Pääministeri Marinin puhe eduskunnalle – ”Julkiselle vallalle on asetettu velvollisuus…”

4
Pääministeri Sanna Marinin käytti puheenvuoron eduskunnassa valmiuslain käyttöönottoasetusten lähetekeskustelussa 26.3.2020. Pääministerin kansanedustajille kuului seuraavasti…

Arvoisa puhemies,

Valtioneuvosto, yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, on 16.3.2020 todennut, että Suomessa vallitsevat valmiuslain kolmannen pykälän kolmannessa ja viidennessä kohdassa tarkoitetut poikkeusolot COVID-19-koronaviruspandemian vuoksi.

Uuden koronaviruksen aiheuttama pandemia on levinnyt kaikkialle maailmaan ja myös Suomeen. Kyseessä on osalle väestöä vakava tauti, joka erityisesti ikääntyneillä, yli 70-vuotiailla, muodostaa erittäin merkittävän kuoleman riskin. Toisin kuin pandemian alussa ajateltiin, koronainfektio on myös osalla nuorempia ikäluokkia erittäin vakava, aiheuttaen myös osalle tartunnan saaneista 30–69-vuotiaista henkeä ja terveyttä uhkaavan ja tehohoitoa vaativan keuhkokuumeen. Epidemian keston pidentyessä keski-ikäisten osuus vakavista tautitapauksista on yleensä kasvanut.

Levitessään pandemia on ajanut maiden terveydenhuollon ja erityisesti sairaalahoidon äärirajoille. Sairaalahoitoon otetuista potilaista huomattavan suuri osa, jopa kolmannes, on otettu muutaman päivän kuluttua tehohoitoon. Hoidon tarve on kohdistunut erityisesti vaikean hengitysvajauksen ja monielinvaurion tehohoitoon, jota ilman potilas pääsääntöisesti menehtyy. Viruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen liittyvän vaikean hengitysvajauksen tehohoito on erittäin vaativaa, paraneminen on tyypillisesti hidasta ja tehohoitoajat pitkiä.

Epidemia aiheuttaa myös Suomessa ennennäkemättömän kuormituksen erikoissairaanhoitoon, erityisesti raskaaseen tehohoitoon. Koronavirus kuormittaa epidemian aikana erittäin paljon myös perusterveydenhuoltoa, sosiaalipalveluita ja sairaaloiden vuodeosastoja.

Koronaviruksen aiheuttaman pandemian takia valtioneuvosto on ottanut käyttöön laajan joukon toimia, joilla pyritään hidastamaan ja estämään epidemian etenemistä, turvaamaan terveydenhuollon kapasiteetti ja toimintakyky sekä suojaamaan erityisesti riskiryhmiin kuuluvien ihmisten henkeä ja terveyttä.

Hallitus on seurannut tarkasti koronavirustilannetta ja varautunut laajasti epidemiaan tammikuun alusta lähtien. Suomi on myös ryhtynyt aktiivisiin ja etupainotteisiin toimiin epidemian hillitsemiseksi.

Helmikuussa hallitus informoi kaikkia eduskuntaryhmiä tilanteesta ja eduskunnalle annettiin pääministerin ilmoitus Suomen varautumisesta koronaviruksen osalta. Lisäksi valtioneuvosto perusti toistaiseksi työskentelevän COVID-19-koordinaatioryhmän, joka koostuu vastuuministeriöiden kansliapäälliköistä ja valmiuspäälliköistä.

Maaliskuun alussa valtioneuvosto linjasi yleisötilaisuuksien perumisesta toukokuun loppuun saakka, epidemia-alueilta palaavien kahden viikon karanteenista, etätyön ensisijaisuudesta, matkustamisen välttämisestä, lähikontaktien rajaamisesta riskiryhmien suojelemiseksi ja taudin testaamisen lisäämisestä. Hallitus myös ilmoitti varautuvansa koronaviruksen aiheuttamiin kustannuksiin lisätalousarvioilla.

