Reijo Tossavainen: SPR hylkäsi periaatteensa ja ryhtyi punavihreän sensuurin apuriksi

Punainen Risti on kansainvälinen järjestö, joka on saanut paljon hyvää aikaan. Se on ollut mahdollista siksi, että järjestö on pysytellyt puolueettomana toimijana. Toiminnan perustana on ollut vuosikymmenien ajan seitsemän periaatetta, esimerkiksi nämä kaksi:

Tasapuolisuus: Punainen Risti pyrkii lievittämään ihmisten kärsimyksiä pelkästään avun tarpeen, ei kansallisuuden, uskonnon, rodun, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnallisen aseman perusteella. Se antaa etusijan niille, jotka ovat suurimmassa hädässä.

Puoluettomuus: Voidakseen nauttia kaikkien osapuolten luottamusta ja auttaa kaikkia uhreja Punainen Risti pidättäytyy kannanotoista vihollisuuksien yhteydessä eikä milloinkaan sekaannu poliittisiin, aatteellisiin, uskonnollisiin tai kansallisiin ristiriitoihin.

Nyt kuitenkin Suomen Punainen Risti rikkoo räikeästi näitä perusperiaatteitaan, sillä järjestön punavihreät aktiivit toimivat sensoreina sosiaalisessa mediassa. SPR ei ole enää entisensä. Siksi minäkin olen antanut roponi SPR:n sijaan Pelastusarmeijalle.

Oheinen Kallen piirros Suomen Uutisissa kuvaa hyvin tilannetta. Jälleen “yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa”.

…….

Klikkaa oheisia painikkeita, jotta tämä blogi ja media saavat uusia lukijoita. Anna sanan kiertää.

7 thoughts on “Reijo Tossavainen: SPR hylkäsi periaatteensa ja ryhtyi punavihreän sensuurin apuriksi

  • 15.8.2018 at 07:52
    Permalink

    Spr:n päätavoitteitahan on johtoportaansa rikastuminen. Varsinainen ”hyväntekäväisyysjärjestö”, silkkaa bisnestä!
    Verenluovutuksellakin tekee suurta voittoa.
    Veripalvelunkin pitäisi olla valtion/sairaaloiden hallussa.

    Reply
  • 15.8.2018 at 07:54
    Permalink

    Niin, miksei veripalvelua kilpailuteta?
    Monopoli mikä monopoli!

    Reply
  • 15.8.2018 at 08:21
    Permalink

    siis mietikää liberaali vasureiden touhuja

    Hannity: Mainstream media just can’t get enough of Omarosa

    Reply
  • 15.8.2018 at 08:31
    Permalink

    tucker: Radicalization of the left and what they believe

    Reply
  • 15.8.2018 at 08:48
    Permalink

    vielä yksi osoitus millaista tubaa SPR Ja suomen valtamedia yritää syötää kurkusta alas
    eli pelkää liberaali viher vasureiden äärivasemmiston suojelua
    valeita sensuurin turvin

    Reply
  • 15.8.2018 at 08:54
    Permalink

    Punaisen Ristin pohjaton lipas: käsikirjoitus MOT

    MOT: Suomen punainen risti on kirkasmaineinen hyväntekijä, joka on toiminut kolmen presidentin suojeluksessa. Syksy 2015 räjäytti järjestön talouden ennen näkemättömällä tavalla, kun turvapaikanhakijoiden vyöry saapui Euroopan yli Suomeen. SPR:n kassaan alkoi sataa satoja miljoonia euroja uutta valtion rahaa, joilla järjestön yhteistyökumppanit ovat takoneet isoja voittoja. Punainen Risti itse jätti viime vuonna käyttämättä miljoonia euroja vastaanoton kuluihin tarkoitettuja korvauksia.

    MOT: Punaisen ristin pohjaton lipas
    .
    Turvapaikan hakijoiden vastaanottopalveluihin paloi vuonna 2016 yli puoli miljardia euroa valtion rahaa. Noin puolet summasta meni Punaisen Ristin vastaanottokeskuksiin, toiseksi eniten Luonalle.
    Kuluissa olisi säästetty noin kaksi sataa miljoonaa euroa, jos maahamuuttovirasto olisi onnistunut saavuttamaan tavoittelemansa hintatason.

    Grafiikka:

    Vastaanottopalveluiden kustannukset 2016
    Yhteensä 554 milj €

    SPR 259 milj. €
    Luona 57 milj. €
    Lähde: Maahanmuuttovirasto

    Parinsadan miljoonan kuprua ei voi selittää suoraan turvapaikan hakijoiden ennakoitua suuremmalla määrällä.
    SPR:n vastaanottotoiminnassa mukana ollut henkilö valottaa kustannusräjähdyksen taustoja.

