Presidentti Koiviston hautamuistomerkin suunnittelukilpailun voittaja on tässä

9
Mainos
Presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkin suunnittelukilpailun voittaja on julkistettu. Kilpailun voitti teos nimeltä ”Kartta”, jonka on suunnitellut kuvataiteilija, valokuvaaja Perttu Saksa. Toiseksi kilpailussa sijoittui kuvanveistäjä Matti Nurmisen suunnittelema teos nimeltä ”Tarttis tehrä jotain” ja kolmanneksi kuvanveistäjä Bjarne Lönnroosin suunnittelema teos ”Jää sulaa”.

Voittaja saa 10 000 euroa, toiseksi sijoittuva 5 000 euroa ja kolmanneksi sijoittuva 3 000 euroa.

Lisäksi palkintolautakunta päätti antaa kunniamaininnan kuvanveistäjä Pertti Mäkisen ehdotukselle ”Heijastus”. Tunnustuspalkinnon suuruus on 1 000 euroa.

Palkintolautakunnan muodosti presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkkitoimikunta. Puheenjohtaja, alivaltiosihteeri Timo Lankinen valtioneuvoston kansliasta piti kilpailun tasoa korkeana ja kiitti kaikkia osallistujia.

Mainos

”Kilpailuun saapuneissa teoksissa käsitellään presidentti Koiviston uraa valtiomiehenä, mutta monissa on myös viitteitä harrastuksiin ja esimerkiksi kotiseutuun. Arvioitavat teokset ilmentävät hautamuistomerkkiehdotusten moninaisuutta”, sanoo Lankinen.

Palkittujen teosten luonnehdinnat

Palkintolautakunta luonnehti kilpailun voittanutta ”Karttaa” seuraavasti:

”Ehdotus koostuu kultauksen yhdessä pitämistä palasista. Kokonaisuus on loisteliaan yhtenäinen. Vaikka ehdotuksessa voi nähdä yhtymäkohtia nöyryyttä ja ajan arvokkuutta painottavaan keramiikkataiteeseen tai pirstaloituvaan maailmanpolitiikkaan, teos toimii ensisijaisesti itsenäisenä ja monitulkintaisena kunnianosoituksena eheydelle. Eroosio on kuluttanut kiven palasiksi, mutta uudelleenkoottu kokonaisuus on inhimillisempi ja enemmän kuin alkuperäinen täydellisyys. Ehdotuksen koko ja mittasuhteet sopivat tyylikkäästi hautapaikalle ja sen kaksiosainen ja luonnollinen plastinen muoto välttää liiallisen yksinkertaisuuden.”

Toiseksi sijoittunutta ”Tarttis tehrä jotain” -teosehdotusta palkintolautakunta luonnehti:

”Mustasta diabaasi-kivestä veistetty teos lepää kevyesti kiillotetulla kivialustalla luoden mielikuvan samaan aikaan voimasta ja herkkyydestä. Muoto on hallittu. Kaarevan ja särmikkään muodon välinen jännite on puhutteleva. Etuosassa on lohkomainen pinta ja yläosan tasainen osa on sileä. Rosoinen lohkopinta kuvaa presidentti Mauno Koiviston sotavuosia rintamamiehenä. Nimet kaiverretaan sileään etupintaan. Muistomerkki tarjoaa kukkalaitteille laskualustan ja taustanojan. Teoksen suhde pensasaidan rajaamaan käytettävään tilaan on sopivan väljä.”

Kolmanneksi sijoittunutta ”Jää sulaa” -teosehdotusta palkintolautakunta luonnehti:

”Vaaleansävyisestä punagraniitista veistetty teos ottaa hyvin huomioon ympäristön ja erottuu muista alueen hautamuistomerkeistä. Se on muodoltaan elävä ja kiinnostava, mutta samanaikaisesti voimakkaan arvokas. Havainnekuvat osoittavat kuinka teos elää kauniisti vuodenaikojen mukana. Teoksen symboliikka liittyy kylmän sodan päättymiseen ja Mauno Koiviston 12 vuoteen presidenttinä. Luku 12 toistuu veistoksen yläosan lohkeamissa. Veistoksen karkean pinnan ja kiiltäväksi hiotun jalustan välinen kontrasti korostaa materiaalisuutta. Kokonaisuus on onnistunut.”

Lisäksi kunniamaininnan saanutta teosluonnosta ”Heijastus” palkintolautakunta luonnehti:

”Teos on vaakasuuntaisen kiiltäväksi hiotun alustan ja veistoksellisen kiilamaisen kappaleen sommitelma. Keulan muotoisella kivellä tekijä viittaa presidenttiin kansakunnan keulahahmona ja toisaalta venettä muistuttavalla kappaleella heijastavalla, merta muistuttavalla pinnalla viimeiseen matkaan. Kun katsoja kumartuu teoksen ylle, hän näkee kasvonsa taivaan ja maan välissä. Veistos on kooltaan paikkaansa hyvin sopiva ja kappaleiden kontrastisuudessa onnistunut.”

Teosehdotukset näyttelyssä Säätytalossa ja verkossa

Kilpailun 17 kärkiehdotusta on esillä näyttelyssä Säätytalossa Helsingissä osoitteessa Snellmaninkatu 9-11. Näyttely on avoinna yleisölle 10.–20. huhtikuuta arkisin klo 9–16. Saavuttaessa tulee varautua todistamaan henkilöllisyys. Tiloissa ei ole mahdollisuutta vaate- eikä tavarasäilytykseen, joten isot laukut ja reput tulee jättää kotiin. Liikuntaesteiset pääsevät Säätytalon näyttelytilaan Kirkkokadun puolelta, käyntiosoite on Kirkkokatu 11–13.

