Jyrki Åland: ”Äiti, hengittäminen sattuu”

Ilolla olen katsellut viime päivien keskustelua homekouluista ja sisäilmaongelmista. Samaan aikaan keskustellaan kuinka koululaiset voi kokoajan huonommin ja huonommin. Lapset tuntevat itsensä sairaimmiksi, koulukiusaaminen ja jopa seksuaalinen häirintä koetaan vakavaksi ongelmaksi. Kuinka paljon nämä liittyvät toisiinsa ja mitä asialle voi tehdä? Pelkäänpä vaan, että tämäkin asia jää päättäjien pöydälle, kun pöly laskeutuu.

Sisäilmaongelmien mittakaava on Suomessa kansantaloudellisesti merkittävä. Rakennuksiin liittyvistä terveyshaitoista on puhuttu ja taas puhuttu jo 70-luvulta saakka. Ongelman on tunnistanut niin lääkärit, terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sairaanhoitopiirit ja monet asiantuntijat. Kärsijöinä ovat he jotka ovat käsketty olemaan näissä sairaissa tiloissa. Heillä ei ole helppoa, sillä joka päivä he laittavat terveytensä peliin ja kaikki vain sen takia, että julkinen valta haluaa kiistää ongelmien olemassa olon.

Kahdenkymmenen vuoden piina

Mietitään hetki kehittyvän lapsen elämää kodin ulkopuolella. Ensimmäiset ikävuodet menevät leppoisasti, kunnes alkaa päivähoito. Kaikki me perheelliset muistamme erilaiset terveysongelmat, jotka aina alkavat päiväkodista. Totta kai on ihan normaalia, että bakteerikannat ovat erilaisia ja taudit leviää lapselta toiselle ja totta kai myös kotiin muulle perheelle. Kysynpä vaan, että mitä me pidämme normaalina ja mikä on sisäilmaongelman aiheuttamaa sairastelua? Kuinka useasti me vanhemmat saamme henkilökunnalta vastauksen, että meillä on täällä flunssaa.

Voi sitä ilon päivää kun lapsemme lähtee koulupolulle ja oppivelvollisuuden ensimmäiset vuodet koittaa. Mikäli lapsi väisti homeisen päiväkodin, niin todennäköisyys joutua homekouluun kasvaa. Miksi väitän näin? Suurin osa koulurakennuksista on tullut elinkaarensa päähän ja kaipaa peruskorjausta, mutta huolto- ja korjaustyöt ovat monesti laiminlyöty tai ovat puutteellisia. Luokkakokoja on suurennettu ymmärtämättä, että uloshengitetyn ilman kosteusarvot ovat moninkertaiset. Ilmastointi ja ilmanvaihtoa säädetään kustannussäästöjä ajatellen. Kiinteistöjenylläpidon laiminlyönnit maksaa meille miljoonia, koska päättäjät halusi säästää tonneja.

Opintonsa aloittaneista joka kymmenes oppilas käy koulua väistötiloissa tänä syksynä. Ylivoimaisesti yleisin syy väistötilojen käytölle ovat koulurakennuksen sisäilmaongelmat. Meillä täällä Turussa 90 koulusta 30:ä on tunkkaisia. Saamme raportteja siitä, että kaikki on kunnossa, silti oireet jatkuvat. Väistötiloissa on satoja oppilaita. Kysymys kuuluukin ketkä eivät päässeet väistötiloihin ja miksi?

Monesti ongelmista vaietaan viimeiseen asti. Esimerkiksi Turussa viime keväänä kaupunki päätti siirtää 450 alakoululaista homeongelmaisiin väistötiloihin. Tilat on sittemmin korjattu kesänaikana, mutta syksy näyttää alkavatko oppilaat oireilemaan. Varmaa on, että oppilaiden stressitaso nousee sekä huoli omasta terveydestä lisääntyy, joka taas johtaa jaksamiseen ja psyykkisiin ongelmiin.

