Suomen NATO-politiikka? -Entä NATO:n Suomi-politiikka??

1

Ulkopoliittisen instituutin UPI:n syyskuun 1:nä järjestämässä seminaarissa oli paikalla myös NATO:n apulaispääsihteeri Aleksander Vershbow. Tänään media esitteli hänen näkemyksiään.

Vershbow:

  • NATO ottaa (tod,näk.) Suomen mukaan operaatioihinsa Itämerellä kriisitilanteessa.
  • NATO-maat voivat auttaa Suomea. Vershbow ”uskoo liittolaisten olevan halukkaita auttamaan Suomea jollain tavalla tilanteen vaatiessa”.
  • Vershbow muistutti Balkanin tilanteesta 1995-99, jolloin NATO painosti Serbiaa vaikka se ei uhannut NATO:n jäsenmaita.

Iltasanomat:

Aiemmin Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on sanonut, että kriisitilanteessa Nato on valmis keskustelemaan ja koordinoimaan toimiaan Suomen ja Ruotsin kanssa.

Asiasta kirjoitti Iltasanomat 25.09.2016

Tästä jää vaikutelma, että NATO tarvitsee Suomea Itämeren alueen ja etenkin jäsenmaidensa Baltiassa puolustamiseen enemmän kuin Suomi uskoo tarvitsevansa NATO:a oman turvallisuutensa varmistamiseen.

1939-44 v-sodissa Suomi sai ulkopuolisia apulupauksia ja myös todella toteutunutta apua seuraavasti:

  • Talvisodan aikana Englannin ja Ranskan lupaus apuretkikunnasta Norjan Narvikin ja Ruotsin malmialueiden kautta Suomeen. Retkikunnalla oli muut motiivit, ja se toteutui vasta Suomen jo tehtyä rauhan NL:n kanssa. Maihinnousu Narvikiin epäonnistui.
  • Hitlerin ”sateenvarjopuhe” Berliinissä Vjatseslav Molotoville välirauhan aikana: AH uhkasi NL:oa sotilaallisella väliintulolla jos Suomen painostaminen jatkuu. Erkki Hautamäen mukaan po. viesti oli jatkoa AH:n vielä Talvisodan kuluessa Stalinille lähettämään ultimaatumiin välittömästä ilma-iskusta Karjalan Kannaksella olevia neuvostojoukkoja vastaan, ”riippumatta siitä mitä Suomi sanoo”.
  • Kauttakulkusopimus, joka toi välirauhan aikana saksalaisia joukkoja Pohjois-Suomeen. NL:lla oli samaan aikaan sotilastukikohta Porkkalassa. Suomen maaperällä oli siis sillä hetkellä sotaakäyvän Saksan joukkoja, ja Saksan silloisen liittolaisen (Molotov-Ribbentrop-sopimus) NL:n joukkoja. Puolueettomalla Ruotsilla oli myös kauttakulkusopimus Saksan kanssa, ja saksalaiset sotilaat kulkivat Norjasta Ruotsin kautta Saksaan.
  • Jatkosodan alkaessa Saksa ilmoitti yksipuolisesti Suomen olevan kanssasotija.
  • Ryti-Ribbentrop -sopimus, joka uudisti Saksan ruoka- ja ase-avun Suomelle v.1944.

Kylmän sodan aikana Suomi oli puolueeton, vaikka usko siihen horjui silloin tällöin. Urho Kekkonen vastusti päättäväisesti NL:n pyrkimyksiä lähentää Suomea sotilaallisesti itseensä.

Suomen puolustusstrategia perustui tuhon aikaan 5:n päivän – kahden viikon viivytykseen, kunnes NATO ehtii apuun, tai vaihtoehtoisesti sotaan NL:n puolella kunnes voidaan loikata lännen riveihin.

Neuvostoliiton surkean romahduksen jälkeen Suomen linja on ollut hakusessa.  Suomen puolueettomuus siis päättyi marraskuussa 1939. di-gold

 

1 KOMMENTTI

  1. Kukas se olikaan se suomalainen kenraali joka oli NATO-tehtävissä lähi-idässä 3v ja joka tultuaan piti luennon jossa kertoi että menetti uskonsa täysin NATO-organisaatioon, tarkoituksena puolustaa yksittäisiä valtioita? Ja että koko organisaatiota ei ohjaa mikään sotilaallinen toiminta vaan politiikka ja nimenomaan politiikka Amerikan yhdysvaltojen hyväksi. Hänhän sanoi että jos joskus lähi-idästä löytyy taistelukaasuja tai joukkotuhoaseita niin ne ovat amerikkalaisten sinne viemiä. Ja ettei hän usko hetkeäkään että arabit olisivat sellaisia ikinä rakennelleet.

VASTAA: Sana vapaa. Jokainen vastaa omista kommenteista.