700 vuotta kuningas Birgerin naisrauhan-julistuksesta.

Lokakuun ensimmäisenä tulee kuluneeksai täydet 700 vuotta vanhimman alkuperäisenä säilyneen Suomea koskevan hallinnollisen asiakirjan allekirjoittamisesta. 01.10.1366 silloinen Ruotsin kuningas Birger Magnuksenpoika julkaisi kirjeen Karjalan naisille.

Birger, joka hallitsi Ruotsia v.1290-1319, vahvistaa kirjeessään Karjalaan naisrauhan. Naisrauha, so. naisten fyysisen loukkaamisen t. vastentahtoisen seksuaalisen kajoamisen rangaistavuus, oli voimassa Svean kuninkaiden lainkäyttöpiirissä jo kuningas Mauno Ladonlukon asettamassa Maanlaissa, v.1280, jolla korvattiin siihenastiset maakuntalait Ruotsissa ja Suomessa, mutta kuningas näki tarpeelliseksi muistuttaa laista myös valtakuntansa itäisintä osaa. Maakuntalakien aikana naisten turvaaminen oli kuulunut heidän suvuilleen.

Birgerin asiakirja tunnetaan ”Karjalan naisrauhan julistuksena”. Asiakirja vahvistaa kuolemantuomion käytön naisiin kajoajille.

Kaikkien meille alamaisten vaimojen ja naisten, jotka asuvat meidän linnamme Viipurin alaisuudessa eli Karjalan maassa, olkoot aviossa eläviä, leskiä, siveyslupauksen tehneitä tai neitoja, tulee saada nauttia täyttä rauhaa ja turvallisuutta niin kuin itse valtakunnassamme Ruotsissa, yhtä hyvin omaisuuden kuin hengen puolesta, niin että rikkojia kohtaa meidän kuninkaallinen rangaistuksemme mitä ankarimpana.

Asiakirjan kieli on latina, joka oli tuolloin Svean-valtakunnan hallintokieli. Ruotsia ja suomea käytettiin poikkeuksellisesti. Kun paljon arkistoja on tuhoutunut, Birgerin ukaasi aloittaa Suomen kirjallisena säilyneen hallintohistorian. Suomi oli kuulunut Ruotsin kuninkaiden alaisuuteen 1250 alkaen, jolloin Ruotsin piispojen luettelo mainitsee ensimmäisen kerran Turun piispan Ruotsin arkkipiispan alaisen hiippakunnan piispana. Tätä vanhempia mainintoja Suomen asioista ei ole ruotsalaisissa asiakirjoissa. Suomen katolista kirkkoa koskevia aiempia mainintoja on toki Vatikaanin, Hampurin-Bremenin arkkihiippakunnan ja Lundin (Tanskan) arkkihiippakunnan asiakirjoissa. Katolinen kirkko oli hoitanut asioitaan Pohjolassa joko po. hiippakuntien kautta, tai paavin legaattien välityksellä.

Että kuningas näkee tarpeelliseksi puuttua etäisen linnaläänin asukkaiden oloihin, merkitsee kahta asiaa:

• Asioiden tila maakunnassa oli sellainen, että se saattoi aiheuttaa valtakunnalle merkittävää haittaa.
• Kuninkaalle oli lähetetty useita valituksia laittomuuksista, ja ne olivat myös tulleet perille.

Ruotsia hallitsevilla kuninkailla oli alkanut olla todellista valtaa vasta Birger Jaarlin 1240-luvulla käyminen sisällissotien jälkeen, kun sekä ylimykset että maakunnat oli saatu tottelemaan kuningasta. Birgerin Folgunga-sukua edeltäneillä hallitsijoilla oli ollut hyvin vähän valtaa, ja mm. Erik Jervardinpoikaa, ”Erik Pyhää”, eivät kaikki aikalaiset tunnustaneet kuninkaaksi hänen eläessään, vaan maa oli ollut käytännössä sisällissodassa osan Ruotsia kannattaessa muita kruununtavoittelijoita.

Birger Jaarlin valtaannoususta, johon liittyy myös Suomen liittäminen valtakuntaan, voidaan katsoa ”modernin” keskiaikaisen kuningasvallan alkaneen Ruotsissa. Tähän prosessiin liittyy myös Mauno Ladonlukon kampanja yhteinäisen valtakunnallisen lain voimaansaattamiseksi.

Karjala t. Käkisalmen lääni oli 1300-luvulla Tukholman ja Novgorodin hallintojen kiistamaata. Rauhansopimuksessa vahvistetun Pähkinäsaaren rauhan rajan länsipuolelle suuntautui idästä ryöstöretkiä ja rajan itäpuolelle asettui Ruotsille alamaisia suomalaisia asukkaiksi. Ruotsille lojaali väki teki myös sotaisia retkiä itään.

Näissä oloissa naisten aseman on täytynyt olla hyvin turvaton, ja naisten häikäilemätön kohtelu on tarttunut myös ”omiin” hallintomiehiin vakiintuneessakin osassa Ruotsille kuuluvaa Karjalaa. Tässä on Birger-kuninkaan julistuksen tausta: Lopettaa omien miestensä sellainen toiminta, joka saattaa nostaa muutenkin vaaranalaisen rajamaakunnan kapinaan Tukholmaa vastaan. Mitä kuninkaan asioihinpuuttumiseen johtanut naisten kohtelu on ollut, siitä saa käsityksen tuoreemmista tapahtumista, myös 2000-luvulta.  

http://keskiaika.kansalliskirjasto.fi/#!itemId=105&groupId=17

Birgerin naisrauha käyttöön nyky-Suomessa.