Sisäministeriö suosittelee yleistä liputusta Latvian 100 vuotispäivän kunniaksi

Latvia juhlistaa satavuotisuuttaan tänään, kansallispäivänään sunnuntaina 18. marraskuuta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu juhlallisuuksiin Riiassa ja pääministeri Juha Sipilä on onnitellut Latvian pääministeri Māris Kučinskisiä maan 100-vuotisjuhlan johdosta.

Pääministeri Sipilä iloitsi onnittelussaan Suomen ja Latvian hyvistä suhteista ja vahvisti Suomen tahdon kehittää niitä edelleen.

Suomi juhlistaa Latviaa myös liputtamalla ja valaisemalla. Sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta Latvian kansallispäivän kunniaksi. Liputus alkaa klo 8 ja päättyy klo 16. Sisäministeriö on antanut määräyksen juhlaliputuksesta valtioneuvoston linnassa, ministeriöissä ja eduskunnassa. Kolme Baltan maata, Viro, Latvia ja Liettua täyttivät kaikki 100 vuotta tänä vuonna ja Sisäministeriö on suosittanut liputettavan jokaisen juhlapäivänä.

Ulkoministeriö juhlistaa Latviaa valaisemalla päärakennuksensa Merikasarmin. Merikasarmin valot syttyivät lauantai-iltana ja ne sammuvat maanantaiaamuna. Valaisut ovat samalla osa ulkoministeriön omaa 100-vuotisjuhlaa.

Latvia oli kahden suurvallan ikeessä

1918 Latvia oli osittain Saksan miehittämä ja vaikka kansallismielisyys oli nostanut päätään jo 1800-luvulta lähtien, oli maassa myöskin suuri saksalaisvähemmistö, sekä runsaasti sosialisteja, jotka tahtoivat liittää maan joko Saksaan tai tuoreeltaan perustettuun Neuvostoliittoon.

Saksan antauduttua ensimmäisen maailmansodan lopuksi 11.11.1918, Latvia näki tilaisuutensa tulleen ja se julistautui viikkoa myöhemmin itsenäiseksi. Neuvostoliitto ei suhtautunut erityisen suvaitsevaisesti uuteen tasavaltaan, vaan aloitti Latvian ahdistelun välittömästi. Maassa olleita saksalaisjoukkoja jahdatessaan, neuvostojoukot ”vahingossa” miehittivät koko valtion ja jo 1919 bolshevikit julistautuivat maan hallitsijoiksi.

Maassa oleskelleet saksalaiset kaappasivat vallan 1919 ja Latvian vapaussota nähtiin käytävän Latvian, Saksan ja Neuvostoliiton välillä. Lopullinen rauhansopimus tehtiin 11.8.1920 Latvian ja Neuvostoliiton välillä. Saksa oli myöskin vapaussodan häviäjien puolella ja todelliset voittajat olivat ensin latvialaiset ja myöhemmin, 1940 Neuvostoliitto, joka valtasi Latvian 17.6.1940 ja teki siitä neuvostotasavallan.

Vaikka Saksa miehitti maan hetkellisesti toisen maailmansodan ryskeessä, Neuvostoliitto piti Latviaa lopulta otteessaan aina maan toiseen itsenäistymiseen, 31.8.1991 saakka.

Lähde: Valtioneuvoston kanslia, uta.fi