Muutokset vuosilomalakiin voimaan huhtikuussa

Hallitus esitti ja sai eduskunnassa läpi tiettyjä muutoksia voimassaolevaan vuosilomalakiin. Uusilla muutoksilla on Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan turvata työntekijälle EU-lainsäädännössä edellytetty oikeus neljän viikon palkalliseen vuosilomaan, vaikka hän olisi joutunut olemaan poissa työstä sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi.

Sen lisäksi, että sairaspäivät eivät enää vähennä vuosiloman kertymistä, pidennetään aikaa, jonka kuluessa työntekijä voi pitää työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosilomansa. Laki tulee voimaan 1.4.2019 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta.

Vuosilomalakiin lisätään säännökset työntekijän oikeudesta vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin. Työntekijä saa lisävapaapäiviä tilanteissa, joissa hän ei sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi ole ansainnut vähintään 24 vuosilomapäivää. Lisävapaapäiviltä työntekijällä on oikeus saada säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus.

Kuitenkin, jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut vähintään 24 lomapäivää, lisävapaapäiväsäännös ei tule sovellettavaksi. Vuosilomalain muutoksen myötä myöskin aika, jonka kuluessa työkyvyttömyyden vuoksi siirretty vuosiloma on annettava, pitenee.

Jos työntekijän vuosilomaa on jouduttu siirtämään työkyvyttömyyden vuoksi, kesäloma on jatkossakin annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan siirretty loma antaa vielä alkuperäistä lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana ja viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä.

Uusia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran 1.4.2019 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta ansaittaviin lomiin.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

17 thoughts on “Muutokset vuosilomalakiin voimaan huhtikuussa

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.