Opetusministeri Grahn-Laasonen: Neljä ratkaisua poikien ja tyttöjen osaamiserojen kasvun pysäyttämiseen (video)

8
Mainos
Helsingin ja Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat selvittäneet peruskoulun ala- ja yläluokkaikäisten poikien tyttöjä heikompaan osaamiseen, koulumenestykseen ja alhaisempaan koulutustasoon johtavia syitä. Valtioneuvoston vuosi sitten käynnistämästä tutkimushankkeesta nousee esiin neljä keskeistä teemaa suunnan kääntämiseksi.

Selvitys julkistettiin valtioneuvoston TEAS-tutkimussarjassa tiistaina opetus- ja kulttuuriministeriön tutkijaseminaarissa.

Tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot ovat viime vuosina kasvaneet matematiikassa ja luonnontieteissä sekä lukutaidossa. Tulokset nousevat esiin kansainvälisissä ja kansallisissa oppimistulosten arvioinneissa (PISA ja TIMMS). Tyttöjen ja poikien sekä oppiaineiden väliset arvosanaerot kasvavat. Poikien saamat arvosanat ovat keskimäärin jopa puoli numeroa pienemmät kuin tytöillä vastaavissa aineissa.

”Poikien heikommat oppimistulokset on iso yhteiskunnallinen ongelma, johon reagoimme jo vuosi sitten käynnistämällä tutkimushankkeen, jotta ymmärtäisimme ilmiötä tutkimuspohjaisesti paremmin ja löytäisimme keinoja kaventaa oppimiseroja. Erityisen huolestuttavaa on, että osaamiserot ovat suurimmillaan heikosti menestyvillä oppilailla”, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Mainos

”Poikien tyttöjä heikompi suoriutuminen koulussa alkaa näkyä jo peruskoulun alaluokilla, jo varhaislapsuudessa, ja vaikuttaa pitkälle heidän tulevaisuuteensa. Pojat keskeyttävät opinnot tyttöjä todennäköisemmin, ja heidän koulutustasonsa jää matalammaksi. Siksi katse tulee kiinnittää jo varhaisiin vuosiin, varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. Peruskoulua on vahvistettava niin, että se tukee niin tyttöjen kuin poikienkin oppimisen motivaatiota ja vahvoja oppimistuloksia”, Grahn-Laasonen jatkaa.

Grahn-Laasonen nostaa tutkimushankkeen tuloksista esiin neljä ratkaisukokonaisuutta, joilla voisi olla merkitystä ongelman ratkaisemiseksi:

Lukeminen

”Poikien kiinnostus lukemista ja äidinkieltä kohtaan on tyttöjä vähäisempää, ja lukemisella ja äidinkielellä on puolestaan vahva yhteys oppimiseen. Siksi kaikkein vaikuttavinta ja tärkeintä on löytää tapoja motivoida ja innostaa myös poikia lukemaan. Monipuolisen lukutaidon merkitystä ei voi liikaa korostaa, se on kaiken oppimisen perusta. Kansallinen Lukutaitofoorumi tekee ehdotukset kansalliseksi lukutaitoohjelmaksi syksyyn mennessä. On yksi kysymys, johon vastauksen löytäminen voisi ratkaista likipitäen koko ongelman: miten lukeminen ”myydään” pojille?”

Arviointi

”Tutkimus nostaa vahvasti esiin arvioinnin kehittämisen välttämättömyyden. Arvioinnin ongelmista tulee myös paljon palautetta opettajilta. Opettajat tarvitsevat lisää työkaluja arviointiin. Opetussuunnitelmissa määritellään arvioinnin kriteerit arvosanalle 8. On harkittava, pitäisikö kriteeriperusteisessa arvioinnissa olla enemmän portaita, enemmän työkaluja yhdenvertaiseen arviointiin. Kansallista tasokoetta en kannata, mutta lisää työkaluja arvioinnin tueksi opettajille tarvitaan. Niitä tarvitaan myös siksi, ettei yksikään nuori läpäisisi peruskoulua ilman monipuolista lukutaitoa ja muita perustaitoja. Tutkimus antaa aihetta vakavasti pohtia, miten arvioinnin kehittäminen motivoisi ja tukisi poikien oppimista. Opetushallitus on parhaillaan jo valmistelemassa lisätukea opettajille arvioinnin toteuttamiseen.”

Yhteisöllinen koulukulttuuri

”Ne koulut, joissa on hyvä yhteishenki ja yhteisöllinen, tasavertainen, kiusaamisesta vapaa koulukulttuuri, tuottavat parempia oppimistuloksia myös pojille. Tällaisissa kouluissa lapset ja nuoret saavat useammin olla omia ainutlaatuisia itsejään, eivätkä ole niin tiukasti ”tyttö- tai poikalokeroissa”. Pedagogiikan merkitys korostuu. Hyviä kokemuksia, pedagogista osaamista, on levitettävä ja kehitettävä muun muassa opettajankoulutuksen avulla. Tällä hallituskaudella perustettu opettajankoulutusfoorumi saa tämän tehtäväkseen, ja olemme jo lisänneet merkittävästi lisää resursseja opettajankoulutukseen Suomessa.”

