Suomi lisää ilmastorahoitustaan Afrikkaan

Suomi rahoittaa 15 miljoonalla eurolla uutta eteläisen ja itäisen Afrikan alueellista energia- ja ympäristökumppanuusrahastoa vuosina 2018–2022. Tammikuussa toimintansa aloittava EEP Trust Fund toimii Pohjoismaisen kehitysrahaston NDF:n alaisuudessa Helsingissä.

”Energiantuotannon moninkertaistaminen on elinehto Afrikan kehitykselle. Tempun tekeminen päästöttömästi on ratkaiseva kysymys koko ilmastonmuutoksen kannalta. Panoksemme pureutuu tämän haasteen ytimeen”, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen.

Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen keskittyvä rahasto on jatkoa Suomen luomalle EEP-ohjelmalle, jota Suomi on tukenut 21,5 miljoonalla eurolla vuosina 2010-2017. Siirtämällä EEP-ohjelman rahoitus rahastomalliin pystytään vastaamaan paremmin kysyntään eri rahoitusmekanismeista, eli monipuolistamaan tarjontaa avustuksista lainoihin ja takuisiin.

Rahastoon on tällä hetkellä tehty alustavia sitoumuksia 28 miljoonan euron edestä, muita rahoittajia ovat NDF ja Itävalta. Rahasto kattaa 15 eteläisen ja itäisen Afrikan maata, joista kahdeksan luokitellaan LDC-maiksi.

EEP-ohjelman kautta on tähän mennessä saatu yli 800 000 kotitaloutta uusiutuvan energian pariin. Tämän lisäksi ohjelma on synnyttänyt yli 6400 uutta työpaikkaa, joista 2500 naisille. Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennetty noin 350 000 tonnin edestä.

EEP-ohjelma on tarjonnut siemenrahoitusta innovatiivisille yrityksille ja instituutioille niiden toiminnan alkuvaiheessa. Tuen turvin yritykset ovat kehittäneet liiketoiminnastaan kaupallisesti kestävää. Rahoitusta saaneet hankkeet ovat parantavat ihmisten energian saantia, lisänneet energiaturvaa ja hillinneet ilmastonmuutosta.

Uusi rahasto tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Rahastosta tuetaan köyhyyden vähenemistä, sukupuolten tasa-arvoa, edullisen ja puhtaan energian saatavuutta, ihmisarvoista työtä ja talouskasvua sekä ilmastotekoja.

EEP on osa Suomen raportoimaa ilmastorahoitusta. Suomen osuus EEP-rahastossa tulee jatkossakin olemaan merkittävimpiä kehitysyhteisvaroin rahoitettavia ilmastonmuutoksen vastaisia aloitteita.

Lähde: Ulkoministeriö

8 thoughts on “Suomi lisää ilmastorahoitustaan Afrikkaan

  • 18.12.2017 at 14:23
    Permalink

    ”Suomen osuus EEP-rahastossa tulee jatkossakin olemaan merkittävimpiä kehitysyhteisvaroin rahoitettavia ilmastonmuutoksen vastaisia aloitteita.”

    Takavuosina murehdittiin mm., että eläkepommi on tulossa ja eläkkeet jäävät maksamatta. Nyt tuntuu riittävän rahaa siihenkin, että Suomi on eturintamassa maailman pelastamisessa ja sosiaalitukien maksamisessa ulkomaille ja tänne tulleille kymmenille tuhansille ulkomaalaisille. Jos todellakin varaa on, miksi sitten Suomi ottaa velkaa miljardikaupalla vuosittain?

    Reply
  • 18.12.2017 at 14:38
    Permalink

    Kyllä se tempun tekeminen on Afrikassa syytä jättää vähemmälle niin maailma pelastuu.
    Suomen veronmaksajien ainoa Afrikanapu olkoon ehkäisyvälineitä ja aurinkouuneja varattomille perheille. Yksityishenkilöt voivat tehdä omilla rahoillaan ja ajallaan afrikassa mitä haluavat mutta siitä ei saa tulla kuluja suomalaiselle yhteiskunnalle.

    Reply
  • 18.12.2017 at 14:57
    Permalink

    Suomihan voisi ostaa runsaaseen ylihintaa lämmintä ilmaa Afrikasta sekä tuoda Saharasta hiekkaa kuorma-autolasteittain, joka taas vähentäisi Saharan eteläisen puolen aavikoitumista. Lisäksi Afrikan väestämäärään suorannollisesti vaikuttavasti voitaisiin viedä seksivalistusta oppikirjamuodossa, jotta pirttiviljelys menestyisi yhä paremmin sillä tuossa suuren suuressa hautomosta saataisiin Suomeen uutta lisäväestöä kun meillä on täällä niin tilaa ja täten toten kanta-asukkaillakin riittäisi jotain tekemistä, sillä wanha luterilaiseen tapaan suomalainen pysyy parhaiten poissa pahanteosta kun hän ”saa” tehdä verihiessä duunia aamusta iltaan yhä pienemmällä palkalla ja eläkeiän karatessa kuin ”Hauki kaislikosta” yhä kauemmaksi suomalaisten työnantajajärjestöjen ja nukkehallituksen riemuksi, jolloin kiikkustuolejakin riittää ”uudisasukkaille” heidän hoitokodeikseen muutetuille vanhustenhoitopaikoille, joissa kas kummaa palvelutaso muuttui aivan yhdessä yössä erona kuin yö ja päivä. Jokainen saakin sitten kuvitella itse vallattomassa mielessään mitä kaikkea palvelusta tuollaiset sangen ilahduttavaa mieltä tuottavat seimit pitävät sisällään.

    Reply
  • 18.12.2017 at 15:59
    Permalink

    Nämä rahat pitää käyttää afrikkaa ympäröivään muuriin että pysyvät omalla tontillaan. Miten helvetissä Suomi jonka valtionvelka huitelee 110 miljardin yläpuolella pystyy syytämään rahaa ympäri maailmaa? Miten kauan näitä neekereitä pitää vielä elättää ja miksi? Eikö ne itse saa mitään muuta aikaiseksi kun helvetisti kakaroita vai mikä v*ttu tässä maksaa? Milloin tämä hieno sijoitus alkaa tuottamaan voittoa suomalaisille veronmaksajille ja paljonko saadaan korkoa pääomalle?

    Voiko mykkänen vastata näihin muutamaan kansalaista askarruttavaan kysymykseen.

    -Kiitos-

    Reply
  • 18.12.2017 at 21:01
    Permalink

    Minkä ihmeen vuoksi? Ei neekereille pitä antaa lanttiakaan rahaa. Jos eivät pärjää mantereellaan niin kuolkoot. On vähemmän eurooppaan pyrkijöitä jatkossa.

    Reply
  • 19.12.2017 at 07:18
    Permalink

    Viekää heille onkia, ei kaloja, vanha viidakon sanonta. Täysin kankkulan kaivoon heitettyä rahaa, ainoastaan leopardi hattuiset suuremmat heimopäälliköt pääsevat öky ostoksille. Uusia loistoautoja ym. länsimaista status kamaa.

    Reply
  • 19.12.2017 at 08:22
    Permalink

    Ja suomi saanee tänne 100 000 uutta loista…. valkoisten ei pitäisi olla missään tekemisissä Afrikan mantereen kanssa.

    Reply
  • 19.12.2017 at 09:49
    Permalink

    Voihan vittu, en paremmin sano.

    Reply

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.