Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus: Maahanmuuton turvallisuushaasteet pitkäkestoisia.

Vuosi sitten Poliisiammattikorkeakoululle tutkimustyön tehneet Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun dosentti Pirjo Jukarainen ja kansainvälisen politiikan dosentti Kari Laitinen eivät vähättele maahanmuuton vaikutusta suomalaisten yleiseen turvallisuustilanteeseen.

Näin he kirjoittavat:

”Turvattomuuden tunne on lisääntynyt yhteiskunnassamme. Kehitys liittyy erityisesti Euroopan pakolaiskriisiin, sen näkyviin lieveilmiöihin – etnisten ja uskonnollisten ryhmien välisiin yhteenottoihin, omaisuusrikoksiin, seksuaaliseen väkivaltaan ja häirintään – ja yleiseen yhteiskunnalliseen epävarmuuteen. Pariisin terrori-iskut ja kansainvälinen poliittisesti jännittynyt tilanne ovat voimistaneet turvattomuutta.

Maahanmuuton kasvuun liittyviä turvallisuuskysymyksiä on julkisessa keskustelussa käsitelty pintapuolisesti ja jopa vähätellen. Erikoisimpia sävyjä keskustelussa on edustanut suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan syyllistäminen¹ turvapaikanhakijoiden jo tekemistä tai tulevista rikoksista. Anarkistien pyrkimykset vaientaa kansallismielisten mielenosoitus itsenäisyyspäivänä väkivallan keinoin ja maahanmuuttokriittisen perussuomalaisen puolueen kannatuksen lasku kertovat demokratian kriisistä².

Turvattomuuden tunteen taustatekijöistä ja maahanmuuton lieveilmiöistä tulisi kiireesti käydä kriittistä, toisia kunnioittavaan dialogiin pyrkivää ja tosiasiat tunnistavaa poliittista keskustelua. Maahanmuuttoa ja sisäistä turvallisuutta käsittelevän politiikan tarve ei nimittäin katoa pitkään aikaan.”

Tästä on helppo olla samaa mieltä. Tutkijat jatkavat:

”1) Suomalaisten syyllistämisellä viittaamme mm. verkkokirjoitteluun seksuaalirikosten ja ahdistelutapausten yhteydessä, joissa herkästi syyllistetään uhria (esimerkiksi julkisella paikalla liikkumisesta, pukeutumisesta, käyttäytymisestä). Ongelmallista on myös etsiä syytä turvapaikanhakijoiden tekemiin rikoksiin heidän täällä kohtaamastaan syrjinnästä, kun taustasyyt lienevät enemmän yksilöllisiä (esimerkiksi pitkään jatkunut näköalattomuus, päihteiden käyttö tai patriarkaalinen suhtautuminen naisen asemaan yhteiskunnassa).

2) Demokratian kriisillä tarkoitetaan luottamuksen rapautumista poliittiseen, edustukselliseen demokratiaan, ja ”politiikan” tekemiseen sen sijaan väkivallalla tai vihapuheella. Perussuomalaisten kannatuksen lasku on esimerkkinä ilmiöstä, jossa äänestäjien luottamus puolueen kykyyn vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon heikkenee. Voidaan miettiä, siirtyvätkö pettyneet äänestäjät muiden puolueiden taakse vai voiko pettymys demokraattiseen vaikuttamiseen saada ihmiset etsimään muita, radikaalimpia tapoja vaikuttaa? Tästä politiikan kriisistä ovat kertoneet viime aikoina mm. politiikan tutkija Jarmo Rinne (Aamulehti 1.10.2015) ja tutkimusjohtaja Leena Malkki (Politiikasta.fi 27.9.2015, Aamulehti 1.10.2015, Ilta-Sanomat 22.11.2015).”

Tämä on hyytävää luettavaa suomalaisen yhteiskunnan vakaudesta kiinnostuneille:

• Maahanmuuton aiheuttamasta turvallisuusvajeesta huolestuneille suomalaisille tuotetaan syvä pettymys a) olemalla kiinnostumatta heidän huolistaan, b) heittämällä rasismi-syyte päin naamaa.
• Väkivaltarikoksiin syyllistyvien maahanmuuttajien käsittely mediassa on voittopuolisesti puolustelevaa, -siinä kuin suomalaisia syyllistetään. Ei riitä, että enenevän osan kansalaisista julkiseen keskusteluun haluama aihe vaiennetaan, vaan media aktiivisesti löytää puoltavia seikkoja väkivallantekijöistä heistä uutisoidessaan.
• Kun poliittiset vaikuttajat ovat median kanssa samalla linjalla, yhä useammalle muodostuu käsitys, että suomalainen poliittinen päätöksenteko ja valtio ovat heitä vastaan ja väkivallantekijöiden puolella.
• Edellissä eduskuntavaaleissa tyytymättömyys kanavoitui perussuomalaisten äänestämiseen: Ei ole yhtään kaukaahaettu tulkinta, että persujen (gallup-)kannatuksen lasku ei ole pettymystä puolueeseen, vaan demokraattiseen vaikuttamiseen.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus kannattaa lukea kokonaisuudessaan: http://www.polamk.fi/avauksia/kirjoitukset/1/0/maahanmuuton_turvallisuushaasteet_pitkakestoisia_42243

Raportti on vuodelta 2015. Mikään siinä kuvattu epäkohta ei ole korjaantunut, ja raportin pessimistisimmät ennusteet ovat edenneet kuvattuun suuntaan.