Vieraan kielen opiskelua ehdotetaan alkavaksi jo ensimmäisellä luokalla

6
Mainos
Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle asetusluonnokset A1-kielen opetuksen varhentamisesta vuosiluokille 1-2. Siten jo ekaluokkalaiset tulisivat saamaan vieraan kielen opetusta. Esityksen myötä kaikki oppilaat pääsevät varhaisen kielten oppimisen piiriin asuinpaikasta riippumatta. Muutoksen on tarkoitus astua voimaan melko nopeasti niin, että se koskee ensi vuoden syksyllä koulunsa aloittavia ekaluokkalaisia.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen perustelee isoa muutosta monipuolisen kielitaidon merkityksellä kansainvälistyvässä maailmassa.

– Monipuolinen kielitaito on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista. Lapsilla on hämmästyttävä kyky oppia uutta, ja paras herkkyysikä vieraiden kielten oppimiseen on varhaislapsuudessa, jolloin lapset oppivat uutta kieltä nopeasti ja helposti leikin avulla.

Nykyisin  A1-kielen alkaa kolmannella luokalla, mutta moni kunta tarjoaa jo nyt mahdollisuutta opiskella vierasta kieltä aiemmin. Kieltenopetuksen aloittaminen jo ensimmäisellä luokalla koko maassa on Grahn-Laasosen mukaan omiaan lisäämään koulutuksellista tasa-arvoa.

Mainos

– Nyt toteutettavan muutoksen myötä varhainen kieltenopetus laajennetaan koskemaan kaikkia suomalaislapsia kotitaustasta ja kotikunnasta riippumatta. Jatkossa jokainen lapsi aloittaa ensimmäisen vieraan kielen opiskelun jo ensimmäisellä luokalla.

Ekaluokkalaisille kaksi vuosiviikkotuntia lisää

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi A1-kielen eli ensimmäisen vieraan kielen vuosiviikkotuntimäärää kaikille yhteisen opetuksen osalta 2 vuosiviikkotuntia. A1-kielen opetus alkaisi viimeistään 1. vuosiluokan kevätlukukautena. Esityksen mukaan A1-kielen opetusta oppivelvollisten perusopetuksessa annettaisiin vähintään 18 vuosiviikkotuntia ja  esitys laajentaisi vuosiviikkotuntimäärää kahdella vuosiviikkotunnilla.

– Kieltenopetuksen varhaistaminen ei siis ole miltään muulta oppiaineelta pois, vaan tuo kaksi vuosiviikkotuntia lisää peruskoulun alaluokille. Kunnat saavat lisärahoituksen uuteen tehtävään, Grahn-Laasonen toteaa.

Opetuksen järjestäjä päättää vuosiviikkotuntien kohdentamisesta vuosiluokille 1-2. A1-kielen opetus esitetään aloitettavaksi kuitenkin viimeistään 1. vuosiluokan kevätlukukaudella vähintään 0.5 vuosiviikkotunnilla.

Asetusmuutokset esitetään tulevaksi voimaan 1.1.2020. A1-kielen kielen opetus esitetään aloitettavaksi porrastetusti siten, että 1. vuosiluokan opetus alkaisi kevätlukukaudella 2020 ja laajenisi seuraavalle vuosiluokalle lukuvuonna 2020-2021. Näin muutos koskisi vuonna 2019 koulunsa aloittavia ekaluokkalaisia.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Mainos

6 KOMMENTIT

  1. Tarkoitus varmaankin tuoda ekaluokkalaisille jokaiselle oma farsinkielinen koulunkäyntikarvaranne, eiku -avustaja jotta saataisiin multikultturellia kielikylpyoppimista (kaikissa monimielisissä merkityksissään) lapsosille.

  2. Ekaluokkalainen ei usein osaa edes kirjoittaa tai lukea vielä, niin pitääkö siihen sotkea vielä vieraiden kielien opiskelu sekottamaan äidinkielen opiskelua, ei helvetti sentään.

  3. Tämänkin ”uudistuksen” tarkoituksena lienee suomalaisten tyhmentäminen.

    Äkkiseltään tarkasteltuna se vaikuttaisi hyvältä ajatukselta mutta kun asiaa katsotaan kokonaisuutena sen kanssa miten koululaitoksemme muuttuu nyt, on tulevaisuuden lapset todella tyhmiä. Matematiikan opetusta vähennetään, samoin fysiikan ja kemian. Urheilu on jo jäänyt pois kouluista ja sen tilalle on tullut liikunta. Oppilaat saavat liikkua jos haluavat. Kun tähän yhdistetään vielä se että kaunokirjoitus poistui kouluista sekä se että parin vuoden päästä ei opeteta enää tekstaamaankaan (riittää että osaa lääppiä oikean naäköisiä merkkejä lasilta) niin minkälaisia koululaisia meillä on yhdeksännen luokan jälkeen?

    Tästä jatkumona ammattikoulu jossa ei jatkossa opeteta enää lainkaan matematiikkaa eikä fysiikkaa. Geometria on yksi tärkeimmistä oppiainiesta ja sitä tarvitaan kaikkialla. Mutta ei.

    Sannin muutoksen tuloksena meillä on ihmsiä jotka eivät osaa laskea eivätkä pysty suunnittlemaan/valmistamaan mitään. Mutta ne pystyvät reissaamaan, eli tuhlaamaan rahansa kansainvälisissä turistikohteissa. Suomessa ei jatkossa siis ole kuin monikansallisia yhtiöitä joiden työntekijöinä suomalaiset nyhtävät rahaa ulkomaille toisilta suomalaisilta. No, niinhän tilanne on nytkin, mutta ainakin vielä meillä on omaa tuotantoa eri aloilla.

    Koittakaapa löytää sorvaamo jossa on kärkisorvi yksittäisten kappaleiden valmistamiseen. Vaikeaa on. Suomalainen käsityöläisyys elää kuolin kouristuksissaan. Ja kun nyt 50 vuotiaat sekä vanhemmat poistuvat työelämästä, niin nuoremmista ani harva pystyy tekemään heidän työtään. Puhumattakaan ”Sannin lapsista”.

  4. Niinpä! Lapset ovat erilaisia, sen kai jokainen muistaa koulusta. Joillakin käden taidot ovat kehittyneet, joillakin on kiinnostus urheiluun, jotkut oppivat kieliä helposti tai matematiikkaa. Kullekin pitäisi tarjota omia kykyjä ja kinnostusta vastaavaa koulutusta. Se, se tasa-arvoista olisi, tasapäistäminen pakosta luo eriarvoisuutta. Mutta minkäs teet, kun typerä osa kansasta valitsee typeriä vallanpitäjiä.

    Typeryys ei riipu koulutuksesta tai syntyperästä, se on peritty ominaisuus kuten sukupuoli. Typerällä tarkoitan ihmistä, joka aiheuttaa muille vahinkoa ja haittaa vaikka siitä toiminnastaan ei itse hyödy. Typerä voi olla korkeastikin koulutettu ja älykkääksikin sanottu, vaikka älykkään toiminnasta kuuluisi kaikken hyötyä. Vahinko, että demokratia on järjestelmä, jossa typeryksiä valitaan vallanpitäjiksi.

  5. Toisaalta, jos lapsi oppii varhain englantia niin hän ymmärtää sitten myös varhaisemmin vapaan median uutisia. Ylen on vaikeampi huijata.

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.