Kaikki kilpailuun osallistuneet teosehdotukset ovat nähtävillä verkkonäyttelyssä valtioneuvoston kanslian sivuilla osoitteessa vnk.fi/muistomerkkikilpailu. Sivuilta löytyy myös palkintolautakunnan luonnehdinnat 17 kärkiehdokkaasta.

Muistomerkki paljastetaan presidentti Koiviston syntymäpäivänä 25.11.

Valtioneuvoston kanslia julkisti tammikuun alussa kilpailun hautamuistomerkin suunnittelemiseksi.

Teosehdotuksia vastaanotettiin määräaikaan mennessä 138. Muistomerkin on tarkoitus olla valmis ja sijoitettu paikalleen Hietaniemen hautausmaalle presidentti Koiviston syntymäpäivänä 25.11.2018.

Mauno Koivisto toimi Suomen tasavallan presidenttinä 12 vuoden ajan vuosina 1982–1994. Hän oli Suomen yhdeksäs presidentti. Koiviston valtiolliset hautajaiset pidettiin helatorstaina 25. toukokuuta 2017.

Lähde ja kuvan käyttöoikeudet: Valtioneuvoston kanslia

Mainos

9 KOMMENTIT

  1. Mannerheim, Paasikivi, Ståhlberg ja Svinhuvud ja kaikki todelliset isänmaamme suurmiehet ja sankarit kääntyvät haudassaan, kun valtiorikoksia tehtailleelle maanpetturille pykättiin muistomerkki.
    Samoin kaikki perustuslakia sormeilleet ja sen muutokset eduskunnassa hyväksyneet maanpetturi valtiorikolliset oksennus lietepoliitikot saavat vielä palkkansa.

    • Aivan, kyllä suuri marmori kyrpä olisi ollut tuollekkin maanpetturille paikoillaan, no ehkäpä sitten salen kohdalla. kumpikin ovat olleet myymässä Suomen verellä maksettua itsenäisyyttä natseille.

  2. No, eipähän tuota tarvitse rakkareiden särkeä kun se on jo rikkinäinen valmiiksi. Toisaalta tuo kuvaa hyvin Koiviston 12-vuotista presidenttikautta ja sen ”saavutuksia”. Anteeksi vain pahuuteni, mutta totuus ei ole koskaan kaunista kuultavaa. Rakastavien omaisten kannalta tämäkin ”sammakko” voi aiheuttaa tuskaakin, mutta se, joka lähtee politiikkaan saa ”pyyhkeitä” niin eläessään kuin varsinkin kuolemansa jälkeen, jota niin osuvasti kutsutaan ”ruumiin potkimiseksi”. Etenkin tämä ilmiö esittäytyi vastenmielisimmillään Mauno Koiviston edeltäjän Tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkosen (1900-1986) kohdalla alkaen jo hänen dementiaan vaipumisen aikoihin ennen hänen jäämistään sairaslomalle, joka oli alkusoittoa lopullisen eron pyyntöön terveydellisistä syistä. Sen verran vielä mainitsen, että jokainen voi tutkailla Kekkosen jälkeistä aikaa aina tähän päivään saakka ja tehdä omat johtopäätöksensä siitä, mitä ne voimat ovat saaneet aikaan, jotka olivat Paavo Lipposen käyttämää ilmaisua käyttäen ”Kekkosen taskussa” eli kuten silloisista ja sen jälkeisistä tuskan huudoista päätellen Kekkonen suorastaan kidutti ja ruoski päivän politiikkaa tekeviä poliitikkoja puolueista riippumatta ja näin ollen kaiken hyvän tiellä despoottina, jonka sorrosta silloiset ja nykyiset ”valopäät” joutuivat aikaansa viettämään, ei Siperiassa, mutta kuitenkin hyvällä palkalla maan korkeimpien salonkien loisteessa tapellen keskenään hallituksissa muutamasta prosentista ja pennistä. Kunnes homma tietenkin sakkasi ja sitten juostiin presidentti Kekkoselle itkemään kuin toinen osapuoli kiusaa. Ja kas kummaa sen samaisen ”kiusaajan” perävalot vielä näkyivät heidän saapuessaan, jotka olivat käyneet samalla ”asialla” tuon kaljupään luona, jolla ei ollut edes yhtä hiusta revittävänä päästään mokomien ”Saatanan tunareiden” vuoksi.

  3. Tuo kivi kuvaa hyvin Koiviston aikakautta. Kivestä kuvastuu se miten presidentti hajotti yhtenäisen kansan ja murensi sen osiin. Tuhoten samalla vakaan talouden ja maan yrittäjyyden. Ja minkä vuoksi? Se oli se kulta jonka vuoksi Suomi ja suomalaisuus piti hajottaa, murentaa, repiä kappaleiksi.

  4. Ja rahan tuloa ei voi estää. Miksi noita entisiä preseidenttejä vielä palvotaan kuin pohjois-koreassa konsanaan. Noillekin rahoille olisi ollut parempaa käyttöä ja rikkaat omaiset olisivat voineet pystyttää vaikka kivitalon kokoisen paaden. Ainoastaan Rytin muistoa kannattaa kunnioittaa, muut ovat enempi tai vähempi pankkien ja omaa kansaa halventavia pressoja. Halonen kun keikahtaa, paasi voisi olla tulipunainen afrikan valtion muotoinen möhkäle.

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.