Tanja Vahvelainen: Työllisyysasteen nousu: Valheellinen harha, ihmisen ja työn arvostuksen romahtaminen

13
Työ merkitys on moninainen. Työllä turvaa paitsi oman myös perheen taloudellisen aseman elämän. Mutta työn kautta ihminen saa myös merkitystä elämälleen ja sosiaalisia suhteita sekä tuntee itsensä tarpeelliseksi yhteiskunnassamme.  

Joulukuussa 2018 Sipilä hehkutti työllisyysasteen nousseen 72prosenttiin. Työllisyysasteen nousu tuntui olevan hallituksen ohjelmissa yhtenä läpi runnottavana asiana. ”Keinolla millä hyvänsä.”

Näin voitaisiin näyttään, että onnistuttiinhan me. Tähän ”onnistumiseen” sopiva keino oli aktiivimalli.

Aktiivimalli, tarkoittaa käytännössä sitä, että useat ihmiset tekevät ilmaistyötä lukemattomille yrityksille. Eivätkä työntekijät tästäkään huolimatta pärjää taloudellisesti paremmin kuin työttömänä ollessaan.

Aktiivimallissa työntekijän tulee tietyn jakson aikana tehdä joko muutama palkallinen työtunti tai hänen on osallistuttava esimerkiksi työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan.  Kaikissa näissä tapauksissa ihminen elää kuitenkin edelleen työttömyyskorvauksen varassa, ja mikäli korvaus ei riitä välttämättömiin elinkuluihin, lisäksi voi hakea asumistukea ja toimeentulotukea.

Kymmenet- ja sadat tuhannet ihmiset tekevät siis täysipainoisesti töitä saamatta siitä kunnollista palkkaa ja Sipilä voi hehkuttaa onnistumistaan työttömyyden leikkaajana. Hurraa, tilastokikkailua, ei todellista tuloa valtiolle, saatikka ihmisten oikeaa työllistämistä ja palkalla pärjäämistä.

Kuntouttava työtoiminta on puolestaan tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille ja sen kesto voi olla jopa kaksikin vuotta.  Käytännössä työkokeilu tarkoittaa edelleen ilmaista työvoimaa työnantajille. Kokeilut kestävät usein jopa puolisen vuotta, jonka jälkeen työantaja ei kuitenkaan useimmiten palkkaa kokeilussa ollutta, vaan ottaa uuden ilmaisen tekijän, taas nimekkeellä työkokeilu.

Monissa töissä työtehtävään perehdytys on yksinkertaista, eikä työkokeilussa olevien vaihtuminen uusiin ole sinällään ongelma, mutta säästöt työnantajalle on valtavat, kun ihmiset tekevät työtä työttömyyskorvauksella. Työntekijä yrittää usein parhaansa, jotta työkokeilujakson tai kuntouttavan työtoiminnan jälkeen saisi palkallisen työpaikan, mutta harva onnistuu siinä. Miksi työnantaja palkkaisikaan työntekijän, kun voi ottaa tilalle uuden ilmaista työtä tekevän henkilön.

Loputon ilmaistyöntekijoiden saanti heikentää vakituisten työpaikkojen luomisen tarvetta ja varsinaisten palkallisten työntekijöiden työtunnit saattavat jopa vähentyä. Määräaikaisille ja osa-aikaisille normaalipalkallisille työntekijöillekään ei ole enää samaa tarvetta kuin ennen.

Ajateltiinko aktiivimallin luonnissa myös yritysten saamaa voittoa…. Tokihan sitä viivan alle jää enemmän, kun palkkakustannukset laskevat.

Työllä on suuri merkitys myös ihmisen omanarvon tunteelle, ja kuinka nöyryyttävää onkaan tehdä kenties koulutusta alempaa työtä, vieläpä ilmaiseksi, epävarmana tulevaisuudesta.

Mitä tämä merkitsee opiskelijalle, joka ahkeran opiskelunsa jälkeen päätyy työkokeilujen kierteeseen, mitä pitkäaikaistyöttömälle, joka toiveikkaana lähtee mukaan kuntouttavaan työtoimintaan ja useat kokeilut kerta toisensa jälkeen päättyvät siihen, ettei palkallista työpaikkaa saakaan.

Mitä ihmiselle tarkoittaa se, että hän näkee että hänellä ja hänen työllään ei ollut muuta arvoa kuin olla hyödyllinen pelinappula työllisyystilastojen kaunistamiseksi.

Ihminen turhautuu, väsyy ja tuntee itsensä merkityksettömäksi, pelkäksi tilastoluvuksi tälle yhteiskunnalle. Syyttäkö?

Ei vaan täysin syystä, tämä yhteiskunta ei enää arvosta ihmistä, eikä ihmisen tekemää työtä. Ainoastaan ihmisen tuottamia verorahoja, joita käytetään sitten aivan muuhun kuin oman maan kansalaisten palveluihin.

