Historiallinen askel Saimaan järvilohen suojelussa

0
Mainos
Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen elvyttämistä Pohjois-Karjalassa Kontiolahdella.

Hallituksen kärkihankkeessa rakennetaan laaja lisääntymisalue järvilohelle ja järvitaimenelle Pielisjoen Kuurnaan. Uoman kunnostushankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 2,4 miljoonaa euroa, josta valtio kattaa 1,2 miljoonaa euroa kärkihankerahoituksella. Lisäksi tätä kalatalouden ja voimatalouden yhteishanketta rahoittavat Kuurnan Voima Oy sekä laaja joukko muita yrityksiä ja alueen kuntia.

Järvilohen lisääntyminen ja poikasten kehittyminen vaatii koskimaisen virtavesiympäristön. Uoman kunnostushankkeessa rakennetaan noin 5-7 hehtaarin laajuinen lisääntymis- ja poikastuotantoalue, johon kaloilla on järvialueelta esteetön pääsy. Laurinvirta Oy rakentaa nykyisen tulvapadon yhteyteen pienvesivoimalan, mikä mahdollistaa ympärivuotisen virtauksen järvilohen lisääntymisalueella.

– Järvilohi on äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu kala, jonka kohtalo on ollut jo yli 40 vuotta viljelyn ja istutusten varassa. Kannan palauttaminen luonnolliseen ympäristöönsä on mahdollista nyt käynnistyvän hallituksen kärkihankkeen avulla. Pitkällä aikavälillä vaelluskalakantojen suojelun lisäksi tavoitteena on kasvattaa Saimaan alueen virkistys- ja matkailuarvoa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Mainos

Ministeri Leppä tapasi tänään Kontiolahdella keskeisiä Saimaan ja Pielisjoen toimijoita ja tutustui Kuurnan vesivoimalaitokseen sekä kunnostettavaan, nykyisin voimalaitoksen tulvauomana toimivaan Kuurnankoskeen. Alueesta rakennetaan matala ja leveä koski, jonka yhteyteen muodostetaan kutusoraikkoja. Kuurnan tulvauoman rakentamistöiden ja palauttamisen järvilohen lisääntymis- ja elinympäristöksi on arvioitu käynnistyvän loppuvuonna 2018.

Hankkeen toteutuminen edellyttää vielä vesilain mukaista lupaa, ja lisäksi rahoitusta tarvitaan noin 200 000 euroa. Valtion lisäksi hankkeen rahoittajiksi ovat ilmoittautuneet jo UPM Energy Oy, Nestorisäätiö, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj, Joensuun kaupunki, Kontiolahden kunta, Fingrid Oyj, Oriveden kalastusalue, Joensuun kalastuskunta ja Pielisjoen kalastusalue. Hanketta rahoittaa lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, joka vastaa myös kärkihankkeen valmistelusta ja yksityisen rahoituksen kokoamisesta.

– Voimalaitosyhtiön, kuntien, ulkopuolisten rahoittajien, kalataloustoimijoiden ja muiden toimijoiden laaja yhteistyö Saimaan järvilohen kärkihankkeessa sekä valtion vahva sitoutuminen mahdollistavat uuden vaiheen käynnistämisen järvilohikannan elvyttämisessä, toteaa projektipäällikkö Niilo Valkonen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.

Voimalaitosten rakentaminen Pielisjokeen ja Koitajokeen on estänyt vaelluskalojen nousun jokiin. Saimaan järvilohikantoja ylläpidetään jatkuvin istutuksin.

Hallitus parantaa Luontopolitiikka-kärkihankkeen toimenpiteillä vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen tilaa useissa kohteissa eri puolilla Suomea. Maa- ja metsätalousministeriö suuntaa kärkihankerahoitusta erityisesti yhteisrahoitteisesti toteuttaviin ja ripeästi liikkeelle lähteviin hankkeisiin, joissa on vahva alueellinen sitoutuneisuus. Vaelluskalakantoja vahvistetaan muun muassa Iijoella, Oulujoella, Kemijoella, Lieksanjoella, Hiitolanjoella, Mustionjoella ja Kymijoella.

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.