Suomessa louhitaan metalleja ennätystahtiin – Jääkö Suomelle muuta kuin jälkien siivous?

18
Mainos
Työ ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa louhitaan tällä hetkellä enemmän metallimalmeja kuin koskaan aikaisemmin Suomen kaivoshistoriassa. Metallimalmien louhinta kasvoi 13 prosenttia ja teollisuusmineraalien louhinta kasvoi 7 prosenttia vuodesta 2016. Tiedot käyvät ilmi 21.11. julkaistusta kaivosalan toimialaraportista. Se, jääkö Suomelle tästä riemusta muuta kuin jälkien siivous, on asetettu kyseenalaiseksi.

Myöskin kaivostoimintaan ja malminetsintään tehtävät investoinnit ovat kasvaneet. Kaivosten julkaisemat investointi- ja kehittämisohjelmat lähivuosille ovat noin miljardin euron tasolla. Erityisesti akkumineraalit herättävät tällä hetkellä paljon kiinnostusta. Kiinnostus näkyy varsinkin koboltin ja litiumin malminetsintälupahakemusten määrän kasvuna.

− Energiamurros ja ilmastotavoitteet lisäävät raaka-aineiden tarvetta merkittävästi. Suomella on erinomaiset edellytykset hyötyä tästä ja nostaa malmien jalostusarvoa kotimaassa. Valtio on valmis edistämään suomalaisen akkuvalmistuksen arvoketjun kehittymistä ja viemään eteenpäin siihen liittyviä panostuksia, niin tutkimuksen ja tuotekehityksen, yritysten toimintaedellytysten kuin investointienkin osalta, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Suomeksi tämä tarkoittaa monessa tapauksessa sitä, että suomalaiset firmat voivat ostaa ulkomaisten yritysten louhimia raaka-aineita. Metallien ja muiden mineraalihyödykkeiden globaalien markkinanäkymien ennakoiminen on kuitenkin haastavaa sekä kysynnän että tarjonnan osalta.

Mainos

− Maailmanpoliittinen tilanne on monessa mielessä jännitteinen, ja monet yksittäiset tekijät voivat yhdessä tai erikseen vaikuttaa merkittävästi muun muassa metallien maailmanmarkkinahintoihin ja saatavuuteen. Positiivinen talouskehitys ja metallien ja mineraalien kysyntä vaikuttavat suoraan toimialan parantuneeseen tilanteeseen, kertoo raportin konnut toimialapäällikkö Heino Vasara Lapin ELY-keskuksesta.

Mitä kaivostoiminta maksaa, jos puhutaan muustakin kuin rahasta?

Monia uusia malminetsintä- ja kaivoshankkeita on käynnissä. Näistä ruotsalaisen Sotkamo Silver Oy:n hanke on pisimmällä. Uudelleen avattavaksi suunnitellaan neljää aiemmin suljettua kaivosta, ja muita kaivoshankkeita on viisi.

Työpaikat ja raha varmasti kelpaavat kunnille ja yritysten johtajille, mutta moni varmasti muistaa surullisen kuuluisan Talvivaaran, joka käytännössä tuhosi vuosien ajan Sotkamon alueen vesistöjä. Sekä kaivoksen jyrkän alamäen, että ympäristöongelmien maksumieheksi joutui lopulta Suomen valtio, joka oli sekä kaivoksen aiemmin omistaneessa Ahtium Oy:ssä sekä nykyisin omistavassa Terrafame Oy:ssä suurin omistaja. Talvivaaran ympäristöhaittojen haitta-arvio on noin miljardi euroa.

Suomessa ulkomaalaiset kaivosyritykset saavat hääriä käytännössä rauhassa. Vuonna 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun kertoi kaivosyritysten Suomessa valtiolle maksamien korvausten olevan jopa kehitysmaihin verrattuna minimaaliset. Uutta kaivoslakia ei kuitenkaan olla saatu aikaiseksi ja sekä ympäristöhaitat että sotkut jäävät käytännössä veronmaksajien harteille. 

Suomessa louhitaan enemmän kuin koskaan, mutta hyöty valuu ulkomaille. Nyt nähtävissä olevien ympäristövaikutusten lisäksi pilkkahintaan ulkomaille päätyvät materiaalit ovat suoraan Bruunin mukaan suoraan pois tulevaisuuden sukupolvilta.

– Mikäli tietyistä mineraaleista tulisi puute tai niiden hinnat nousisivat maailmanmarkkinoilla korkeiksi, säästyneistä luonnonvaroista voisi olla suurempi hyöty. Nyt tiettyjä metalliesiintymiä käytetään vauhdilla loppuun. Jos lupien myöntämistä lupaavimmille esiintymille jatketaan, kannattavat kaivokset loppuvat Suomesta hyvin nopeasti. Vielä ei edes tiedetä, mihin tiettyjä metalleja tulevaisuudessa tarvittaisiin. Jäljelle jäävät heikommat esiintymät, jotka vaativat yhä suurempia sivukiven louhintamääriä yhä vaikeammissa olosuhteissa, mikä taas kuluttaa yhä enemmän energiaa. Tuleville sukupolville jäävät mineraalivarat uhkaavat olla aika heikot.

Yksi kanto kaivoslain uusimisen kaskessa saattaa olla eduskunnan hyväksymä CETA-vapaakauppasopimus, joka käytännössä asettaa kanadalaiset kaivosyritykset ylivertaiseen asemaan riitatilanteissa.