Sairas, sairaampi, sairain

Samaan aikaan koulu maailmassa yleistyy oppilaiden tuntemukset sairastelusta. Lapsemme kouluissa siis voi kokoajan huonommin ja huonommin.   Opiskelijoiden osalta oireita on päänsärky, tukkoisuus, poskiontelotuntemukset, limaisuus, silmien kutina ja astman ja olemassa olevien allergioiden pahentumisia. Myös infektioherkkyys on lisääntynyt. Pelkästään peruskouluissa meillä on 550 000 oppilasta. Puhumattakaan heistä jotka ovat jo lukiossa tai muissa oppilaitoksissa tai päiväkodeissa, niin luku on huima.

Turun yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan: Opettajilla on selvästi enemmän hengitystieinfektioita ja astmaa kuin muilla aikuisilla. Tutkimuksessa tuli esiin myös uusia sairauksia, joilla näyttäisi olevan yhteys sisäilmaongelmille altistumiseen. Pitkäaikainen altistuminen sisäilmaongelmille on yhteydessä hyvin moniin oireisiin, kuten hengitystieoireisiin, yleisoireisiin, neurologisiin oireisiin ja infektiosairauksiin. Näyttää siis siltä, että opettajien oireet varoittavat pitkällä tähtäimellä myös oppilaiden oireista. Vastaajista 40 % koki huonon sisäilman aiheuttaneen terveydellisiä ongelmia ja haittaa. THL:n tekemän tutkimuksen mukaan 30–40% oppilaista koki terveydentilan alentuneen. Sattumaako tuskin?

Tuntuu siis aika kummalliselta, että virkamiehellä ja päättäjillä on valta päättää ihmisten loppuelämästä ja hyvinvoinnista, mutta ketään ei ota vastuuta päätöksistä. Myös on perin kummallista, että mm hengitysliitto ohjeistaa vanhempia miten toimia, sekä mitä ja miten vaatia jos epäilee päiväkodissa tai koulussa sisäilmaongelmia. Eikö lähtökohtaisesti kuitenkin koulun ja päiväkodin kuulu taata lastemme turvallisuus?

Kun kukaan ei ole vastuussa, ei tarvitse päättää mitään

Tosi asia on, että me maksamme tämän lystin verovaroista. Viranhaltijoiden ja kuntapäättäjien säästötoimet ja tosiasioiden kieltäminen on johtanut siihen, että meillä on suuri kansanterveydellinen pommi käsillä. Puhumattakaan kiinteistöjen korjausvelkataakasta, joka on suunnaton. Kuinka monen lapsemme sairaus loppujen lopuksi johtuukin vain sisäilmaongelmista? Paljonko näitten sairauksienhoitoon kuluu julkista rahaa ja kuka sen maksaa?

Kuinka moni Suomessa altistuu homesairauteen, sekä kuinka monen vielä pitää altistua? Huonolla tuurilla koko lapsuuden aina aikuisikään saakka, lapsi joutuu viettämään suurimman osan elämästään sairaassa rakennuksessa. Samaan aikaan Kela, vakuutusyhtiöt ja työterveyslaitos rikkoo lakia ja ei myönnä sairaille kuuluvia lakisääteisiä etuuksia. Kouluverkostostamme siis tulee jo valmiiksi pitkäaikaissairaita, eli lisää massa siihen paljon puhuttuun ”työttömyyden kovaan ytimeen”.

Mikäli Suomesta löytyisi riittävästi poliittista tahtoa, niin meillä ei olisi tätä ongelmaa. Me voisimme hyvin yksinkertaisesti päättää kuntien ja valtion yhteisellä päätöksellä, että koulut laitettaisiin kuntoon. Puretaan vanhat 60 – 80luvulla rakennetut koulut ja rakennetaan uusia tilalle. Maksaako tämä? Ihan varmasti, mutta se maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti takaisin säästyneinä terveydenhoitomenoina ja mikä parasta saamme lisää työvoimaa markkinoille. Nyt liian monet ovat jo koulun jälkeen liian sairaita töihin.

