Valiolle energiatukea liikennebiokaasun tuotantoon lietelannasta – Tuotantolaitos Nivalaan

3
Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi 23.4.2018 tehdyllä päätöksellä Valio Oy:lle 2 925 000 euroa energiatukea Nivalaan rakennettavalle biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitokselle. Laitos tuottaisi lietelannasta biokaasua pääosin liikennekäyttöön.

Valio on kehittämässä uutta biolaitoskonseptia, jossa lietelanta prosessoidaan biokaasuksi ja lannoitejakeiksi. Hankkeessa hyödynnettäisiin uutta vedenerotusteknologiaa. Laitoksella tuotettaisiin yhteensä noin 11,9 GWh biokaasua vuosittain.

Uusiutuvan energian tuotannon ja CO2-päästöjen vähentämisen lisäksi tarkoituksena on myös pienentää merkittävästi maidontuotantoketjun ympäristövaikutuksia. Hakijan mukaan Suomessa syntyy vuosittain 15 miljoonaa tonnia lietelantaa, josta voitaisiin tuottaa noin 500 GWh biometaania vuodessa.

Mädätetyn lannan tehokas erottelu lannoitejakeiksi tehostaa lannan ravinteiden kierrätystä ja vähentää typen ja fosforin huuhtoutumisriskiä, kun typpi ja fosfori voidaan sijoittaa paremmin niille pelloille missä niitä eniten tarvitaan.

Hankkeen rakennusaikainen työllisyysvaikutus on noin 20 henkilötyövuotta ja sen seurauksena syntyisi 2-4 uutta suoraa työpaikkaa.

Valiolla ei vielä ole investointipäätöstä. Tekninen ja kaupallinen suunnittelu sekä muun muassa ympäristölupaprosessi vielä jatkuvat.

Energiatukea myönnetään erityisesti uuden energiateknologian hankkeisiin

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on tälle vuodelle käytettävissä 55 miljoonan euron valtuus energiatukiin, joita voidaan myöntää erityisesti uutta energiateknologisia ratkaisuja sisältäviin hankkeisiin. Joulukuussa 2017 hyväksytyn valtioneuvoston asetuksen mukaan energiatukea kohdistetaan vuosina 2018–2022 entistä enemmän näihin hankkeisiin. Tuen avulla edistetään uusiutuvan energian tuotantoa, energiansäästöä ja energiatehokkuutta.

Vuodelle 2018 energiatukeen hallitus on myöntänyt 20 miljoonan euron lisävaltuuden, jolla voidaan edistää erityisesti uuden energiateknologian ratkaisuja muun muassa biokaasun liikennekäyttöön, aurinkosähköön ja energiatehokkuutta parantavia ratkaisuihin liittyen.

Lähde: TEM

3 KOMMENTIT

  1. Eikös tuo lietelanta kannattaisi käyttää EM:llä (Teruo Higan pantentti)? Silloin se saataisiin palamaan nopeammin ja tuloksena on suoraan maaperään levitettävä lannoite joka ei käydessään ryövää maasta mineraaleja ja nivenaineita?

    Ennen vanhaan paska paloi talven patterissa jolloin se oli valmista lannoietta pellolle keväällä. Nykyiset lietelantalat ovat aihetutaaneet sen että hapettomassa tilassa paska ei pala. Ja kun se levitetään pelloille, se alkaa haisemaan. Ja ryövää maaperästä paljon arvokasta energiaa.

    Lietelantalan tapauksessa epänormaalisti käytetty lanta muuttuu mustaksi. Tätä ”mustaa paskaa” ST1 tuottaa jo niin paljon että se on ongelma. Väärin käytetty lanta muuttuu mustaksi eikä se koko kesän sateidenkaan vaikutuksesta imeydy maaperään. Samalla luonnottomasta rakenteesta johtuen se ei myöskään ravitse maata, vaikka niin väitetään. ST1 on sanonut että mustassa paskassa on 8kg typpeä tonnille. Epäilen että sitä on ollut sen verran ennen käyttämistä, mutta käyttämisen jälkeen sitä ei ole.
    Niimpä esim. euroopassa kun kukaan ei ota vastaan tätä mustaa paskaa sitä tuupataan meriiin. Jälleen yksi ilmentymä ihmisen idioottimaisuudesta ”vihreän ekologisuuden” nimissä.

    Pidettäisiin paska paskana ja ymmärrettäisiin että ”kaikki mikä haisee on kasvusta pois”.

  2. Kyllä suomessa paskaa riittää, arkadianmäeltä sitä löytyy lähes loputtomasti, eli on uusituvaa luonnonvaraa.

VASTAA: Sana vapaa. Jokainen vastaa omista kommenteista.