Motivaatio ja koulutuksen merkityksellisyys

”Motivaation yhteys oppimistuloksiin on aivan kiistaton. Siksi on tehtävä aivan kaikki sen eteen, että oppiminen motivoi myös poikia. Uudet opetussuunnitelmat alleviivaavat jo oppimisen iloa ja ovat tuoneet uutta pedagogiikkaa koulujen arkeen. Oppimisen merkityksen korostaminen on tärkeintä tulevaisuustyötä, ja se on jokaisen aikuisen ja koko yhteiskunnan tehtävä. ”Pojat on poikia” -tyyppinen asennoituminen poikien koulunkäyntiin voi olla karhunpalvelus nuorelle miehelle; myös pojille on tärkeää korostaa oppimisen ja osaamisen merkitystä. Siitä on vastuussa koko yhteiskunta.”

Lähde: OKM

Mainos

8 KOMMENTIT

  1. Merja Ylä-Anttila on Yleisradion uusi toimitusjohtaja – ”Yle on median ykköspaikka”
    Ylen uusi johtaja tulee naapurista. Merja Ylä-Anttila on toiminut pitkään MTV:n uutisten vastaavana päätoimittajana.

    mietikää saatanä näiden hyvä veli korruptio medioiden toimintaa

    Eka Berner heitää 3 milliä mtv3

    Sen jälkeen tämä pahin suomalaisten viholinen leivotaan
    Yleisradion uudeksi toimitus-johtajaksi

    Aivan käsittämätöntä valtamedian hyvä veli korruptiota

    siis eikö nämä YLEN puupäät tajua
    kuinka läpinäkyvää tämä sulle mulle meiniki on näissä valtamedian kuliseissa

    Dox@net: Porttikielto Poriin: Masennus
    Suomalainen, Erkki Liikanen syö pöydässäsi.

    merja ylianttila ohjeistaa ylen toimittajia ja heivaa heidät pois

    ruoka rauha siis näiden pamppuken seurassa

    Nyt hän ilmeisesti ottaa saman linjan ylen johdossa

  2. Ettäkö poikia ahdistaa että heitä sanotaan pojiksi?

    Tämä ongelma ei ole ollenkaan monimutkainen. 1950-luvulla tilanne oli täysin päinvastainen. Pojat menestyivät, tytöt eivät. Tutkimuksiin pohjautuen koulujärjestelmää muokattiin seuraavien vuosikymmenien aikana tytöille paremmin sopivaksi, eli seuraavaan suuntaan:

    – Keskinäisen kilpailutuksen vähentäminen
    – Välittömän palautteen vähentäminen

    Tämä palkitsee hiljaista kärsivällistä puurtamista, missä tytöt ovat erityisen hyviä. Sen sijaan se rankaisee poikia, joiden motivaatiolle tärkeää on kilpailla vertaisten kanssa ja saada välitöntä palautetta sekä menestymisestä että epäonnistumisesta.

    Ongelman korjaaminen olisi täydellisen triviaalia:

    – Keskinäisen kilpailutuksen lisääminen
    – Välittömän palautteen lisääminen

    Tämä toki sitten vähentäisi tyttöjen menestystä, mikä Grahn-Laasosen kaltaiselle kympin tytölle olisi varmasti kauhistus, ja poliittisesti täysin epäkorrektia. Tutkimuksissa kun on nimenomaan huomattu että poikien tulokset saadaan kohoamaan helposti juuri noilla keinoin, mutta tyttöjen tulokset romahtavat samaa tahtia.

    Joko perustamme tyttö- ja poikaluokkia, joiden opetusmetodit ovat erilaiset, tai sitten etsimme tasapainon jossa tytöt menestyvät nykyistä huonommin, mutta silti riittävän hyvin.

    Grahn-Laasosen ajatus siitä että Pekalla alkaisi menemään koulussa paremmin jos alkaisimmekin kutsumaan häntä Liisaksi, on suoranaista lasten pahoinpitelyn suunnittelua.

  3. Merja Ylä-Anttila on oikeasti yksi suomen sanan-vapauden pahimpia vihollisia
    kun mietii hänen toimijaan esim vastamediaa kohtaan
    ja täysin politisoitunut liberaali vasemalle eläin

  4. Kauniita, mutta täysin tyhjiä sanoja kauniilta tytöltä. Liekö itse yhtä tyhjä sisältä kuin sanansa? Ei mitään konkretiaa. Keskittyisi mieluummin siihen, mihin miehet katsovat hänen olevan pätevä.