    ”Monessa kohtaa asiat oltais voitu hoitaa varmaan huomattavasti paremmin ja kustannustehokkaammin ja ennen kaikkea nyt sitä kilpailutusta olisi voitu harrastaa enemmän.”

    Haastateltava ei esiinny omalla nimellään, koska hän pelkää seurauksia vaikenemivelvoitteen rikkomisesta.

    Enimmillään vastaanottokeskuksia oli yli kaksisataa. Nyt keskuksista suurin osa on suljettu. Tämä SPR:n operoima Keuruun vastaanottokeskus laitettiin kiinni viime kesänä myrskyisän kevään jälkeen.

    Keskukseen tehtiin sisäinen tarkastus ja poliisikin on tutkinut tapahtumia. Syksystä 2015 alkaen keskuksen johtajana toiminut Rasul Azizan hyllytettiin keväällä.

    Rasul Azizan, ent. johtaja, Keuruun vastaanottokeskus:
    ”On ollut salaliitto takana. Henkilö on keittänyt soppa, vetänyt ihmisiä mukaan. Ja minut hyllytettiin.”

    Viime keväänä aloittanut Keuruun vastaanottokeskuksen uusi johtaja puolestaan sai potkut SPR:stä kesällä – hän ei kommentoi asiaa mitenkään. Emme pääse sisään Keuruun entiseen vastaanottokeskukseen. Rakennusvalvonnan toimistossa saamme kuitenkin tutustua kasarminakin toimineen rakennuksen piirustuksiin.

    Tuuli Lampinen, rakennustarkastaja, Keuruu:
    ”Tässä on alueen asemapiirros. Siinä on se kasarmirakennus, ja ruokala. Tänne on tehty ainakin yksi keittiö. Siellä on sen lisäksi ollut ruokala. Ja sitten tässä on sen rakennuksen toinen kerros. Jossa on ainakin täällä keittiö.”

    Keittiöt kiinnostavat meitä, koska ruokahuollosta syntyy iso osa vastaanoton kuluista.

    MOT sai haltuunsa nipun papereita, jotka paljastavat, että Keuruun vastaanottokeskuksessa olisi voitu selvitä paljon pienemmilläkin kuluilla.

    Turvapaikan hakija voidaan velvoittaa kokkaamaan itse. Silloin hän saa korotuksen vastaanottorahaan. MOT:n saaman ruokahuoltosopimuksen mukaan Keuruun vastaanottokeskuksessa yhden päivän aterioiden hinta oli noin 12 euroa per henkilö ilman arvonlisäveroa.

    Grafiikka:
    Ateriakulut päivässä / hlö

    Ruokapalvelu 12,20 €
    Oma kokkaus 7,30 €
    ei sis. alv:a

    Jos asukkaat olisivat kokanneet itse, ruokapalvelun sijasta Keuruulla olisi maksettu noin 7 euron lisäys yksinasuvan vastaanottorahaan päivässä.

    Minimäärän mukaan laskettuna ruokapalvelu olisi maksanut Keuruulla sopimuskautena noin kaksi miljoonaa euroa.

    Omasta kokkauksesta olisi selvitty reilun miljoonan lisäyksellä vastaanottorahaan yksinasuvien kohdalla. Säästöllä olisi tosin ehkä jouduttu rakentamaan lisää keittiöitä.

    Grafiikka:
    Ateriakulut yhteensä

    Ruokapalvelu 2,0 milj €
    Oma kokkaus 1,2 milj. €
    Erotus 0,8 milj. €
    ei sis. alv:a

    MOT:
    ”Miksi ei järjestetty näille asiakkaille omaehtoista ruuan valmistustilaa enemmän, jos siinä olisi ollut säästöjä luvassa?”

    Pekka Annala, toiminnanjohtaja, SPR, Länsi-Suomen piiri:
    ”Jos tarkastellaan Keuruuta, siellä oli kyse hyvin lyhytaikaisesta vuokrasopimuksesta kysymys. Ja sekään ei mahdollistanut, että lähdetään rakentamaan keittiöitä. Kyllähän ne keittiötkin maksaa.”

    MOT:
    ”Näiden piirustusten perusteella ainakin kaksi kappaletta lisäkeittiötä on rakennettu kasarmirakennukseen, olisiko lupia annettu useampaankin?”

    Tuuli Lampinen, rakennustarkastaja, Keuruu:
    ”Kyllä, ihan sen mukaan, mitä hakija hakee ja rakennusmääräykset täyttyy.”