Miten tämä kaikki kustannetaan eli mistä rahat?  Tämä on hyvä kysymys. Jokainen voi miettiä mistä ne rahat otetaan. Maahanmuutto nieli 2016 yli miljardin yhteiskunnan varoja. Itse näen asian arvokeskusteluna, siinä että haluammeko satsata mieluimmin ulkomaalaisiin turvapaikkaturisteihin vai omiin lapsiimme? Minulle vastaus on selkeä. Haluan olla itsekäs ja taata lapsille parhaan mahdollisen tulevaisuuden.

Jyrki Åland

 

11 thoughts on “Jyrki Åland: ”Äiti, hengittäminen sattuu”

  • 14.9.2018 at 18:44
    Permalink

    Jyrki Åland kirjoittaa erittäin tärkeästä asiasta. Homeiset päiväkodit ja koulut vahingoittavat lastemme terveyttä ja pahimassa tapauksessa loppu elämäksi. Entä miten home altistus vaikuttaa oppimis tuloksiin? Sisäilma ongelmat aiheuttavat jopa muistin ja kognitiivisen toiminnan heikkenemistä ja paljon muuta haitallista. Nyt liian monet ovat jo koulun jälkeen liian sairaita töihin-kirjoittaa Åland. Luulisi taloudellisen hälytyskellon paukkeen herättävän päättäjät, mutta vastuun pakoilu ja vastuun vierittäminen jollekkin epämääräiselle olemattomalle taholle ja loputon selittely ovat tämän päivän poliitikoiden tavaramerkki. Kehitys yhteistyöhön ja haittamaahan muuttoon kolataan miljardi tolkulla rahaa. Miksi päättäjämme palvovat toiseutta uhraamalla sumeilematta lastemme terveyden muukalaisten hyväksi? Puhumattakaan kansakuntamme tulevaisuudesta.

    Reply
  • 14.9.2018 at 18:44
    Permalink

    Suomessa olisi paljon korjattavia asioita, jotka ovat korjaamatta ainoastaan siksi, etteivät ne ole ulkomailla ja kärsijät ovat valkoisia.
    Suomi on maa, jossa on häpeä laittaa kuntoon oman maan asioita kun sen sijaan saa nimensä lehteen vouhottamalla Afrikan savikylistä, jolloin autettavat vertautuvat useimpiin eläimiin kiitollisuutensa suhteen. Eläin ei välttämättä ymmärrä saamaansa apua eikä tunne kiitollisuuden velkaa tahi sitä tunnetta, että on kenties palveluksen velkaa. Tämä koskee erityisesti villieläimiä (oikeita). Lisäksi länsimaisessa hyvinvointi kulttuurissa arvostetaan enemmän eläimen elämää ja sen auttamista kuin ihmistä. Tämä ilmenee siinä, että mitä parempi elintaso ja korkeammat kulutustottumukset ihmisellä on. Hän on sitä eläinrakkaampi, jopa niin pitkälle, että lemmikkieläin korvaa jo lapset ja tietenkin miehen, jonka ”alkukantaiset” tavat ym. käyskentely ei enää olekaan söpöä ja naurunpyrskähdyksiä aiheuttavia arkipäivän pikku sattumuksia. Erityisesti vastenmielisyydellä olen pannut merkille nykymaaliman tunnekylmyyden kanssaihmistä kohtaan etenkin vanhuksia ja vammaisia, jotka heikon tai heikentyneen fyysisen ja henkisenkin kunnon resurssien vajeesta johtuen ovat heikossa asemassa ja usein silminnähden kaipaisivat pientä apua tuntemattomaltakin – jota he eivät edes osoita pyytävänsä – häneltä ystävällisesti kysymällä, että saako auttaa, sillä on olemassa jokaisen ihmisen kohdalla tosiasia, että jos elinvuosia on suotu. Häntä itseään tulee kohtaamaan sama kohtalo kuin tämän päivän vanhuksia, jotka kompuroivat ylikiireisessä yhteiskunnassa nuorten ja nuorempien tientukkona aikana, jolloin kaiken on tapahduttava yhtä nopeasti kuin renkaiden vaihto F1:sten varikkokäynnillä. On luonnollista, että tässä rispaantuneessa ja rikollisessa maailmassa osa vanhuksista voivat olla äksyjä syystä, että seuraan tungetaan vain vähäisten eläkerahojen matalamielisen kunniattomasti varastamisen vuoksi, jota alemmaksi ihminen ei enää juuri voi vaipua.

