Näitä veromuutoksia hallitus esittää ensi vuodelle – Yle-vero ja tupakkavero nousevat

Hallitus esittää talousarvioesityksen yhteydessä muutoksia muun muassa ansiotulojen verotukseen, varainsiirtoverotukseen ja tupakkaveroon. Palkkatulon verotus pysyy ensi vuonna suunnilleen nykyisellään.

Ansiotulojen verotukseen muutoksia

Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla 1,5 prosentin inflaatio-oletuksen mukaisesti. Indeksitarkistus ehdotetaan toteutettavaksi korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla työtulovähennyksen ja perusvähennyksen enimmäismäärää. Indeksitarkistuksen arvioidaan vähentävän ansiotuloveroja noin 205 miljoonalla eurolla.

Lisäksi työn verotusta ehdotetaan kevennettäväksi kaikissa tuloluokissa yhteensä noin 300 miljoonalla eurolla. Hallitus päätti syksyn budjettiriihessä säilyttää niin sanotun solidaarisuusveron alarajan nykyisellään. Tämän arvioidaan lisäävän verotuloja noin 30 miljoonalla eurolla verrattuna siihen, että solidaarisuusveron alaraja olisi noussut hallituksen aikaisemman päätöksen mukaisesti takaisin 90 000 euroon.

Ensi vuonna tuloveroasteikon indeksitarkistuksen jälkeen solidaarisuusveron alaraja on 74 200 euroa. Alarajan ylittäviä valtionverotuksessa verotettavaa ansiotuloa saavia arvioidaan olevan vuonna 2018 noin 118 000.

Kun huomioidaan näiden toimien yhteisvaikutus, työn verotus kevenee noin 270 miljoonalla eurolla. Kevennys ehdotetaan toteutettavaksi kasvattamalla työtulovähennystä sekä alentamalla asteikon marginaaliveroprosentteja. Lisäksi asteikon kolmannen tuloluokan euromääräistä alarajaa korotettaisiin 600 eurolla. Näin hallitus katsoo täyttäneensä kilpailukykysopimukseen liittyvät veronkevennykset hallituskaudella.

Kun lisäksi huomioidaan palkansaajamaksujen korotukset ja yleisen ansiotason nousu, palkkatulon verotuksen arvioidaan pysyvän ensi vuonna suunnilleen nykyisellään.

Valtion verotulojen arvioidaan vähentyvän noin 313 miljoonalla eurolla tämän vuoden veroperusteiden mukaiseen tuottoon verrattuna. Kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän noin 182 miljoonalla eurolla. Seurakuntien verotulojen arvioidaan vähenevän noin 9 miljoonalla eurolla ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tuoton noin 1 miljoonalla eurolla.

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä nousee

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 3 060 eurosta 3 100 euroon.

Perusvähennys tulisi täysimääräisenä myönnettäväksi päivärahatuloa saavalla 3 100 euron vuosituloilla, palkkatuloa saavalla noin 6 400 euron vuosituloilla ja eläketuloa saavalla noin 11 200 euron vuosituloilla. Perusvähennyksen vaikutus ulottuisi päivärahatulon saajalla noin 20 200 euron vuosituloille, palkkatulonsaajalla noin 26 600 euron vuosituloille ja eläketulonsaajalle noin 22 400 euron vuosituloille.

Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan

Työtulovähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 1 420 eurosta 1 540 euroon. Vähennyksen poistumaprosenttia korotettaisiin 1,51 prosentista 1,65 prosenttiin puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta.

Kun puhdas ansiotulo on noin 127 000 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnettäisi. Vähennyksen kertymäprosenttia ei muuteta 12 prosentista.
Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapautta laajennetaan

Tuloverolakiin lisättäisiin säännös työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta työntekijän verotuksessa.

Työnantajan kustantama koulutus olisi työntekijälle verovapaata, jos koulutus olisi hyödyllistä työntekijän nykyisten tai tulevien työtehtävien kannalta saman työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan palveluksessa. Työtehtävien vaihtumisella työnantajan tai konsernin sisällä ei olisi vaikutusta koulutuksen verovapauteen eikä myöskään sillä, missä muodossa koulutus tapahtuisi tai millaiseen tutkintoon tai ammattinimikkeeseen se mahdollisesti johtaisi.

Verovapaita matkakustannusten korvauksia ei voitaisi kuitenkaan maksaa matkoista, jotka työntekijä tekee opiskellakseen ylioppilastutkintoa, ammatillista perustutkintoa, alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai näitä vastaavaa ulkomaista tutkintoa.

Verovapaiden päivärahojen aikarajaa pidennetään

Verovapaiden matkakustannusten korvausten maksamisessa sovellettavaa kahden vuoden tilapäisyyden aikarajaa ehdotetaan pidennettäväksi kolmeen vuoteen.

