Tunnetuimmat suomalaiset kansantarut

Useat Suomessa klassikoiksi muodostuneet tarinat ovat alunperin kotoisin jostakin toisesta maasta, kuin Suomesta. Ne ovat kuitenkin juurtuneet suomennettuina versioina suomalaisten mieliin. Valitettavasti yhä harvempi yksilö nuoremmasta sukupolvesta tuntee enää suomalaista kansallistarustoa paremmin.

Onneksi kuitenkin näitä arvokkaita klassikoita kirjoitetaan ja painetaan uudelleen ajoittain edelleen. Toiset kirjailijat muovaavat tekstiä modernimpaan muotoon ja kuvittavat kirjat uudelleen. Satujen pohjalta on tehty runsaasti elokuvia, samoin näitä tarinoita käytetään myös esimerkiksi kasinopelien ideoina. Näin ainakin jokin osa satujen klassikoista jatkaa elämistään myös nykyajan ihmisten keskuudessa. Valtaosa suomalaisille tutuista saduista on maailmanlaajuisesti tunnettuja.

Kolme pientä porsasta

Todennäköisesti valtaosa tuntee tarinan kolmesta pienestä porsaasta. Kaikkein tunnetuimmaksi se on noussut Walt Disneyn myötä. Se ilmestyi lyhytelokuvana vuonna 1933 Walt Disney Productionin tuottamana. Elokuvan tunnusmusiikki ”Pahaa sutta ken pelkäisi” oli Frank Churchillin säveltämä.

Alkuperäinen satu on vuodelta 1843, mutta kirjailijasta ei olla saatu varmuutta vielä tänäkään päivänä. Disney muutti sadun loppua onnellisemmaksi. Kolme porsasta rakentavat kukin oman talonsa. Nuorimpien heikot väsäykset kaatuvat suden puhalluksesta, mutta enemmän vaivaa nähneen vanhimman porsaan talo kestää suden puhkumiset. Jotkut pikakasinot tarjoavat satuun perustuvat Leander Gamesin sekä Quickspinin tuottamat kasinopelit pelaajilleen.

Punahilkka

Punahilkka on vanha eurooppalainen satu, jonka juuret löytyvät 1600-luvun Ranskasta. Tunnetuin versio on Charles Perraultin vuonna 1697 kirjoittama versio. Tämä päättyy siihen, että susi syö lopulta Punahilkan. Grimmin veljesten 1800-luvulla kirjoittamassa versiossa on onnellisempi loppu.

Sadussa punaiseen viittaan pukeutunut tyttö on viemässä ruokaa isoäidilleen. Tyttö kohtaa metsässä suden. Susi kiirehtii isoäidin kotiin syöden isoäidin ja pukeutuen isoäidin vaatteisiin. Tyttö kummastelee isoäidin muuttunutta ulkonäköä. Lopulta tilanteen pelastaa paikalle saapuva metsästäjä. Suuri ja tunnettu peliyhtiö NetEnt on tuottanut Punahilkan nimeä ja teemaa kantavan kasinopelin, joka on löydettävissä useammilta kasinoilta.

Jaakko ja Pavunvarsi

Jaakko ja Pavunvarsi eli alkuperäiseltä nimeltään Jack and the Beanstalk on kuuluisa kansansatu. Ensimmäisen painetun julkaisun siitä kirjoitti Benjamin Tabart vuonna 1807. Vuonna 1890 Joseph Jacobs kirjoitti tarinan eri saduista koostuvaan kirjaan. Jaakko saa lahjaksi taikapapuja haltijalta. Heitettyään ne pihalle, hän huomaa seuraavana päivänä pihalla valtavan kasvin. Hän lähtee kiipeämään sitä ylöspäin ja löytää jättiläisen linnan. Jättiläinen yrittää syödä Jaakon. Jaakko karkaa pavun vartta pitkin. Jättiläinen tulee perässä, mutta mäiskähtää lopulta maahan Jaakon leikatessa varren katki. NetEnt on tuottanut tarinaan perustuvan suositun Jack and the Beanstalk -kasinopelin.