Maanantaina 16. maaliskuuta hallitus linjasi 19 uudesta toimenpiteestä. Näihin kuuluivat muun muassa linjaukset perusopetuksen, toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen lähiopetuksen keskeyttämisestä, yli kymmenen henkilön kokoontumisten rajoittamisesta yleisillä paikoilla, julkisten tilojen kuten kirjastojen, museoiden sekä urheilu- ja harrastetilojen sulkemisesta sekä vierailujen kieltämisestä vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköissä, hoitolaitoksissa, terveydenhuollon yksiköissä ja sairaaloissa. Yksityisille ja kolmannen sektorin toimijoille sekä uskonnollisille yhteisöille suositeltiin tilojen sulkemista. Suomi aloitti valmistelun rajavalvonnan palauttamisesta rajoille, ja matkustaja- ja henkilöliikenne päätettiin keskeyttää. Yli 70-vuotiaat velvoitettiin toimintaohjeella välttämään lähikontakteja.

Maaliskuun 17. päivänä valtioneuvosto antoi kaksi valmiuslain käyttöönottoasetusta eduskunnalle, joilla muun muassa rajoitettiin terveydenhuollossa käytettävien lääkkeiden, tavaroiden ja palveluiden myyntiä, koulutuksen ja opetuksen järjestämistä, puututtiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen ja pidennettiin irtisanomisaikaa terveydenhuollon, sosiaalitoimen, pelastustoimen hätäkeskustoiminnan henkilöstön osalta.

Perjantaina 20. maaliskuuta hallitus esitteli toimenpiteet työpaikkojen säilyttämiseksi sekä mittavan 15 miljardin euron kokonaisuuden yritysten ja ihmisten tukemiseksi.

Tiistaina 24. maaliskuuta hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen, jolla ravintolat, kahvilat ja anniskelupaikat suljetaan asiakkailta lähikontaktien estämiseksi. Samalla hallitus on yhteistyössä eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kanssa merkittävästi lisäämässä suoria tukia pienten- ja keskisuurten yritysten auttamiseksi kriisiajan yli.

Ainoa toimiva tapa hidastaa epidemian etenemistä on vähentää ihmisten välisiä kontakteja ja liikkumista rajoitustoimenpiteiden kautta. On tärkeää, että tarvittavat toimenpiteet otetaan käyttöön, jotta tehohoidon kapasiteetti riittäisi, hoitoon ottamista ei jouduttaisi voimakkaasti rajaamaan ja tartunnan saaneiden ja muiden tehohoitoa tarvitsevien henki ja terveys eivät vaarantuisi.

Tämän varmistamiseksi hallitus on eilen antanut eduskunnalle asetuksen valmiuslain 118. pykälässä säädettyjen toimivaltuuksien käyttöönotosta. Asetuksella rajoitetaan määräajaksi henkilöiden liikkumista Uudenmaan maakunnan alueelle ja sieltä pois.

Samalla valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valmiuslain 95. pykälän toisessa momentissa säädetyn terveydenhuollon henkilökunnan työvelvollisuutta koskevan toimivaltuuden käyttöönotosta sekä siihen liittyvien pykälien 96 – 103 soveltamisesta.

Arvoisa puhemies,

Valmiuslain 118. pykälän mukaisesti henkilöiden liikkumista rajoitetaan Uudenmaan maakunnan alueelle ja alueelta siten, että Uudenmaan maakuntaan tulo ja sieltä poistuminen kielletään. Jokaisella on kuitenkin oikeus palata koti- tai asuinpaikkakunnalleen. Asetuksessa tarkoitetusta liikkumisen rajoittamisesta voidaan poiketa, jos se on välttämätöntä viranomaistoiminnassa, työn, elinkeinon tai luottamustoimen harjoittamiseksi tai lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi taikka lähiomaisen kuoleman vuoksi, lapsen tapaamisoikeuden toteuttamiseksi tai muun painavan henkilökohtaisen syyn vuoksi. Tällaisena henkilökohtaisena syynä ei voida pitää vapaa-ajan matkustusta. Henkilön on annettava poliisin pyynnöstä liikkumisesta selvitys matkan määränpäästä ja tarkoituksesta. Ulkomaan ja kotimaan lentoliikenne sallitaan Helsinki-Vantaan lentoasemalle ilmailulle asetettujen rajoitusten puitteissa.