On väärin syyttää ihmisiä laiskoiksi, kun työkokeilut ja kuntouttavat työtoiminnat eivät kiinnosta.  Jokainen osaa matematiikkaa. Oli työ mikä tahansa, siivooja, kassa tai varastonhoitaja, kaikki työpaikat ovat tärkeitä, ilman niitä ja työtä tekeviä ihmisiä, ei tämä yhteiskunta pyörisi.

Jokainen työ on tärkeää ja ihmisen tulisi saada palkkaa siitä, että osallistuu tämän yhteiskunnan pyörittämiseen. Sen suuruista palkkaa, jolla elää niin, ettei joka kuukausi pidä elää henkisesti raskaassa tilanteessa taloudellisesta selviämisestään.

Kun oman kansan työn arvostus ja palkkaus on ajettu alas, ovat poliitikkomme keksineet uudenlaisen ratkaisun: halpatyövoiman ulkomailta. Otetaan halpatyöntekijöitä muista maista ja perustellaan näiden ottoa työllisyystilanteella. Ei väliä sillä, että jokainen tilastoja hitustakaan vilkaissut on nähnyt, etteivät nämä tulijat juurikaan työllisty, pitkälläkään aikavälillä. Ja mikäli osa heistä työllistyy, eivät nuo työt ole tulotasoltaan sellaisia, että he kykenisivät elättämään itsensä ja kasvavan perheensä. Näin ollen tulijat elävät osittain yhä tulonsiirtojen varassa, jonka maksamme me, työssä käyvät suomalaiset veroistamme.

Olisiko aika pohtia maamme tilannetta ihan tosissaan?

3,2 miljardia maahamme tulleisiin ulkomaalaisiin, kuinka kauan kestää tämän sijoituksen takaisin maksu, uskotko, että he maksavat sen työllään tienaamillaan verorahoilla?

Nyt on nihkeää laittaa 400miljoonaa omien vanhusten hoitoon.
HUOM. 3,2 miljardia on 3200 miljoonaa.

Tanja Vahvelainen

13 KOMMENTIT

  1. Käsitinköhän oikein, että aktiivimallissa 3 kk aikana 18 tuntia ”työtä” tehnyt on työllistetty ja siten työttömien tilastosta pois? Jos näin on niin sokea Reettakin tajuaa, että kysymys on tempputyöllistämisestä ja siten hallituksen työllisyysluvuilla voi vaikka pyyhkiä persettä. Mutta korjatkaa, jos olen hakoteillä..

    • 6 tuntia töitä kuukaudessa tekee jo osa-aikatyöläisen. Ei porvarihallituksen Aktivointimallin työehto turhaan ole 18 tuntia 65 päivän eli 3 kuukauden tarkastelujakson aikana. 6+6+6 tuntia = 18 tuntia, ja simpsalapim! olet 3 kuukautta osa-aikatyöläinen ja pois työttömyystilastoista sekä lisättynä työllisyystilastoihin.

      1 tunti työllistämis(temppu)toimia viikossa poistaa muuten työttömyystilastoista.

      Näin sitä kaunistellaan työttömyys- ja työttömyyslukuja Suomessa.

  2. Työllisiksi lasketaan kaikki jotka tekevät vähintään yhden tunnin viikosta palkallista tai palkatonta työtä. Työttömiksi ei lasketa karensissa olevia, niitä joille ei myönnetä työttömyysetuutta, koulutuksessa olevia, työkokeilussa, kuntouttavassa työtoiminnassa ja 9€ päivä tekevät palkattomassa työssö olevat. Jokainen ymmärtää, että tilastokikkailun ainoa tarkoitus on piilottaa mahdollisimman monta työtöntä. Suomessa on virallisesti noin 600 000 työtöntä ilman tilastokikkailuja. Yli puolet työttömistä on ulkomaalaisia, joista osa lasketaan suomalaisiksi, koska heillä on suomenkansalaisuus saatuna pakolaisena tai turvapaikanhakijana tai ovat 1-3 polven ulkomaalaisia.