  5. On aivan sama mitä tuokin akka suustaan päästää. ”Älkää katsoko heidän suutaan, katsokaa heidän käsiään”. (by Raamattu. Ei ”uusin” versio.)
    On päivänselvää, että jos suomalaispojat ”kasvatetaan” kouluissa kuten vastaava tehdään Ruotsissa. On se tosiasia, että heistä tulee ”sillanpää -kahvinjuojia”, jotka tipsuttelevat korkkareissa toppi päällä. Eräässä poikkitieteellisessä julkaisussa oli otettu eräästä Ruotsin SVT:n ohjelmasta videonpätkä, missä ruotsalaispojat (alakoululaiset) tursottelivat ankanhuulia, siristelivät silmiään ja muutoinkin keikailivat selfieissä kuin tytöt tai siis paremminkin kuin kynsirakenne -homppelit. Heissä ei (eu) ollut miestä sitten yhtään, vaan enää puuttui vain vaaleanpunainen kolttu ja tiara päässä.
    Se, ettei Suomen koululaitoksessa ole miesopettajia, vaan pojat kasvatetaan sillä yhdellä värkillä. On silloin aivan turha puhua siitä, että pojat saisivat tulevaan miehuuteensa minkäänlaista miehenmallia ja esimerkkiä sekä samalla ”aivorungolla” varustetun MIES -opettajan (ei cuck), joka ymmärtää poikia ja jakaa lähtökohtaisesti samat kiinnostuksen kohteet, vaikka heidän välillään vallitseekin suuri ikäero. Mutta niinhän se on isien ja poikienkin kohdalla. Tästä kaikesta tekee erityisen tuhoisaa se, että avioeroissa miehet vieraannutetaan lapsistaan eli pojistaan siten, että isiltä viedään tapaamisoikeudet sosiaalitanttojen, demlan naistuomareiden ja koko feministi -yhteiskunnan voimin, joka on silkkaa natsismia. Vaikka miehelle olisi myönnetty oikeudessa tapaamisoikeus entisen puolison taholta tehty jatkuva kiusa ja aiheettomat rikosilmoitukset, jotka johtavat poliisin suorittamaan rikostutkintaan esim. lapseensa sekaantumisesta, joka on täysin ilmasta temmattu vale. Lisäksi exän äiti eli rakas ”naarattava” on ”pelissä” mukana aiheuttamassa mittavaa kärsimystä nimenomaan lapsille, mutta tietysti isälle koska hänellä ei Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa ole mitään oikeussuojaa tai ihmisoikeuksia ylipäätänsäkään, vaan tuon iljetyksen tehtävänä on vain syntipukkina toimiminen aina päätyen syyllisyyteen siitäkin, että maitovelli kiehuu yli hellalle.
    Elatusavut ja raha kyllä kelpaa. Monesti nuokin rahat menevät yksinhuoltaja äipän biletykseen ja lapset kulkevat pienissä kengissä ja vuodenaikaan sopimattomissa vaatteissa. Sitten ollaankin vaatimassa förskottia käteisenä, jota ei koskaan pitäisi tehdä, koska kaiken pitää olla paperilla ja kuitattuna, koska rehellisyyden oikeudenjumalatar voi sanoakin, ”etten minä ole mitään saanut”.
    Jos edellä kuvattu oli liian miesvoittoista ja kuvitelmaa herättävä siitä, että kyse on henkilökohtaisista traumoista. Voin todeta, ettei minulla ole ensinkään mitää pois otettavaa kuin huono terveys ja ilmarinta.-

  6. Jo vanhan kansakoulu systeemin muuttaminen peruskouluksi oli aasin työ. Käytännön taitoihin pätevät kävivät kansakoulun ja sitten menivä jo töihin. Jotkut harvat kävivät ammatikoulun. Töitä oli ja riitti itsenäisessä Suomessa ilman amistakin
    . Teoreettisesti lahjakkaammat hakivat kansakoulusta oppikouluun, joka käsitti viisi vuotta keskikoulua ja kolme vuotta lukio-opintoja. Jos oli siis älyä ja rahaa.
    Yhtäkaikki suomalaiset olivat kansakoulu systeemin aikaan suorastaan neroja kaikki tyynni. Jopa poliitikot ajoivat Suomen etua.

  7. Minusta on huolestuttavinta ettei poikia enää pillu kiinnosta. Tähän ongelmaan pitäisi uhrata aikaa ja rahaa ja pikku sanni voisi kannustaa poikia panemaan tietokonepelien pelaamisen sijaan.

  8. No, sanni ja vassarit vaan alustaa sitä seuraavaa vaihetta: Kun lukutaidottomat kehitysmaalaiset eivät kelvanneet työelämään, niin myydään nuorille naisille ajatus elätettävästä tummasta siitosoriista…ai ku ihquu!

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.