    Reply
  • 14.9.2018 at 22:29
    Permalink

    Niinpä. Elintasopakolaisille löytyi kyllä miljarditolkulla fyrkkaa.
    Vaan ei saatana omille kansalaisille.
    Mikä tätä maata riivaa?
    Kuka äänestää näitä samoja mulkkuja vaaleista toiseen?

    Reply
    • 15.9.2018 at 17:27
      Permalink

      ”Kuka äänestää näitä samoja mulkkuja vaaleista toiseen?”

      Hyvä kysymys!
      Viherkommunisti-toimittajien dominoiman valtaVALEmedian, ennenkaikkea vallanpitäjien propagandakoneen Ylen sekä Brysselin Pravdan aivopesemät hyödylliset idiootit, jotka eivät viitsi tai osaa ottaa asioista selvää todellisesta vaihtoehtomediasta (ei valeoppositio-mediasta).

      Reply
      • 16.9.2018 at 07:08
        Permalink

        Tai eivät halua, vaan yotella mieluummin esivaltaa ja toistella sen valheita vbaikka mikä olisi

        Reply
    • 16.9.2018 at 07:09
      Permalink

      Etkö tosiaan muka näe, mikä riivaa maata ja maailmaa? Etkö uskalla sanoa virtahepoa olohuoneessa vai haluatko sinäkin pimittää totuutta vain kansalta

      Reply
  • 14.9.2018 at 22:43
    Permalink

    Oikea asia on tähtäimessä, mutta täysin väärä lääke. Juuri uudet rakennukset ja uusien rakennusmääräysten mukainen ilmastointi on se kaikista suurin vaara. Liian isot koulut ja koneellinen ilmastointi… se ei vain voi olla tervettä. Ilmanvaihdon säätäminen koneellisesti on ikuinen remontointi ja säätämisrumba joka aniharvoin tuottaa terveen talon. Suurissa rakennuksissa joissa on ihmisiä se on suuri riski.
    Ilmanvaihtomääräykset keskittyvät riittävään ilmanvaihtoon, mutta rakenteiden myrkkyjen tuulettuminen hengitysilmaan ja ilmanpaineen ja turbulenssin vaikutus mikrobien kasvuun ja kulkeutumiseen on tabu josta ei rakennusmääräysten vallitessa edes saa huomioida. Totta kai uudet rakennukset ovat terveydelle vaarallisia… se on ihan sama kuinka paljon rahaa niihin heittää jos rakennusmääräykset eivät ensin muutu.

    Reply
  • 14.9.2018 at 23:51
    Permalink

    Ongelmat alkoivat kun joku neropatti keksi että laskemalla sisälämpötilaa voi säästää energiaa. Tähän kun listätään ilmastoinin vähentäminen on lopputulos tietty 🙁

    Tämä tuhoaminen tehdään joko tahallaan tai ymmärtämöttömyyttään. Jos halutaan vähentää kyläkouluja ja keskittää ihmiset keskustoihin, niin mikä onkaan helpompi keino kuin tuhota kyläkoulu homeeseen? Ja kaikki tehtiin hyvää tarkoittaen luontoa säästäen…

    Reply
  • 15.9.2018 at 00:57
    Permalink

    Ei sairastelun syy ole noin yksinkertainen. Syitä on monia. Sisäilman pahin pilaaja on ilmastointi, putkistoon kerääntyy pölyjä ja bakteereja, joita kierrätetään kaiken kouluajan. Entisajan koulut tuuletettiin avamalla ikkunat välitunnin ajaksi.Homeitiöitä on luonto täynnä, eivät ne voi kovin vaarallisia olla.

