Mitä EU:n elvytyspaketti tarkoittaa meille suomalaisille?

Mediassa on puhuttu paljon EU:n elvytyspaketista, joka on luotu koronan kurittaman talouden kohentamiseksi. Suomi, kuten yleensäkin, on elvytysrahaston maksavalla puolella. Mutta mitä EU:n elvytyspaketti tarkoittaa meille suomalaisille? Onko siitä meille jotain hyötyä vai voiko se aiheuttaa muutakin haittaa kuin pelkän rahanmenon? Lue tämä artikkeli ja opi!

 

Mikä EU:n elvytyspaketti on?

Lähdetään siitä, että mikä EU:n elvytyspaketti oikeastaan on. Se on nimittäin jotain aivan ennenkuulumatonta EU:n historiassa ja koettelee jopa perustuslain rajoja.

Elvytyspaketti on valtava, 750 miljardin euron laina, joka otetaan yhdessä ja joka jaetaan avustuksina ja lainoina EU-maille. Maat ovat yhdessä vastuussa lainan takaisinmaksusta ja näin ollen EU-maat joutuvat sitoutumaan toisiinsa tiukemmin kuin koskaan ennen.

Suomen saanti paketista piti olla alun perin 3,2 miljardia euroa, mutta tammikuun 2021 kokouksessa sitä pienennettiin 15% eli summa pienentyi noin 500 miljoonalla. Suomen maksuosuus yhteisestä lainasta on 6,6 miljardia euroa. Jäämme siis lähes 4 miljardia tappiolle parhaimmassakin tapauksessa. Suomen rooli maksajana johtuu siitä, että korona ei ole vaikuttanut talouteemme yhtä negatiivisesti kuin joidenkin muiden maiden talouteen.

EU:n elvytysrahastosta 30% jaetaan vuoden 2020 ja 2021 bruttokansantuotteen kehityksen perusteella. 70% jaetaan varhaisempien eli vuosien 2015-2019 BKT:n perusteella. Suomen hallitus on kertonut paketin olevan ehkä epäedullinen Suomelle, mutta hyvä idea EU:lle, sillä sen avulla koko EU:n talous saadaan boostattua uuteen nousuun.

EU on yhtenäinen, mutta erilainen

Suomalaiset ovat kiukkuisia ja pettyneitä elvytyspakettineuvotteluihin ja poliitikkojen tapaan pitää tai oikeastaan olla pitämättä Suomen puolia asiassa. Mutta miten tähän päädyttiin?

Suomalaisten EU-innostus alkoi hiipua jo pian liittoon liittymisen jälkeen. 2008 talouskriisissä Suomi joutui maksajaksi, sillä pulaan joutuneita maita autettiin yhteisesti. Perussuomalaisten kannatus alkoi kasvaa, sillä EU-vastaisuus lisääntyi ja ihmiset alkoivat haaveilla itsenäisestä Suomesta.

Suomalainen noudattaa yhteisiä sääntöjä ja näin ollen EU:n tuomat kurkkuparagrafit ja muut muutokset on otettu vastaan. Kaikkialla ei kuitenkaan näin ole ja suomalainen kokeekin, että kaikki EU-maat eivät toimi yhdessä luotujen sääntöjen mukaan. Suomen vaikutusvalta ja päätöksentekomahdollisuus tuntuu vähentyvän vuosi vuodelta. Lojaali ja kuuliainen suomalainen häviää aina.
EU, joka on siis jatkossa yhä tiiviimpi taloudellinen liittovaltio, on toisissa asioissa yhtenäinen, mutta toisissa hyvinkin erilainen. Mailla on EU:n perustuslain lisäksi oma perustuslaki, jonka mukaan tulee toimia. Toisinaan jäsenmaan laki ja EU:n laki ovat hyvin linjassa keskenään, mutta toisinaan lait ovat lähestulkoon päinvastaisia. Lakipykäliä voi myös lukea hyvin monella tapaa.

Onko EU:n tiivistyminen ja yhteinen velka uhka meille suomalaisille? Lue siitä lisää seuraavassa kappaleessa!

