Suomi antaa lisää tukea Syyriaan – kansainvälinen yhteisö sitoutunut Syyrian ja naapurimaiden auttamiseen

Kansainvälinen yhteisö kokoontuu Brysselissä 5. huhtikuuta käsittelemään Syyrian tilannetta, kriisin vaikutuksia alueella ja näihin puuttumista. Suomi vahvistaa entisestään tukeaan Syyrian sodasta kärsivien ja Syyrian naapurimaiden auttamiseksi, ja Suomen tukilupaus vuodelle 2017 nousee yhteensä 35 miljoonaan euroon.

Kokouksessa mukana ovat EU:n ja Syyrian lähialueen ohella koko kansainvälinen yhteisö, mukaan lukien YK, tärkeimmät avunantajat ja kansalaisyhteiskunta, humanitaariset järjestöt ja kehitysyhteistyöjärjestöt. Konferenssissa arvioidaan, miten kansainvälinen yhteisö on edistynyt Lontoon konferenssissa helmikuussa 2016 tehtyjen sitoumusten täyttämisessä ja sovitaan lisätoimista kriisistä kärsivien auttamiseksi. Suomi on johdonmukaisesti kantanut vastuunsa ja antanut lupaamansa avun: viime vuonna Suomen lopullinen tuki Syyrialle nousi noin 34 miljoonaan euroon ja Suomi jopa ylitti Lontoon konferenssissa ilmoittamansa apulupauksen.

Syyrian kuusi vuotta jatkunut sota on paitsi suunnaton humanitaarinen katastrofi, myös valtava alueellinen kehityskriisi. Syyrian sisällä 13,5 miljoonaa ihmistä on suojelun ja humanitaarisen avun tarpeessa – heistä yli puolet lapsia ja nuoria. 6,3 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään maan sisällä väkivaltaisuuksien takia, useat toistuvasti. Suomi isännöi tammikuussa Helsingissä kansainvälisen korkean tason Syyria-konferenssin, jossa julkistettiin YK:n koordinoima Syyrian naapurimaita koskeva apuvetoomus ja -suunnitelmat, joihin Brysselissä annettavat tukilupaukset perustuvat ja jossa siten valmisteltiin Brysselin kokousta.

”Helsingin kokouksella oli kolme pääviestiä. Avuntarve Syyriaan ja sen naapurimaihin säilyy valtavana vielä vuosia, vaikka poliittisissa neuvotteluissa saavutettaisiinkin edistystä. Naisten tukemiseen ja aktiiviseen rooliin avustustoiminnassa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Tulevan sovinnonrakentamisen kannalta on tärkeää tukea Syyrian kansalaisyhteiskuntaa ja saada se vahvemmin mukaan avun suunnitteluun ja toimittamiseen”, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen.

Suomen tuki Syyrian konfliktin uhreille jakautuu humanitaariseen apuun välittömän hädän lievittämiseksi ja pakolaisten auttamiseksi sekä kehitysyhteistyöhön, jolla vahvistetaan paikallisyhteisöjen kantokykyä erityisesti syyrialaispakolaisista huolehtivissa naapurimaissa.

Humanitaarinen apu liittyy muun muassa terveydenhuoltoon, ruoka- ja muihin hätäaputarvikkeisiin sekä suojaan. Kehitysyhteistyötuki jakautuu kolmeen kokonaisuuteen: poliittisen prosessin edistämiseen sekä rankaisemattomuuden vastaiseen työhön; elinkeinoihin ja peruspalveluihin Syyrian sisällä sekä tukeen syyrialaispakolaisia isännöivien naapurimaiden kantokyvylle. Suomen painopisteitä ovat naiset, lapset, opetus ja työpaikkojen luonti.

Huolimatta Geneven rauhanneuvotteluista, niitä tukevista Astanan kokouksista sekä vuoden 2016 lopusta voimaan tulleesta tulitauosta osapuolet eivät käytännössä ole taanneet humanitaarisen avun esteetöntä perille saattamista. Apua on edelleen hyvin vaikeaa toimittaa tietyille alueille ja linjojen yli kaikille Syyrian sisällä apua tarvitseville. Suomi vetoaa erityisesti tulitauon takaajiin – Venäjään, Iraniin ja Turkkiin – että ne käyttäisivät vaikutusvaltaansa avun perillepääsyn mahdollistamiseksi.

Ihmisoikeuksien ja kansainvälisten humanitaarisen oikeuden loukkaukset Syyriassa jatkuvat. Suomi tukee vahvasti rankaisemattomuuden vastaista työtä ja pitää sitä kestävän rauhan edellytyksenä. Suomi on yhdessä 104 muun maan kanssa suosittanut YK:n Yleiskokouksen päätöslauselmaa, jolla on perustettu Syyrian vastuuvelvollisuutta tukeva mekanismi. Osana Brysselissä antamaansa apulupausta Suomi tukee miljoonalla eurolla mekanismin työtä vuosina 2017-2018.

Lähde: Valtioneuvosto