Tärkeä satama kiinalaisille: Sopimus allekirjoitettu Sri Lankan ja kiinalaisen yhtiön välillä
Huolimatta ammattiyhdistysten vastalauseista ja turvallisuuteen liittyvistä ongelmista Sri Lankan satamahallinto allekirjoitti kiinalaisen valtio-omisteisen China Merkants Ports Holdingin kanssa 99-vuoden sopimuksen, joka antaa kiinalaisille äskettäin rakennetun Hambantotan sataman hallinnan. Kiinalaisten omistusosuus satamasta on 70%, ja sopimuksen arvo on 1,12 miljardia dollaria.
Sri Lankan hallitus hyväksyi sopimuksen tiistaina (25.07.), lähes kuusi kuukautta puitesopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Allekirjoittaminen oli viivästynyt julkisen kritiikin ja ammattiyhdistysliikkeen protestien takia. Satamasopimusta on vastustettu mielenosoituksilla ja työtaistelutoimenpiteilla. Ay-liike protestoi mm. viime viikolla pysäyttämällä polttoaineiden jakelun Sri Lankassa laittomalla lakolla.
Sopimusta kritisoineet kansalaispiirit näkevät Kiinan kasvavan läsnäolon myös sotilaallisena tekijänä: Kiina aktivoi äskettäin laivastotukikohtansa Djiboutissa sijoittamalla sinne kiinalaisia sotilaita. Sri Lankan sijainti Kauko-Idästä länsimaihin Suezin tai Etelä-Afrikan kautta kulkevien laivareittien puolessavälissä sekä tekee saaresta hyvin strategisen, että antaa srilankalaisille hyvän mahdollisuuden hyötyä meriliikenteen huoltotoimista ja polttoainetäydennyksistä. Kriitikkojen mukaan kiinalaiset ovat nyt saaneet avaimet tähän liiketoimintaan.
Kiinalaiset ovat viime aikoina puhuneet paljon jopa kymmenien miljardien investoinneista Kauko-Idän ja länsimaiden välisen tavaraliikenteen solmukohtiin, mm. satamiin. Kiina on myös vahvistanut laivastonsa läsnäoloa maailman merillä, -myös Itämerellä. Kiinan lisääntyvä aktiviteetti kulminoituu erityisesti Intianvaltamerelle, jolla Kiina pystyy nyt ylläpitämään pysyvästi sotalaivastoaan mm. Djiboutiin tukeutuen. Intia on jo ilmaissut huolestumisensa kiinalaisten lisääntyvästä aktiviteetista.
Hambantotan sataman rakentaminen maksoi yli 361 miljoonaa dollaria, josta Kiinan vienti-tuontipankki lainasi suuren osan. Satamatyöntekijöiden edustaja Mahinda Samarasinghe kertoi al Jazeeralle, että Sri Lankalla ”ei ole varaa maksaa” lainoja ilman sataman käytön huomattavaa tehostamista. Vuoden 2015 jälkeen, jolloin satama avattiin liikenteelle, siellä on ollut vain 44 laivakäyntiä.
Hambantota on mitä ilmeisemmin ylisuuri hanke, johon Sri Lankan hallitus on houkuteltu, ja joka tekee maan riippuvaiseksi kasvavasta yhteistyöstä Kiinan kanssa. Vaikka Sri Lankan hallitus voi olla tosissaan vakuuttaessaan mm. Intialle, ettei Hambantotan syväsatamaa anneta sotilaalliseen käyttöön, sen kykyyn vastata po. lupauksestaan ei valtameren muilla rannoilla näytetä luotettavan.