    Pekka Annala, toiminnanjohtaja, SPR, Länsi-Suomen piiri:
    ”Jos ajatellaan Keuruun vastaanottokeskusta, siellähän asiakasmäärä oli parhaimmillaan kuutisen sataa. Niin täytyy aika monta keittiöitä rakentaa, jossa tämmöinen joukko ruokitaan ihmisiä. Näin olleen se ei ollut mahdollista. Pikkuisen epäilen, olisiko se tullut halvemmaksi tässä tilanteessa.”

    MOT:
    ”Selvitittekö te sitä ikinä?”

    Pekka Annala:
    ”Ei selvitetty.”

    Heinolan vastaanottokeskuksessa Päijät-Hämeessä keittiöiden rakentaminen aiheutti vajaan 50 tuhannen euron kulut. Keittiö maksoivat kuitenkin itsensä takaisin alle kuukaudessa ja mahdollistivat satojen tuhansien vuosisäästöt.

    Usein turvapaikan hakijoiden omatoiminen ruuanlaitto on tullut veronmaksajalla halvemmaksi kuin ruokapalvelu. Lisäksi myös asukkaat ovat yleensä pitäneet omaa kokkaamista mieluisampana vaihtoehtona.

    Grafiiikka: Mikkeli

    Mortada:
    ”Oma ruokamme on meistä parempaa. Jotkin täkäläiset ruoat ovat hyviä, mutta kaikesta emme pidä.”

    MOT:
    ”Riittäkö vastaanottoraha ruokaan ja juomaan?”

    Mortada:
    ”Riittää.”

    Kysymys aterioiden järjestämisestä on johtanut dramaattisiinkin seurauksiin. Punaisen ristin Kauhavan vastaanottokeskuksen johtaja Ilkka Peura erosi viime vuonna, koska piti keskitettyä ruokahuoltoa liian kalliina valtion kannalta. Vastaanottotoimintaa kirjoituksissaan käsitelleen Peuran mielestä kaikille asukkaille olisi pitänyt järjestää mahdollisuus omaan ruuanlaittoon.

    Ilkka Peura, ent. johtaja, Kauhavan vastaanottokeskus:
    ”Perheellinen ihminen, ja aikuinen ihminen muutenkin saa hieman päättää omasta arjestaan ja ottaa vastuuta, niin siitä ihmisestä tulee silloin vastuullisempi ja se ihminen voi hyvin, ja se voi keskittyä muuhunkin kuin omaan huonoon oloonsa. Ja jos sitä ihmistä ruvetaan paapomaan väkisten, siitä ei koskaan hyvää seuraa siitä ihmisten makuuttamisesta.”

    Ateriapalvelut olivat kuitenkin laajassa käytössä SPR:n vastaanottokeskuksissa vielä vuoden 2016 puolella. Järjestöjohtaja Marita Salon mukaan SPR on pyrkinyt mahdollistamaan omatoimisen ruokahuollon laajasti.

    Marita Salo, järjestöjohtaja, SPR:
    ”Kaikissa kiinteistöissä se siirtyminen siihen omatoimiseen kokkaamiseen tai ruuan laittoon ei ole kuitenkaan aivan mutkatonta, vaatii kiinteistöön tehtäviä muutostöitä. Mutta siis Punaisen Ristin yksiköistä ihan ylivoimaisessa valtaosassa niin kun on päästy siihen, että on pystytty siirtymään tällaisiin pienkeittiöihin.”

    Punaisen ristin vastaanottokeskusten pihoilta on voinut bongata isoja telttoja. Telttoihin oli tarkoitus majoittaa turvapaikanhakijoita tarpeen vaatiessa. SPR:n Länsi-Suomen piirille lähetetyn laskun perusteella Punainen Risti on laskuttanut omaa vastaanottokeskustaan omista teltoistaan.

    MOT:
    ”Miksi hyväntekeväisyysjärjestö SPR ei voi luovuttaa vastaanottokeskustoimintaan näitä telttoja veloituksetta, sellaisessa tilanteessa kun omistaa ne kuitenkin?”

    Marita Salo, järjestöjohtaja, SPR:
    ”Punainen risti ei tavoittele voittoa toiminnassaan millään muotoa. Toimitaan sen sopimuksen mukaisesti mikä Punaisella Ristillä on Maahanmuuttoviraston kanssa. Toimitaan viranomaisen tukena sen oman tehtävämme mukaisesti ja totta kai siitä aiheutuu kustannuksia siitä myös valmiuden ylläpitämisestä.”

    SPR toimitti telttoja oheisvarusteineen noin puoleenkymmeneen vastaanottokeskukseensa. Pääasiassa telttoihin ei kuitenkaan majoitettu ketään. Valtion ja Punaisen Ristin sopimuksen mukaan vastaanoton kulut korvataan – tämä koskee myös SPR:n omien telttojen vuokria.

