissa.
Aivan olennainen tekijä tutkimuksen luotettavuutta ajatellen on kysymys siitä, kuka maksoi tutkimuksen. Maksaja päättää
— siitä julkaistaanko tieto tutkimuksen olemassaolosta,
— julkaistaanko tutkimuksen tulokset,
— annetaanko tutkimuksen tekijälle bonusrahoituksena uusi jatkotutkimus, jos tulokset ovat mieleisiä,
— jne.
Ei kai valtiolla ole sormet pelissä tämän tutkimuksen rahoittamisen kautta.
Se on se yksi kerta kun rämähtää oikein kunnolla ja raiskattu rikki revitty raato löytyykin sitten kivikasan alta kuin muuan äärisuvakki naisen Ruotsin onnelassa muutama vuosi sitten. Nimikin tyttövainaalla on, mutta paskaako sitä tähän kaivamaan, sillä monikulttuurinen neekeri teki hommansa sen verran ”hyvin”, tyttö oli palapeli. Kerrankin meni oikeaan osoitteeseen, joka nyt ei ole Ruotsin kaltaisessa monikultti-diktatuurissa kummoinen ”sattuma”. Vauhti ei tästä luonnollisesti ole hiljentynyt vaan päinvastoin kaasua painetaan vain tymäkämmin kun kallioleikkaus on jo tosiasia. Eikä kyseessä ole edes mikään vahinko refleksin ”kohdentamisesta” oikeaan pedaaliin vaan kaikki tehdään täydellä ”ymmärryksellä” sillä feministis-sosiaalidemokraattisella umpiluisuudella ja aatten palolla, jolla on ollut ”ilo” suistaa monta kansakuntaa ja maata maailmassa täydelliseen perikatoon niin aineellisesti kuin tapettujen syyttömien ihmisten taivaisiin asti ylettyvien kasojen syystä juuri siitä, ettei sosialismi ole koskaan väärässä eikä tee virheitä, vaan kansalaiset ovat ”väärää” mieltä ja ”vastavallankumouksellisia” sekä ”kansanvihollisia” syystä, että sanovat ettei politbyroolla ole vaatteita.