Tällä hetkellä epidemia on Uudellamaalla selvästi muuta maata pidemmällä. Alueen varmistettujen ja tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen koronavirustapausten ilmaantuvuus on yli kaksinkertainen muun Suomen ilmaantuvuuteen verrattuna. Myös sairaalahoitoa tarvitsevia ihmisiä on suhteellisesti enemmän kuin muualla Suomessa. Riski tartuntojen merkittävälle leviämiselle muualle Suomeen Uudeltamaalta tapahtuvan muun kuin välttämättömän matkustamisen kautta on suuri.

Rajoituksen keskeinen tavoite on hidastaa epidemian leviämistä ja sen tarkoituksena on estää kansalaisten hengen ja terveyden vaarantumista. Sekä rajoituksen tavoitteen, että sen tarkoituksen kannalta, Uudeltamaalta muualle Suomeen suuntautuvan tarpeettoman henkilöiden liikkumisen rajoittaminen on välttämätöntä. Koska virus kulkee ihmisten mukana, muuta keinoa leviämisen estämiselle Uudeltamaalta muualle Suomeen ei ole. Myöskään Uudellemaalle ei tulisi matkustaa muualta Suomesta muusta kuin välttämättömästä syystä, koska riski tartunnalle on alueella korkea ja paluu muualle Suomeen levittää virusta.

Uudenmaan ja muun Suomen välinen liikkumisrajoitus on siten valmiuslain 118 pykälässä tarkoittamalla tavalla välttämätön sen varmistamiseksi, että epidemian voimistumista muualla Suomessa voidaan hidastaa riittävästi. Liikkumisrajoituksen voidaan arvioida varmistavan tehohoidon saatavuutta ja sitä kautta alentavan kuolemantapauksia sekä covid-19-tartunnan saaneiden, että muiden tehohoitoa tarvitsevien osalta. Sellaisia vaihtoehtoisia normaalilainsäädännön toimivaltuuksia ei ole, joilla voitaisiin varmistua tavoitteen toteutumisesta yhtä tehokkaasti. Valmiuslaki ei tarjoa toimivaltuuksia, joilla sama tavoite voitaisiin saavuttaa suppeammalla kansalaisten oikeuksiin ja vapauksiin puuttumisella. Valtioneuvosto katsoo, että toimenpide on välttämätön ja oikeasuhtainen.

Rajoitus asetetaan siten, että se päättyy sunnuntaina 19. huhtikuuta 2020. Asetuksen soveltamista ja epidemian etenemistä tullaan seuraamaan tarkasti. Jos soveltamisedellytykset eivät enää täyty, asetus kumotaan. Jos asetuksen voimassaoloaikana jo havaitaan, että epidemia on siinä määrin edennyt Uudeltamaalta muualle Suomeen, että liikkumisrajoituksella ei ole enää merkityksellistä vaikuttavuutta, rajoitus puretaan.

Arvoisa puhemies,

Virusepidemian laajentuessa on mahdollista, että terveydenhuollon toimintayksiköissä syntyy työvoimapula palvelutarpeen kasvaessa. Terveydenhuollon työvoimapulaa voi kasvattaa myös terveydenhuollossa työskentelevän henkilöstön sairastuminen. Tämä voi merkittävällä tavalla vaikeuttaa kriittisten palvelujen toimintaa.

Ensisijaisia keinoja riittävän työvoiman varmistamiseen ovat palvelujen hankkiminen ja lisähenkilöstön vapaaehtoinen rekrytointi.

Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valmiuslain 95. pykälän toisessa momentissa säädetyn toimivaltuuden käyttöönotosta ja pykälien 96-103 soveltamisesta.

Valmiuslain 95. pykälän toisessa momentissa säädetään terveydenhuollon henkilökunnan työvelvoitteista.  Asetuksen nojalla terveydenhuollon henkilökunnan työvelvoitteita voidaan soveltaa koko valtakunnan alueella.

