Ortodoksinen kirkko myönsi kolttasaamelaisille pysyvän paikan kirkolliskokouksessa
Suomen ortodoksinen kirkko tulee pyytämään Kolttien kyläkokousta nimittämään edustajan kirkolliskokoukseen sen seuraavalle, 1.6.2023 alkavalle toimikaudelle. Kolttasaamelaisten ikiaikainen hallintoelin Kolttien kyläkokous on esittänyt Suomen ortodoksiselle kirkolle 2000-luvun alussa, että kolttasaamelaisilla olisi edustajapaikka kirkolliskokouksessa. Kyläkokous sai tuolloin kirkolta hylkäävän päätöksen, mutta nyt tilanne on muuttunut.
Asia nousi uudelleen esiin kirkon hallinnonuudistuksen vuoksi maaliskuussa 2019 käydyissä Saamelaiskäräjälain 9§:n mukaisissa neuvotteluissa, joissa sovittiin että kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle kolttasaamelaisen edustajan saamista kirkolliskokoukseen. Kirkolliskokous hyväksyi kirkollishallituksen esityksen yksimielisesti 27.11.2019 pidetyssä täysistunnossa.
Suome arkkipiispa Leo näkee päätöksen hyvänä:
– Tästä on hyvä jatkaa. Toivonkin, että koltat ottavat jatkossa entistä aktiivisemman roolin kirkon kaikilla tasoilla. Lisäksi toivon, että hiippakunnan piispa ottaa nyt asiakseen edistää jo kauan sitten aloitettua, mutta pitkään pysähdyksissä ollutta koltankielisen liturgisen kirjallisuuden julkaisutoimintaa, arkkipiispa toteaa.
Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jolla on Suomen perustuslaissa tunnustettu alkuperäiskansa-asema. Suomessa on vuoden 2015 saamelaiskäräjävaalien yhteydessä kerättyjen tilastojen mukaan noin 10 500 saamelaista, joista kolttasaamelaisia arvioidaan olevan noin 600–800. Suurin osa kolttasaamelaisista kuuluu ortodoksiseen kirkkoon.
Lähde: Suomen ortodoksinen kirkko