    MOT:
    ”Paljonko nämä teltat ja kalusto aiheuttivat kustannuksia valtiolle?”

    Marita Salo, järjestöjohtaja, SPR:
    ”Kustannukset olivat noin 400 000 euron luokkaa”

    MOT:
    ”Onko se satojen tuhansien eurojen laskutus perusteltua tilanteessa, kun näitä telttoja ei oikeasti edes käytetä siihen asiakkaiden majoittamiseen kuin vain harvassa tapauksessa?”

    Marita Salo:
    ”No, punainen risti toimitti näitä telttoja nimenomaan viranomaisen pyynnöstä ja siihen tarpeeseen, mitä sisäministeriö, Maahanmuuttovirasto arvioi. Tää telttavalmius oli toki olemassa sitä varten, että jos kapasiteettia olisi tarvittu vielä enemmän.”

    Esimerkiksi Keuruulla mahduttiin kuitenkin hyvin sisätiloihin. Vuokrasopimuksen perusteella tilaa oli vuonna 2016 keskimäärin noin 54 neliötä per asukas.

    Grafiikka: 54 m2 / hlö

    MOT:
    ”Tarvitaanko tämmöinen määrä tilaa?”

    Pekka Nuutinen, johtaja, Maahanmuuttovirasto:
    ”No ei sitä nyt yhden asiakkaan majoittamiseen tarvita. Keuruun varuskunta oli meille erinomaisen hyvä valmiuskohde. Eli jos tämä olisi äitynyt vielä pahemmaksi, niin Keuruulle olisi upotettu vaikka 2000 turvapaikan hakijaa.”

    Mutta jo kevättalvella 2016 maahanmuuttovirasto ryhtyi vähentämään vastaanottokeskuksia. Niinpä virasto tuskin enää tuolloin pelkäsi valtavaa uutta maahantulijatulvaa. Vuoden 2017 helmikuussa Keuruulla tilaa oli jo 71 neliötä per asukas.

    Grafiikka: 71 m2 / hlö

    MOT:
    ”Miksi tänne Keuruulle, jos siellä on ollut näin paljon tilaa näin pitkä aika, miksi sinne ei ole tuotu…lakkautettu muulta näitä VOK:ja ja tuotu lisää väkeä että saadaan täydemmäksi tämä paikka?”

    Pekka Nuutinen, johtaja, Maahanmuuttovirasto:
    ”Tämä on tietenkin yksinkertainen kysymys, ja ihan vaikuttaa loogiselta. Nyt niin kuin sanoisin, että kyllähän isot vastaanottokeskukset oli aikamoisia haasteita poliisillekin. Usean sadan, viiden kuudensadan ihmisen keskukset ne on myös omalla tavallaan riskikeskittymiä.”

    Punaisen ristin mukaan Keuruun keskukseen kuului muutakin kuin majoitustilaa, kuten ruokala, liikuntatila ja auditorio.

    Pekka Annala, toiminnanjohtaja, SPR, Länsi-Suomen piiri:
    ”Kukaan vuokranantana ei meille vuokraa tällaiselta alueelta yksittäisiä huoneita, ymmärrän hyvin vuokranantajaa, hän ei pysty jalostamaan muita tiloja jos me ollaan siellä muutamissa tiloissa.”

    MOT:n sai haltuunsa myös SPR:n sisäisiä muistioita, joiden perusteella Keuruun vastaanottokeskuksessa on eletty sekasorron keskellä.

    Grafiikat:

    ”Mielialalääkkeitä jaettu holtittomasti ja ilman reseptiä.”
    ”Pilven polttelua. Paljon alkoholin käyttöä.”
    ”Tappeluita on ollut paljon, ei ilmoituksia ulos.”
    ”Itsemurha yritys. Sytytti itsensä palamaan. Ei tietoa ulospäin.”
    Viime keväänä hyllytetty vastaanottokeskuksen johtaja Rasul Azizan kiistää jyrkästi, että yhdellekään mainitulle muistion väitteelle olisi perusteita.

    Rasul Azizan, ent. johtaja, Keuruun vastaanottokeskus:
    ”Jos väitetään, että siellä on jaettu mielialalääkkeitä ilman reseptiä, tää on aika kova väite, täytyy olla todisteita olla olemassa. Sellaista ei ollutkaan. Kaikki joille on jaettu lääkkeitä, heillä on ollut resepti.”
    ”Päinvastoin, itse asiassa meidän vastaanottokeskuksessa mielialalääkkeet ja muut lääkkeet on jaettu hallitusti. Jos ajatellaan siellä levottomuutta ja muuta, voitte tutkia poliisin hälytyksiä. Vuodessa 700 paikkainen keskus, tehty vain ja ainoastaan 58 hälytyksiä.”

    Reply

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.