Työvelvollisen aseman ja oikeuksien suojaamiseksi sovellettaviksi tulevat myös valmiuslain
14. luvun säännökset. Nämä säännökset koskevat työvelvollisuuden piiriin kuuluvien henkilöiden ilmoittautumisvelvollisuutta, työmääräyksen sisältöä, työmääräyksen antamisen rajoituksia ja työmääräystä annettaessa huomioon otettavia seikkoja. Lisäksi sovellettaviksi tulevat työvelvollisuussuhdetta, työvelvollisuussuhteen ehtoja ja työnantajan tietojenantovelvollisuutta sekä työvelvollisuusrekisteriä koskevat säännökset.

Näiden valtuuksien käytön tarkoitus on varmistaa riittävä henkilöstömäärä virusepidemian aikana, jotta riittävä toimintakyky sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan turvata.

Asetus on voimassa 13. huhtikuuta 2020 asti.

Arvoisa puhemies,

Julkiselle vallalle on asetettu velvollisuus turvata jokaisen oikeus elämään, turvata jokaiselle riittävät terveyspalvelut myös pandemian aikana sekä edistää väestön terveyttä. Tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömät viranomaistoimet ovat poikkeuksellisen pitkälle meneviä, myös ihmisten perusoikeuksiin puuttuvia viranomaistoimia. Valmiuslain liikkumis- ja oleskelurajoitusten käyttöönotolle pandemiatilanteessa on erittäin painavat perusteet. Rajoitusten kautta voidaan turvata terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyky ja sitä kautta torjua ihmisten henkeen ja terveyteen kohdistuvia vakavia uhkatekijöitä.

Näillä käyttöönottoasetuksilla otetaan käyttöön valmiuslaista ne säännökset, jotka valtioneuvosto katsoo välttämättömiksi tämän hetkisessä tilanteessa ja oikeasuhteisiksi Covid-19-pandemian leviämisen ja etenemisen hidastamiseksi sekä erityisesti hoito- ja muiden henkilöresurssien riittävyyden varmistamiseksi.

Lähde: Valtioneuvoston kanslia

4 KOMMENTIT

  1. Eikö noita toimia voisi kuvata jämäkästi ja jaarittelematta? Näen puheessa vastuun pakoilua ja arkuutta tehdä päätöksiä.
    Presidentillä ja hallituksella lienee valta tehdä nopeita päätöksiä kriisitilanteessa ilman viivyttelyä lautakunnissa ja eduskunnassa, jos olisi rohkeutta ottaa vastuu toimistaan ja tehdä parhaansa kansalaisten suojelemiseksi kuolemalta.

  2. Onko kukaan miettinyt miksi nämä marionetit eivät kahkoa samalla tavalla normaalista kausi-influenssasta joka tappoi viime vuonna 700 ihmistä Suomessa:

    https://www.iltalehti.fi/flunssa/a/88633fab-7501-4f25-a33d-52f52eb69b5d

    …johtuisiko se siitä että se ei jyllää euroopassa yhtäaikaan jokapuolella. Ja sen vuoksi tilanne pitää saada näyttämään pandemialta jotta koko euroopan talous saadaan ajettua alas. Yrittäjät konkursseihin ja palkansaajta ulosotoihin. Näin tehdään temppu nimeltä: EU:n varallisuuden ja kansallisomaisuuksien varastaminen.

    …ja vielä joku uskoo että korona olisi jotenkin vaarallinen… Mutta jos tässä on jotain hyvää niin se ettei enää kahkota ilmaston lämpenemisestä. Ja ehkä se että nyt jotain ruvetaan valmistamaan Suomessakin.

    • ”…ja vielä joku uskoo että korona olisi jotenkin vaarallinen…”
      Siinä vasta nestepää.
      Sinulle jos korona tulee, ja toivon totisesti että siihen sairastut, katotaan sitten onko nestepää samaa mieltä viruksen vaarallisuudesta.

    • Corona kaataa jopa terveitä 20 vuotiata tehhoitoon jos ei pääse, henki lähtee.’
      Kerroppa kausilenssu joka tekee samaa perusterveelle 20 vuotiaalle.
      Tuollaiset hourut joutaisi iäkseen laitoshotoon.

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.