Kuntien talous entistä enemmän kuralla – 2018 kuntakonsernien lainakanta kasvoi lähes 1,5 miljardia

Kuntien tilinpäätöstiedot vuodelta 2018 julkaistiin 31.5 ja karmeaa luettavaa sieltä jälleen löytyi. Kuntatalouden menot ovat nimittäin lähteneet jälleen voimakkaaseen kasvuun, mitä moninaisimmista leikkaus-, kuntaliitos-, kulukuuri- ja elvytystoimista huolimatta.

Valtiovarainministeriön mukaan austalla on erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvu. Menojen kasvun, verorahoituksen vähenemisen ja investointien kasvun johdosta kuntakonsernien toiminnan ja investointien rahavirta heikkeni merkittävästi. Samanaikaisesti kuntakonsernien lainakanta kasvoi noin 1,34 mrd eurolla niin, että kuntakonsernien kokonaislainamäärä on nyt lähes 36 mrd euroa.

Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyn eli ns. kriisikuntamenetelyn käynnistämisen kriteerit täyttyvät neljän kunnan osalta (Honkajoki, Kyyjärvi, Vehmaa, Rantasalmi) ja yhä useampi kunta lähestyy kriteerejä.

Yksi kriisikunnan statusta lähestyvä kunta on hieman ironisestikin samaan aikaan Suomen nopeiten kasvava, Keski-Uudellamaalla sijaitseva Järvenpää, jolle kriisikunta-viittaa asetetaan tätä menoa jo neljän vuoden kuluttua. Esimerkiksi Järvenpäässä on ulkoistettu, yhtiöitetty ja yhdistetty erilaisia palvelukokonaisuuksia, kuten modernin kuntataloudenpidon säännöt edellyttävät. Myöskin sote-kuntayhtymä on tehty kuuden kunnan kesken, mutta räjähdysmäistä sote-menojen kasvua näyttäisi silti olevan mahdoton ehkäistä.

Kriisikuntakriteereitä pääset lukemaan kuntaliiton sivuilta.

Myös mainittujen kuntayhtymien vuosikate heikkeni. Muutos johtui ennen kaikkea toimintamenojen suuresta kasvusta, jota toimintatuottojen kasvu ei riittänyt kattamaan. Merkittävien investointien vuoksi kuntayhtymien lainakanta kasvoi yli 400 milj. eurolla.

Lähde: Valtiovarainministeriö, Kuntaliitto

4 thoughts on “Kuntien talous entistä enemmän kuralla – 2018 kuntakonsernien lainakanta kasvoi lähes 1,5 miljardia

  • 31.5.2019 at 16:36
    Permalink

    Täh? Eivätkö Sipilän kutsuvieraat olleetkaan taloudellinen runsaudensarvi Suomen kunnille? Eivätkö kymmenet tuhannet uudet kutsuvieraiden perustamat Fazerit ja Nokiat työllistäkään satoja tuhansia ihmisiä?
    Entäpä mistä rahat keskusta puolueen maakuntamallin hallintoheinäsuovan pyörittämiseen? Oi sitä johtajien ja asiantuntijoiden määrää jotka keksivät uusia lisämaksuja ja veroja kansan pään menoksi.
    Suomi ajetaan väkisin failstate tilaan jotta troikka saa imeä viimeisenkin turvamme eläkevakuusrahaston.
    Vai jokohan Rinne on senkin antanut pois?

    Reply
  • 31.5.2019 at 17:23
    Permalink

    Ja silti useat kunnat ovat jo hinkumassa hiilineutraaleiksi”…

    Reply
    • 31.5.2019 at 19:54
      Permalink

      Konkurssilainen ei paljolti piereskele.

      Reply
  • 1.6.2019 at 21:39
    Permalink

    Oleellinen kysymys onkin, kuinka monen kunnan päättäjissä, joidenka talous on kuralla istuu ”Suomen pelastaja rupu sakeista” koostuva johto, eli sekoomus ja kesKUSTA.

    Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.