Kevään kuntavaalit kiinnostavat vedonlyöjiä

Politiikka herättää tunteita ja keskustelut ajankohtaisista aiheista kiihtyvät aina vaalien lähestyessä. Pian käsillä olevissa kuntavaaleissa kilpailu sekä puolueiden että ehdokkaiden välillä käy jo kuumana. Kuntavaaleissa valitaan lähimpänä olevat päättäjät, kunnanvaltuutetut, joiden päätöksillä on vaikutusta jokapäiväisiin asioihin. Tänä vuonna ehdokkaat hakevat näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja netissä järjestettävissä etätapaamisissa. Erityisesti sosiaalisen media hyödyntäminen kampanjoinnissa saattaa nousta avainasemaan.

Neljän vuoden välein järjestettävissä kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin. Jokainen kunta päättää, kuinka monta valtuutettua valtuustoon valitaan. Kuntalain mukaan valtuutettuja on valittava tietty minimimäärä kunnan asukasluvun mukaan.  Kunnallisvaaleissa valitaan yhteensä noin 9 000 kuntapäättäjää yli 300 kuntaan. Vuoden 2021 alussa manner-Suomessa on 293 kuntaa ja Ahvenanmaalla 16. Asukasmääriltään suurissa kunnissa valtuustopaikasta on tiukempi kisa kuin pienemmillä paikkakunnilla. Vuoden 2017 kuntavaaleissa esimerkiksi Helsingissä yhtä valtuustopaikkaa kohti oli 13 ehdokasta, kun taas Nokialla joka viides ehdokas sai valtuustopaikan.

Suomen vaalijärjestelmä on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä: ääni menee sekä henkilölle että puolueelle. Kuntavaaleissa puolueiden menestys riippuu pitkälti siitä, minkälaisen ehdokaslistan ne saavat kasaan. Kuntavaalien ehdokasasettelu jatkuu maaliskuun alkupuolelle saakka, mikä tarkoittaa sitä, että puolueet sekä puolueisiin sitoutumattomat valitsijayhdistykset voivat vielä etsiä ja asettaa ehdokkaita. Ehdokaslistat on jätettävä viimeistään 9. maaliskuuta.

Vuoden 2021 kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 18. huhtikuuta. Ennakkoäänestys on käynnissä huhtikuun 7.-13.päivä, eli se päättyy viisi päivää ennen vaaleja. Ennakkoäänien laskeminen aloitetaan vaalipäivänä klo 15.00. Vaalipäivänä annettujen äänten laskenta puolestaan alkaa heti, kun vaalihuoneistot ovat sulkeutuneet klo 20.00. Kiinnostus poliittista päätöksentekoa kohtaan on kasvanut viime aikoina. Ihmisten arvellaankin äänestävän tänä vuonna edellisiä kuntavaaleja vilkkaammin, vaikka äänestämisen järjestämisessä joudutaan mahdollisesti tekemään uusia ratkaisuja. Edellisissä vaaleissa vuonna 2017 äänestysprosentti koko maassa oli 58,9%. Kuntavaalien alustava tulos selviää jo vaalipäivän iltana. Vaalien lopulliset tulokset julkistetaan vaalien jälkeisenä keskiviikkona jokaisessa kunnassa. Kuntavaaleissa valittu valtuusto aloittaa työnsä kesäkuun 1. päivä.

Vedonlyöntiä politiikasta

Vedonlyönti ei ole enää pitkään aikaan rajoittunut vain tunnettuihin urheilutapahtumiin, vaan viihteeseen ja politiikkaan liittyvät vedot ovat jo varsin tavallisia. Etenkin vedonlyönti poliittista tapahtumista vetoaa suomalaisiin. Nykyään on mahdollista lyödä vetoa kotimaan kohteiden ohella myös suurista poliittisista tapahtumista maailmalla. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaalit saivat vedonlyöjät liikkeelle sankoin joukoin, mikä sytytti suomalaiset politiikkavedonlyöntiin. Suomalaiset veikkasivat vaalien voittajaa useilla sadoilla tuhansilla euroilla – summa oli suurempi kuin Mestarien liigan finaalin vedonlyöntiin satsatut eurot. Poliittista kamppailua seurattiin aivan kuin suurta urheiluottelua. Yhdysvaltojen vaalien jälkimainingeissa muukin poliittinen vedonlyönti on alkanut kiinnostaa ihmisiä entistä enemmän.