    Toinen syy on ravinto lisäaineineen.

    Suurta rasitusta aiheuttaa puhelimen tuijottelu. Harva tietää, että lähelle katsottaessa silmän linssiä on lihasvoimalla paksunnettava. Lihas ei ole kovin suuri mutta sitäkin enemmän se vaatii aivojen toimintaa.
    .
    Kaupungeissa liikenne on paha ilma pilaaja. Jokainen auto levittää ilmaan kumipölyä. Tuhat autoa 40 grammaa kilometrillä. Katuilman hengittäminen on vaarallisempaa kuin tupakointi.

    Reply
    • 15.9.2018 at 11:01
      Permalink

      Juuri näin. Ilmastoinnin ja koneellisen tuloilman syöttökanavat menevät terveydelle haitalliseen kuntoon alle 10 vuodessa, eikä niiden kerran vuosikymmenessä tapahtuva puhdistaminen ole yleensä riittävää. Lisäksi putkisto ”kypsentää” ilmaa eli heikentää negatiivisten ionien määrää, joten keuhkot voivat irrottaa happea vereen huonommin kuin luonnonilmasta.
      Sitten on vielä nykyaikaisten rakennusmateriaalien jatkuvasti suureneva muovin osuus. …muovia on materiaaleissa, kuten jopa laattasaumausaineessa nykyään enemmän kuin ennen ja muovissa kasvaa aivan eri bakteerit kuin muissa rakenneaineissa.
      Nykyaikaiset talot ovat yksinkertaisesti myrkkykokeiluja joiden terveysvaikutuksista ei ole vielä saatu kattavaa tietoa, koska moisessa myrkyssä elelyä ei ole vielä riittävän pitkään kokeiltu.
      Lapsilla se nyt kokeillaan kouluissa ja uusiin taloihin muuttavilla muillakin ihmisillä.

      Reply
  • 15.9.2018 at 10:37
    Permalink

    Syitä on monia. Eräs niistä on äärimmilleen viritetty uusliberalistinen organisointimalli, jossa jokainen pikku yksikkö osaoptimoi omaa rahalla mitattavaa tulostaan, hallinnoi mustasukkaisesti vain omaa budjettiaan eikä kukaan enää pysty vastaamaan siitä, että kokonaisuudesta tulee hyvä. Tuloksena on kalsean näköisiä rakennuksia, jotka on rakennettu mininistandardein, mahdollisimman halvalla ja mahdollisimman nopeasti.

    Rahaohjatussa järjestelmässä ammattiylpeys tai halu ja taito tehdä hyvää ja kestävää jälkeä katoaa ja kokonaisuuden ohjaaminen tulee vaikeaksi. Vähänkään isommassa projektissa kuten ydinvoimaloissa tämä näkyy kokonaisaikataulujen venymisinä, kun aliurakoitsijat eivät ole tottuneet siihen, että pitäisi tehdä kunnollista tai sitten heitä ei osata ohjeistaakaan järkevästi, vaan puristetaan tehoja irti kriittisissäkin paikoissa.

    Hulluinta tässä on, että kaikki tietävät, missä vika on, mutta rahan voimalle ei vain nykyään voida tehdä mitään. Jos yrität pulikoida vastaan, päädyt ihmisroskaksi kortistoon. Elämme mielisairaalassa, jossa potilaat johtavat laitosta.

    Reply

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.