Lähde: TEM, mtv,

Mainos

18 KOMMENTIT

  1. Jäähän meille vielä puhtaita vesiä myytäväksi jollekin pullovesifirmalle.
    Suomi on rikas maa, sanovat. Niin rikas että voidaan jakaa ilmaiseksi kaikkea kaikille, paitsi ei tietenkään suomalaisille.

    • Kyllä jotkut suomalaiset noista touhuista rikastuvat muidenkin edestä. Vai luuletteko, että vallanpitäjät, jotka lupia järjestävät, ovat vähä-älyisiä?

  2. Suomen kaikki luonnon varat on arvokkaamat kuin norjan öljyesiintymät ja meille selitellään että ei ole rahaa ja ammattitaitoa kaivaa joten muitten pitää saada hakea ne.

    • Norjalaiset tienaa Suomessa hyvin, pelkästään 1990-luvun pankkikriisissä ryöstetyt yrittäjät maksavat ikuisia velkojaan Norjalaiselle perintäyhtiölle edelleen. Toinen Norjalainen Yara sai lähes ilmaiseksi Kemiran lannoite tuotannon käsittäen neljä tehdasta ja pari 80 miljardin arvoista fosfaattikaivosta kaupanpäälle. Hölmölandia oli jopa valmis rakentamaan norjalaisille rautatien kaivokselle.

  3. Hämmästyksen sormi nousee kummastuksen suuhun kun teeveestä katsoo kullan kaivuuta Alaskan kultamailta, jossa maaperästä tongitasn 15 – 50 kiloa kultaa ja kullan kaivavat ovat ikionnellisia mikäli edes saavat katettua sillä kulut pois. Suomessa pelkästään Kittilän kultakaivos tuottaa 6000 kiloa kultaa vuosittain ja sitä riittää ainakin seuraavat 20 vuotta. Kanadalaiset kaivaa ja nauraa matkalla pankkiin, hyvä ettei hölmölandia maksa näiden kaivosmiesten palkatkin.

    Pari vuotta sitten Porissa kärvähti entinen Kemiran ja vuonna 2009 jenkeille myyty titaanioksidi tehdas. Isojen litium-titaanioksidi LTO akkujen tuotanto loppui siihen. Vielä pari vuotta sitten muistaakseni 1000 Ah tehoisena ja oranssin värisenå lieriönä niitä oli myynnissä, nyt vain 40 Ah tehoisena. Japanissa kehitetyn LTO-akkun etuna on pikalataus, se on mahdollista ladata vartissa tyhjästä täyteen.

    https://www.ev-power.eu/en/By-Brand-Manufacturer/GWL-Power/Lithium-Titanate-Oxid-Battery-Cell-LTO-2-4V-40AH-Cyllindrical.html?cur=1&listtype=search&searchparam=Lto

    • Porin tehdas oli valtiolle kultamunia muniva hanhi.. munat on jo särjetty. Nyt tällä hanhella on enää pesä täynnä emämunauksia.

  4. Suomen melko runsaat lithium varannot on varmaan yksi syy siihen, miksi diesel autot kielletään ja sähko autoilua ylistetään ja tuputetaan.
    Ei suomalaisten pitäisi tehdä mitään kauppaa ulkomaille, kun tuntuu olevan enemmän sääntö, kuin poikkeus, että tehdään komeasti persnettoa.

  5. Seuraavaksi pohjavedet. Siitä tuleekin iso bisnes kaukoidän ja lähi-idän loputtomille markkinoille. Kaukoidän (kiina) pohjavedet ja yleensä vedet on pilattu länsimaiden halpatuotannon kustannuksella ja lähi-itä virittelee jo sotia vähien vesien takia.

  6. On yksi kaunis aamu kun ne harvat suomalaiset, jotka omistavat kultapaikkauksia hampaissaan huomaavat, että yöpöydällä on työkalupakki ja joku pirkuleen ulkomaan pelle on talttoineen ja vasaroineen hommissa ja päätä särkee niin pirkaleesti. Ei siinä sitten muuta kuin perisuomalaiseen alamaiseen tyyliin pyydetään ”louhija” aamukaffeelle ja ”työn jäljet” saa asianomainen siivota itse ja soittaa hammaslääkärille, josko piisaisi muovipaikkoja tilalle. EI KÄY! NYT … .Sillä on niin täyttä kun pitää alun neljättä sataa partalapselle laitta tykkänään aivan uudet legot suuhun kun kaikki ovat märänneet ja kuluneet kuin vanhalta hevoselta. Hiekka sen tekee tuumaa hammaslääkäri ja sanoo, että soittakaa vuoden päästä uudestaan niin Ei oota voi saada korkeintaan silloin.–

    • Tuo voisi olla vitsi mutta ei, on tullut ihan itse todistettua miten vanha suomalainen nainen ei saanut mitään korvausta kun 2 hammasta oli pakko poistaa ja niiden tilalle saada uudet, sillä lähteneet hampaat oli vierekkäin ja molemmat ylähampaita eli syönnin kannalta välttämättömiä, no, näki sitten lääkärissä miten musta 20 v ämmä vie lapun tiskille ja voilaa, uudet hampaat vanhojen tilalle ja kullasta, eikä ämmän tarvinnut maksaa euron euroa, että näin suomessa.

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.