Keroputaan- eli Avoimen dialogin hoitomalli vähentää lääkityksen tarvetta ja lisää työkykyä mielenterveysongelmaisilla
”Psykoosin sairastuneista potilaista 84 % palasi täysiaikaiseen työhön tai opiskeluun ja yli 80 % oli oireettomia kahden vuoden kuluttua hoidon alusta. Kaksi kolmasosaa hoidoista tapahtui ilman antipsykoottista lääkitystä useimmiten potilaiden kotona. Kolmen eri tutkimusjakson aikana tulokset pysyivät samalla tasolla 1990-luvun alkupuolelta vuoteen 2005 saakka. Kahdenkymmenen vuoden aikana skitsofrenian ilmaantuvuus laski kymmenekseen 1980-luvun puoliväliin verrattuna. Tulokset ovat poikkeuksellisen hyviä verrattuna tavanomaiseen hoitoon, jossa 60 % potilaista voi olla eläkkeellä kahden vuoden kuluttua hoidon alusta, kun Torniossa eläkkeellä oli vain 16 % potilaista.”
Näin kuvailtiin Torniossa jo 80-luvulta asti tehtyä tutkimusta mielenterveysongelmaisten ”avoimen dialogin” hoitomallista. Tutkimuksesta vastaavan professorin Jaakko Seikkulan mukaan kahden vuoden seurantatutkimuksen todettiin vähentäneen sairaalahoidon ja pitkäaikaisen lääkityksen tarvetta psykooseissa. Kuten yllä mainittiin, hoito on varsin tuloksekasta. Tämän lisäksi ”Keroputaan malli” näyttäisi vähentävän lääkityksen tarvetta potilailla kautta linjan. Kuitenkaan tämä hoitomalli ei ole pääasiassa käytetty mielenterveysongelmaisten hoidossa, vaan hoito perustuu perinteisiin menetelmiin kuten lääkitykseen ja laitoshoitoon perinteisin terapiamenetelmin.
Kyseinen hoitomuoto ei sovellu vain psykoottisiin ongelmiin, vaan käytännössä kaikki kriisitilanteet kohdataan periaatteessa samalla tavalla. Hoitomallia on tutkittu erityisesti vaikeimmissa psyykkisissä kriiseissä, kuten skitsofreniassa, mutta se toimii yleisenä hoitoajatuksena kaikissa kriisitilanteissa, joista julkinen terveydenhuoltojärjestelmä vastaa.
Tästä huolimatta esimerkiksi Lääkäriseura Duodecimin skitsofrenian käypä hoito-suosituksessa ensisijaisina hoitosuosituksena on lääkehoito. ”Keroputaan mallin” tiedetään joissakin tilanteissa poistaneen lääkityksen tarpeen jopa 70% potilaista. Suomessa yli 400 000 ihmistä syö mielialalääkkeitä eikä luvussa ole mukana muita mielen toimintaan vaikuttavia lääkkeitä.
Lähde: Jyväskylän yliopisto , duodecim-lehti , YLE , terveyskirjasto.fi , city.fi , käypähoito.fi