Facebook arvottaa sisällöntuottajien luotettavuutta – Asteikko nollan ja yhden välillä

Sosiaalisen median jättiläinen Facebook on ryhtynyt arvottamaan käyttäjiään ”luotettavuuden” perusteella. Facebookin sensuuri on noussut viime aikoina voimakkaasti keskusteluun. Esimerkiksi eilen, 24.8.2018 Facebook näytti aloittaneen kampanjan monipuolisesti väärin ajattelevien ja vääristä asioista tietoa levittävien vaientamiseksi. Sensuuriaallon uhriksi joutui lukuisien poliittisten toimijoiden lisäksi myöskin Nykysuomi, jonka julkaisuja poistettiin palvelusta aktiivisesti pitkin päivää. 

Washington postin mukaan Facebook on kehittänyt arvotusjärjestelmää viimeisen vuoden ajan. Järjestelmä on suunnattu ”haitallisten toimijoiden poistamiseksi” palvelusta ja kuten aiemminkin, arvotusjärjestelmä on käyttäjien aktiivisuuden varassa. Facebookiin sisältöä tarjoavien toimijoiden arvottaminen on yrityksen ”väärän tiedon vastaisen taistelun johtajan”, Tessa Lyonsin mukaan otettu käyttöön siksi, että Facebook on havainnut tiettyjen toimijoiden käyttäneen väärin mahdollisuutta ilmoittaa haitalliseksi tai valheelliseksi näkemänsä sisällön.

– Ei ole tavatonta, että käyttäjä ilmiantaa julkaisun vain siksi, että on sen sisällön kanssa eri mieltä tai aiheuttaakseen haittaa sen julkaisijalle, Lyons sanoo.

Lyons kertoo myöskin, ettei kyseinen arvotusjärjestelmä ole yksin määräävä tekijä siinä, kuinka uskottavana tai turvallisena yritys tiettyä käyttäjää pitää. Kyseessä onkin hänen mukaansa yksi tuhansista riskiarvion tekemiseksi seuratuista tekijöistä. Uudessa arvotusjärjestelmässä asteikko on varsin suppea ja käyttäjän luotettavuus voi liikkua alueella 0 – 1. Tarkkaa tietoa siitä, mitä muita aspekteja Facebook käyttäjistään seuraa ja ottaa huomioon, ei ole saatavilla.

Käyttäjien tuoman riskin arviointi on osa Facebookin tavoitetta riskien arvioinnin ”säätämistä” Venäjän väitettyyn asioihin sekaantumisen, valeuutisten ja ideologisten toimijoiden osalta. Yrityksen kehittämät algoritmit ottavat nykyisin huomioon käyttäjän koko verkoston, myös muiden käyttäjätilien ja yhteisöjen tarjoaman ”riskin”. Esimerkiksi Twitter-mikroblogipalvelu tekee arvionsa näiden aspektien perusteella ja päättää sen kautta, tuleeko jonkun henkilön twiittejä levittää vai ei.

Lähde: Washington post