  3. Aktiivi-malli ja työllisyysasteen nousu 72 prosenttiin on osanen valtamedian avulla luotua Matrix todellisuutta suurta valhetta jossa elämme. Totuus on jotakin muuta.
    Aktiivimallin läpimeno ilman sen suurempia esteitä varmistettiin syyllistämällä työttömiä valtionvelasta. Muistamme kaiki ne YLE:n ja muiden agendamedioiden raflaavat uutiset elämäntavakseen työttömyyden valinneista ihmisistä. Niillä uutisilla saatiin työssäkäyvät vihaamaan työttömiä ja pitämään heitä laiskoina ja syyttämään työtöntä siitä että oma henkilökohtainen työtaakka kasvaa joka ikisen kvartaalikauden tuloksen julkistamisen jälkeen. Heiltä jää havaitsematta että omistajat haluavat lisää tulosta, bonuksensa, tupla bonuksensa ja optionsa, joten se oma työpaikkakin saattaa olla huomenna historiaa ja kortisto odottaa.
    Työmarkkina tuki on markkinoitu agendamediassa palkkana. Siispä kohta kaikki tekevät töitä työmarkkinatuella, koska työssäkäyvät ovat sitä mieltä että on oikein pakottaa työtön laiskuri aktiivimallin avulla töihin etuutta vastaan.
    Työmarkkinajärjestöt ovat innolla mädätyksessä mukana niin työntekijäliitot kuin työnantaja. Istuvat samassa pyöreässä pöydässä. Asiat sovitan sulle mulle tekniikalla. Otetaan konjakit päälle ja nauretaan.

  4. Kun työttömän toimintakyky on alentunut, tarvitaan viisaita päätöksiä. Järjestelmää miten työntekijä, yrittäja TE-keskus ja työterveyshuollon edustaja löytävät yhdessä parhaat ratkaisut työssä jatkamiselle. Parhaiten työllistäminen toteutetaan työllistämiskeskuksissa, joissa työkuntoutettava ohjataan työnhakuun ja tehdyn työn kautta työkuntoutetaan. Työllistäminen ei onnistu rankaisemalla tai työnhakijaa traumatisoimalla ja masentamalla.

  5. TE-palvelut: "Työkokeilu ei ole työsuhde, sen ajalta ei makseta palkkaa, eikä se kerrytä vuosilomapäiviä tai eläkettä."

    ”Koska työkokeilu ei ole työsuhde, työkokeiluun osallistuva ei ole työterveyshuollon piirissä.”

    ”Huumausainetodistuksessa on arkaluonteisia terveystietoja. Jos työkokeiluun osallistuva ei halua esittää todistusta, työkokeilusopimusta ei tehdä. Tämän takia työkokeiluun osallistuva ei kuitenkaan menetä työttömyysetuutta.”

    ”Työnantajan on selvitettävä rikostausta, jos henkilö työskentelee lasten kanssa. Tätä koskevaa lakia sovelletaan myös työkokeiluun, joka kestää yli kolme kuukautta.”

    ”Jos rikosrekisteriotteessa on merkintä lapseen kohdistuvasta rikoksesta tai seksuaali-, väkivalta- tai huumausainerikoksesta, TE-toimisto harkitsee, onko se este työkokeilulle.

    Jos työkokeiluun osallistuva ei halua esittää rikosrekisteriotetta, työkokeilusopimusta ei tehdä. Tämän takia työkokeiluun osallistuva ei kuitenkaan menetä työttömyysetuutta.”

    https://www.te-palvelut.fi/te/fi/erikoissivut/kaytannot_ja_saannokset/index.html

    • Kuntayhtymien, säätiöiden ja yksityisten toimijoiden ylläpitämissä työ- ja toimintakeskuksissa henkilökunta ja kehitysvammaiset ovat käytännössä ilmaista työvoimaa teollisuudelle.

      Yritykset toimittavat materiaalinsa työ- ja toimintakeskuksiin jossa vaihetyössä olevat käsittelevät materiaalin joka toimitetaan takaisin yrityksille.

      ”Työtoimintaa järjestetään kehitysvammaisten erityishuoltolain tai sosiaalihuoltolain perusteella. Työtoiminnassa tai työllistymistä tukevassa toiminnassa on noin 9 000 kehitysvammaista nuorta ja aikuista.”

      ”Työtoiminta on yleensä tekstiili- ja puutyötä sekä yrityksille alihankintana tehtävää kokoonpanoa ja pakkaustyötä. Työkeskusten sisäisiä toimintoja, kuten keittiötöitä, kiinteistönhuollon tehtäviä ja siivoustehtäviä hoidetaan myös työtoimintana.”

      ”Yleensä työntekijä maksaa toimintakeskukselle ylläpitomaksun esimerkiksi lounaasta ja kahvista. Ylläpitomaksu voi olla korkeampi kuin työosuusraha.”

