Presidentti Mauno Koivisto saa muistomerkin Helsinkiin

5
Presidentti Mauno Koivisto saa muistomerkin Helsinkiin. Muistomerkki on tarkoitus paljastaa 25.11.2023, jolloin tulee kuluneeksi sata vuotta Koiviston syntymästä. Valtioneuvoston kanslia on asettanut toimikunnan muistomerkin toteutusta varten ajalle 16.12.2019–31.12.2023. Toimikuntaa johtaa pääministeri emeritus Paavo Lipponen.

Toimikunnan tehtävänä on järjestää muistomerkin toteuttamista varten suunnittelukilpailu ja valita sen perusteella muistomerkin toimittaja tai toimittajat. Toimikunta valitsee muistomerkin sijainnin Helsingin kaupungin ehdotusten pohjalta.

Toimikunnan muut jäsenet puheenjohtaja Lipposen lisäksi ovat alivaltiosihteeri Timo Lankinen valtioneuvoston kansliasta (varapuheenjohtaja), presidentti Koiviston omaisten edustajana diplomi-insinööri Heikki Allonen, professori Antti Ahlava Aalto-yliopistosta, professori Pirjo Sanaksenaho Aalto-yliopistosta ja taidemuseonjohtaja Maija Tanninen-Mattila HAM Helsingin taidemuseosta. Lisäksi Helsingin kaupunki nimeää edustajansa toimikuntaan. Sihteerinä toimii lainsäädäntöneuvos Sanna Helopuro valtioneuvoston kansliasta.

Mauno Koivisto toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 1982–1994

Mauno Henrik Koivisto syntyi 25. marraskuuta 1923 Turussa ja kuoli 12. toukokuuta 2017 Helsingissä 93-vuotiaana. Hän toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 1982–1994, ja oli järjestyksessään Suomen yhdeksäs presidentti. Virkansa lisäksi Koivisto muistetaan erityisesti mm. ”Koiviston konklaavina” tunnetusta mm. korkeista valtion virkamiehistä koostuneesta ryhmästä, jonka yhtenä tehtävänä oli pönkittää pankkimaailman valtaa lama-ajan Suomessa.

Pääministeri Koivisto oli vuosina 1968–1970 ja 1979–1982 sekä valtiovarainministeri vuosina 1966–1967 ja 1972. Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajana hän toimi vuosina 1968–1982 ja Helsingin Työväen Säästöpankin johtotehtävissä vuosina 1958–1967. Koivistolla oli urallaan myös merkittävä määrä luottamustehtäviä ja kunniajäsenyyksiä. Nuorena hän teki töitä mm. satamassa ja toimi kansakoulunopettajana. Töidensä ohessa hän opiskeli aina filosofian tohtoriksi asti.

Lähde: Valtioneuvoston kanslia

Aiheeseen liittyvää:

Mauno Koiviston maanpetossyyte nurin – Syynä ”Koiviston konklaavi”?

5 KOMMENTIT

  1. Tämän muistomerkin kohdalla jokainen ihminen voi käydä muistelemassa miten Mauno ajoin konklaavinsa kanssa maan alouden syvimpään lamaan siihenastisessa historiassa. Tämän muistomerkin kohdalla voi käydä muistelemassa miten Mauno ajoi 115 000 ihmistä itsemurhaan. Ja miten Mauno halusi pelastaa pankit jotka pelasivat kasino-peliä, langettaen maksun pankkien velallisille joille ei myönnetty valuuttalainoja vaan markkalainoja.

    Muistomerkin juurella voi käydä muistelemassa miestä joka vihasi suomalaisia niin paljon, että teki kaikkensa kansakunnan- ja se talouden tuhoamiseksi.

  2. No tuon juurelle vaan pisulaari niin palvee tarkoitustaan.

    Jo se oli törkeyden huippu, että koivisto haudattiin Risto Rytin viereen ja nyt sitten vielä tämä.

  3. Kasa tuhkaa uunin pesästä jalustalle. Siinä on se, mitä itsenäisestä Suomesta on jäljellä. Seuraavien presidenttien tehtävä on sitten myydä tuhkatkin pesästä. Ultimaattinen ahneus.

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.