Kaunotar ja hirviö

Kaunotar ja hirviö on maailmankuulu kansansatu, josta oman suositun versionsa on tehnyt myös Disney. Alun perin kyseessä on ranskalaisen naiskirjailijan, Villeneuven vuonna 1740 julkaisema satu. Sadusta on tehty useita erilaisia versioita ajan saatossa.

Tarinassa nuori tyttö lupautuu palvelijaksi erikoiseen kartanoon, jonka isäntänä toimii hirviöltä näyttävä mies. Hirviö on kuitenkin lämminsydäminen ja ystävällinen. Tyttö pääsee vierailemaan ajoittain kotonaan. Tytön sisaret alkavat kadehtia tyttöä aina enemmän. Hirviön ja tytön välille muodostuu lämmin suhde. Yggdrasil on tuottanut tästä kuuluisasta ranskalaisesta sadusta sen teemaa kantavan kasinopelin, joka on pelattavissa useimmilla nettikasinoilla.

Hamelinin pillipiipari

Monille tutusta Hamelinin pillipiiparista löytyi merkkejä jo Hamelinin kaupungin kirkon lasimaalauksesta, joka oli vuodelta 1300. Keskiajalta peräisin olevan tarinan alkuperäisestä kirjoitusmotiivista on tehty monia arvioita. Kyseessä on alun perin saksalainen kansansatu salaperäisestä miehestä. Tunnetut Grimmin veljekset ovat tehneet omalta osaltaan satua tutummaksi maailmalle.

Versioita löytyy useammaltakin kirjailijalta. Tarinassa pillipiipari palkattiin ajamaan rotat pois kaupungista. Kaupunkilaiset kuitenkin kieltäytyivät maksamasta työstä sovittua summaa. Pillipiipari häipyi vihaisena kaupungista ja uhkasi kostaa. Hän palasi takaisin ja houkutteli soittamalla suuren joukon lapsia pois kaupungista. Tunnettu peliyhtiö Quickspin on tuottanut pillipiipariin perustuvan kasinopelin.

Maailmalta vaikutteita ammentaneet suomalaistarinat

Suomalaisilla on myös omia kansansatujaan, mutta monet niistä ovat ottaneet vaikutteita mm. kuuluisilta Grimmin veljeksiltä. Kuuluisa suomalainen, 1800-luvulla elänyt kirjailija Zacharias Topelius on kirjoittanut useita kuuluisia lastensatuja, joissa on havaittavissa tuulahduksia juuri Grimmin veljesten tuotoksista.

Alun perin suomalainen kirjakieli on lähtöisin Mikael Agricolan abc-kiriasta. Lasten kirjallisuuden tarkoitus oli alun perin opettaa lapsia lukemaan sekä valmistaa heitä kunnollisen kristityn elämään. Vasta myöhemmin lasten aseman vahvistuttua lähdettiin panostamaan omaan, erityisesti lapsille suunnattuun kirjallisuuteen. Topeliuksen kuuluisia satuja ovat mm. Koivu ja tähti, joka perustuu hänen isänsä isoisän elämään, sekä Kolme pukkia.

Suurimman ja tärkeimmän suomalaisen kansalliseepoksen roolia kantaa ehdottomasti Kalevala. Tämän teoksen tunteminen kuuluu jokaisen suomalaisen velvollisuuksiin. Kyseessä on Elias Lönnrothin kirjoittama teos. Kirja on varsinaisesti kokoelma erilaisia runoja, joita Lönnroth keräsi vuodesta 1828 lähtien.

 

Runot ovat suomalais-karjalaisia kansanrunoja. Ideana kirjassa ovat kuvaukset Kalevalan ja Pohjoisen kansan välisistä suhteista. Kasinopeliä tästä eepoksesta ei olla tehty, mutta tämän suomalaisen kirjallisuuden kulmakiven teemaa kantava kasino on löydettävissä. Yksi kirjan päähenkilöistä on Väinämöinen, joka toimii tämän kasinon omana maskottina kulkien pelaajan mukana läpi kasinoseikkailun. Tämä suomalaisuutta huokuva kasino on tietenkin suomalaisten käsialaa.

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.