Urheilu- ja politiikkavedonlyöntiä yhdistää spekulointi, todennäköisyyksien arviointi ja analysointi lopputuloksesta. Samantyyppisistä arvailuista huolimatta politiikkavedonlyönti on luonteeltaan hyvin erilaista urheiluvedonlyöntiin verrattuna. Politiikkavedonlyönnissä on paljon muuttuvia tekijöitä. Politiikkavedonlyönnissä lopputulokseen vaikuttavia ulkoisia tekijöitä on enemmän kuin urheiluvedonlyönnissä. Esimerkiksi pitkään suosiossa ollut ehdokas saattaakin yhtäkkiä menettää etulyöntiasemansa puoluetoverinsa aiheuttaman skandaalin vuoksi tai muun yllättävän kriisitilanteen vuoksi. Arvaamattomat käänteet politiikassa tekee vedonlyönnistä mielenkiintoista, mutta haastavaa. Kertoimet elävät jatkuvasti sitä mukaa, kun vetoa lyödään. Erityistä politiikkavedonlyönnissä on se, että tietyistä poliittisista tapahtumista on mahdollista lyödä vetoa paljon ennen itse tapahtumaa – joskus jopa vuosia ennen h-hetkeä.

Suomi on EU:n ainoa maa, jossa on käytössä rahapelien monopolijärjestelmä. Suomessa rahapelejä saa pyörittää vain Veikkaus. Suomalaiset vedonlyöjät ja nettikasinoilla pelaavat voivat kuitenkin pelata täysin laillisesti netissä ulkomaille rekisteröidyillä pelisivustoilla. Veikkaus ei järjestä vaalivedonlyöntiä, joten vedonlyöntimahdollisuudet löytyvät muiden pelisivustojen valikoimista.

Vedonlyönti kuntavaaleissa

Vaikka kuntavaalit eivät ehkä olekaan yhtä dramaattinen poliittinen tapahtuma kuin Yhdysvaltojen presidentinvaalit, on se silti merkittävä tapahtuma suomalaisille: ei ole yhdentekevää, ketkä päättävät omista lähipalveluista. Kuntavaalit tuovat sekä yhteiskunnalliset että paikalliset asiat esille, ja kunnanvaltuustoissa tehtävät päätökset vaikuttavat jokapäiväisessä elämässä. Vaalitulokset ovat aina kiinnostaneet kansaa jo paljon ennen vaaleja, ja tuloksia odotellaan jännityksellä. Monet järjestävät kotona jopa vaalinvalvojaisia. Äänestäminen ja tulosten seuraaminen on erityisen jännittävää, jos äänestyslipun lisäksi liossa on myös veto vaalien tuloksista. Vedonlyönti kuntavaaleista tarjoaa monia mielenkiintoisia ja mehukkaita vedonlyöntikohteita politiikasta kiinnostuneille vedonlyöjille. Vetoa voi lyödä esimerkiksi siitä, kumpi kahdesta puolueesta saa yhteensä enemmän ääniä vaaleissa. Myös kaupunkikohtaisia vedonlyöntikohteita löytyy runsaasti.

Vaikka kunnallispolitiikan seuraaminen ei kiinnostaisikaan, saattaa vedonlyönti asian tiimoilta silti innostaa. Toisaalta joillekin vedonlyönti saattaa antaa uutta intoa kunta- ja puoluepolitiikan saloihin tutustumiseen. Aktiiviset kunnallispolitiikan seuraajat puolestaan voivat virittäytyä vaalitunnelmaan jännittämällä sekä vaalien- että vedonlyönnin tuloksia. Kuntavaaleissa kaikkein vähiten ovat yleensä äänestäneet nuoret. Vuoden 2017 vaaleissa vain joka kolmas 18-24-vuotias lähti vaaliuurnille. Kaikkein aktiivisin äänestäjäryhmä kuntavaaleissa on ollut 65-74-vuotiaat. THL:n mukaan yleisintä rahapelaaminen puolestaan on 25-44-vuotiaiden joukossa. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka moni kuntavaaleissa vetoa lyövistä myös äänestää, sekä kuinka moni äänestäjistä myös lyö vetoa tuloksista.

Vaalit ovat kuin odotettu urheilutapahtuma, ja lopputuloksen arvuuttelu on osa sen viehätystä. Äänestämistä ja vedonlyöntiä ei kuitenkaan kannata sotkea toisiinsa. Vaalituloksista vedon lyöminen ei ole politiikkaa. Äänestysuurnille suuntaavat eivät välttämättä kannata niitä asioita, joita itse kannatat. Siispä voit mahdollisesti lyödä vetoa sellaisen puolueen voitosta, jota et kannata, ja silti iloita sen voitosta.

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.