      ”Työtoiminnasta ei kerry lomia samalla tavalla kuin työsuhteisesta palkkatyöstä.”

      https://verneri.net/yleis/tyotoiminta

  6. Aktivointimallin alusta asti 65 päivän tarkastelujaksosta toiseen Kelan tilastoissa aktivointitoimien alaisina on ollut koko ajan yli 400 000 työtöntä työnhakijaa eli työttömyysturvan saajaa. Aktivointitoimissa olevien määrä ei ole merkittävästi vähentynyt, jonka olettaisi tapahtuvan mikäli aktivoitavat Kelan työttömät työnhakijat saisivat oikeaa työtä, eikä kyse olisi vain työttömyys- ja työllisyyslukuja kaunistavasta porvarihallituksen tempputyöllistämistoimista, jolla piilotetaan hallituksen ajaman Nairu-konseptiin kuuluvaa pakollista jättirakennetyöttömyyttä. Faktahan on että aktivointimallin alaisia ovat vain Kelan ja TE-keskusten työttömät työnhakijat eli työttömyysturvan saajat, eivät normaalit työntekijät joiden määrän porvarihallituksen Sipilä, Orpo ja Lindström väittävät työttömyysasteen nousun mukaan lisääntyneen jopa 140 000 hengellä. Mistä nämä 140 000 työllistynyttä ovat ilmestyneet, kun aktivointimallin pakkotoimissa olevien määrä ei juurikaan ole muuttunut? Tuskin työmarkkinoiden ulkopuolelta ilmestyy sankoin joukoin karenssin ym. saajia työmarkkinoille kun Kelan ja TE-keskusten kauttakaan työttömien työnhakijoiden määrä ei näytä aktivointitoimista huolimatta vähentyvän työn saannin takia. Sen sijaan niiden määrä lisääntyy koko ajan, joiden työttömyysturvaa leikataan, koska nämä eivät ole täyttäneet 65 päivän tarkastelujakson aktivointiehtoa. Loppusyksystä 2018 Kelan tilastojen mukaan 39%:n eli 158 000:nen aktivointivelvoitteen alaisen työttömän työnhakijan työttömyysturvaa leikattiin. Kaikkiaan työttömiä työnhakijoita oli siis aktivointitoimissa noin 405 128 henkeä. Mitenköhän uusimpien tilastojen kanssa? Todennäköisesti niiiden määrä joiden työttömyysturvaa on leikattu on jo selvästi yli 40% aktiivimallin pakkoaktivoiduista.
    Aktivointimalli vaikuttaa siis tilastokikkailutyökalulta jolla voidaan mm. eduskuntavaalien alla kertoa satuja ja tarinoita hallituksen ja sen pääpuolueiden kokoomuksen ja keskustapuolueen saavutuksista.

  7. Sipilän kyvytön hallitus taikoo silinterihatus kanin nimeltä: ”Aktiivimalli” kun ei omilla toimillaan ole edes yrittänyt luoda kovan rahan työpaikkoja Suomeen. Rikoslaissa pitäisi olla rikosnimikkeenä, ”temppu-työllistäminen” rangaistavana petosmuotona, koska kaikki on vain harhaan johtavaa erehdyttämistä ja suoranaista valehtelemista, jolla pilataan jo ennestään tilastotieteen huonoa mainetta informaation lähteenä, josta Erkkikin saa selvän.

    On todella halpamaista itsensä työttömien kannalta ja suuren suomalaisen yleisön kannalta, se että kumpaakin ihmisarvon omistavaa ryhmää joutuu kusetuksen kohteeksi aivan samalla tavalla kuin mustalaiset pettävät rihkama koruillaan ja muulla kieryydellä vanhuksia ja joskus ”aikuisempiakin” ihmisiä. Vielä 1980-luvulla pyrittiin työllistämään työttömiä ”oikeisiin” töihin oikeilla ehdoilla ja työvoimakoulutus oli kovaa rautaa verratuna tähän päivään, jolloin yksityiset firmat rahastavat valtiota ja kuluttavat aikuisten täysipäisten ihmisten aikaa ja jopa ihmisyyttä tarjoamalla pili-pali kursseja, joissa leikitään lähes piirileikkejä ja muita jonnin joutavuuksia niin, että samassa tilassa voisi käytännössä mennä vielä kymmenkunta päiväkoti-ikäisen lapsen kaitseminenkin sivussa.

    • Suomessa puuttuu vain palkan maksaja työlle, kun porvarihallitus on totuttanut työnantajat liian hyvään tuetulla ja ilmaistyövoimalla, harjoittaessaan elinkeinoelämän ja pääoman etuja lobbaavaa EKokoomuspolitiikkaansa. Nykyään työhaastattelujen yleisin kysymys on; ”Mitä tukia sä tuot taloon”. Kuka maksaa tes-palkkaa, kun Sipilän, Orpon ja Lindströmin porvarihallituspolitiikka mahdollistaa palkkakulujen yhä suuremman sosialisoinnin yhteiskunnalle-veronmaksajille? Kulut meille, voitot heille!
      Kokoomus ja kepu harjoittavat ns. Nairu-konseptia, jossa pidetään suurta rakennetyöttömyyttä, jotta palkat eivät kohoa ja ihmiset vaihda työpaikkaa. Tämän jättityöttömyyden piilottelu ja työttömyys- sekä työllisyyslukujen kaunistelu vaatii aktiivimalleja joilla tilastokikkaillaan lukuja.

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.