Muutos koskisi esimerkiksi päivärahojen maksamista tilanteissa, joissa työntekijän katsotaan työskentelevän erityisellä työntekemispaikalla. Työskentelyn tilapäisyyden aikaraja olisi kaikissa tilanteissa kolme vuotta, eikä matkakustannusten korvausten verovapaudelle kolmannen vuoden osalta olisi erityisiä edellytyksiä kuten nykyisin. Lakia ehdotetaan sovellettavaksi myös työskentelyyn, joka olisi alkanut ennen lain voimaantuloa.

Yle-veroon muutoksia

Henkilön yleisradioveron rakennetta ehdotetaan muutettavaksi siten, että veroa maksettaisiin 2,5 prosenttia laissa tarkoitettujen tulojen 14 000 euroa ylittävästä osasta. Samalla enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 143 eurosta 163 euroon.

Yleisradioveron maksukynnys nousisi palkkatulon osalta nykyisestä noin 11 044 eurosta noin 14 750 euroon. Eläketulon ja päivärahatulon osalta maksukynnys nousisi nykyisestä noin 10 294 eurosta noin 14 000 euroon.

Yleisradioveroa maksavien lukumäärä alenisi noin 390 000 henkilöllä. Muutos lisäisi näiden henkilöiden käytettävissä olevia tuloja vähintään 70 eurolla vuodessa. Koska pienimmästä maksuunpantavasta veron määrästä luovuttaisiin, yleisradiovero ei muodostaisi nykyisenkaltaista hyvin korkeaa marginaaliveroa veronmaksukynnyksen kohdalla.

Veronmaksukynnyksen ylittyessä veron määrä kasvaisi liukuvasti ja saavuttaisi veron enimmäismäärän palkkatulon tasolla noin 21 270 euroa vuodessa ja eläke- ja päivärahatulolla tasolla noin 20 520 euroa vuodessa. Veron enimmäismäärän korottaminen kasvattaisi enimmäismäärää maksavien verovelvollisten yleisradioveron määrää 20 eurolla vuodessa. Henkilöitä, joiden verotus kiristyisi muutoksen seurauksena, on arviolta 2,8 miljoonaa.

Muutos ei vaikuttaisi Yleisradion rahoitusasemaan.

Yritysmuodon valinta helpottuu

Varainsiirtoverolakia ehdotetaan muutettavaksi, jotta tarkoituksenmukaisen yritysmuodon valinta helpottuu.

Kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta ei tarvitse suorittaa varainsiirtoveroa toimintamuodon muutoksessa, jossa liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa tätä toimintaa jatkamaan osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee. Verovapaus koskisi sekä kiinteää omaisuutta että arvopaperiomaisuutta.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus ja arvonlisäverotus muuttuvat

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi tuo muutoksia toiminnan rahoitukseen ja arvonlisäverotukseen. Yksityinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä asetettaisiin tasavertaiseen asemaan kunnallisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa, kun on kyse kiinteistön käyttöoikeudesta aiheutuvasta arvonlisäverokustannuksesta.

Muutoksia tupakkaveroon

Tupakkaveroa ehdotetaan korotettavaksi keskimäärin 21 prosenttia, kun on kyse savukkeista, sikareista ja pikkusikareista, piippu- ja savuketupakasta sekä savukkeiksi käärittävästä hienoksi leikatusta tupakasta. Korotukset toteutettaisiin neljässä vaiheessa siten, että ensimmäinen korotus tehtäisiin vuoden 2018 alusta, toinen heinäkuun 2018 alusta, kolmas vuoden 2019 alusta ja neljäs korotus heinäkuun 2019 alusta. Korotukset olisivat pääsääntöisesti senttimääräisesti yhtä suuria kaikissa vaiheissa.

Savukkeiden hintojen arvioidaan nousevan keskimäärin 18 prosenttia ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hintojen keskimäärin 19 prosenttia.

Sikareiden verorakenne muutettaisiin muiden tupakkatuotteiden verorakennetta vastaavaksi. Sikareista kannettaisiin arvoveron lisäksi yksikköveroa. Lisäksi säädettäisiin sikareiden vähimmäisverosta. Halvimpien sikareiden hinnat yli kaksinkertaistuisivat laskennallisesti, kun taas kalliimpien sikareiden hintamuutos olisi vain muutaman prosentin.

Yhteisöveron jako-osuudet muuttuvat

Yhteisöveron jako-osuuksien muutoksilla kompensoidaan kunnille sitä, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen pienentää niiden tuloja. Kompensaatio olisi 60 miljoonaa euroa ensi vuodesta lähtien. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettaisiin 1,01 prosenttiyksiköllä, ja valtion osuutta alennettaisiin vastaavasti.

Lähde: Valtioneuvosto