EU-maiden itsemääräämisoikeus

Kuten jo totesimme, EU:n elvytyspaketti on täysin ennenkuulumaton tapa sitoa jäsenmaat yhteen. Suomen perustuslaki takaa Suomelle vallan päättää omasta budjetistaan. Yhteinen laina ja siihen liittyvät mahdolliset tulevaisuuden maksuongelmat vaikeuttavat kuitenkin budjetointia. Myös avustusten osuus verrattuna lainatun rahan määrään on korkea ja aiheuttaa suoria kustannuksia. EU:n elvytyspaketti liikkuukin perustuslain ja EU-lainsäädännön harmaalla alueella.

Mikäli EU:ssa ollaan menossa suuntaan, jossa lainsäädäntö voidaan ohittaa, on suomalaisten syytä huolestua. EU:n päätäntävallan ei tule astua maiden itsemääräämisoikeuden varpaille. Elvytyspaketti on ehkä vasta ensimmäinen askel kohti EU-lainsäädännön yhtenäistämistä.

Suomalaiset voivat olla ylpeitä maan sosiaaliturvan ja koulutuksen tasosta. Mikäli EU voi jatkossa puuttua maidemme verotukseen, olemme hyvin lähellä tilannetta, jossa suomalaiset eriarvoistuvat ja hyvinvointivaltio on mennyttä. Valtakunnallisia monopoleja, kuten Alkon asemaa, voidaan heikentää ja maa voidaan altistaa EU:n sisäiselle kilpailulle. Suomi menettää askel askeleelta otteen omasta väestöstään.

EU-laki tuo lisää sääntöjä

Tällä hetkellä EU on ennen kaikkea talousalue, jonka jokainen maa on itsenäinen. Muun muassa vienti ja tuonti on helppo ETA:n sisällä. Tavaroita voi viedä ja tuoda ilman tullimaksuja ja lisäksi verotusta on helpotettu. Muun muassa kasinopelien voitot ovat verottomia Suomen lisäksi koko ETA:ssa.

Rahapelimonopoli, eli Suomessa Veikkaus, on esimerkki siitä, kuinka valtio voi rahoittaa tiettyjä palveluita kansalaisilta kerätyllä rahalla ja näin vähentää kansalaisten verotaakkaa. Ulkomaalaisilla kasinoilla pelaaminen ei ole laitonta, mutta valtio ohjaa suomalaisia käyttämään ennen kaikkea kotimaista palveluntarjoajaa. Ulkomaalaiset kasinot houkuttelevat suomalaisia kuitenkin verottomuuden ja erilaisten bonusten, kuten ilmaiskierrosten ja ilmaisen pelirahan avulla.

Tilanne voi kuitenkin muuttua hyvinkin pian, mikäli EU:n lainsäädäntö ohittaa suomalaisen vastaavan. On olemassa riski, että suomalaisten tulee mahdollisesti ottaa käyttöön tiukempia rajoituksia, kuten muut Euroopan maat, jotka voivat vaikuttaa mainostuotteisiin, kuten ilmaisiin bonuksiin.

Esimerkiksi Ruotsi on tiukentanut otettaan kasinopelaajista. Vuonna 2019 maa siirtyi kasinoiden lisenssimarkkinaan purkaen oman rahapelimonopolinsa. Tämä mahdollisti sen, että ulkomaalaiset nettikasinot siirtyivät Ruotsiin ja pelien tarjoamisesta ilman Ruotsin lisenssiä tuli kiellettyä. Myös bonuksiin puututtiin ja kasino saa tarjota pelaajalleen vain yhden bonuksen.

Suomessa tilanne on tällä hetkellä jollain tapaa parempi. Valtio ei ole purkanut monopolia, joten suomalainen voi nauttia laillisesti nettikasinoiden bonuksesta ja muun muassa kasinoista ilman rekisteröitymistä. Mikäli EU kuitenkin päättää yhtenäistää kasinoalaa, on hyvin mahdollista, että Suomessakin tullaan näkemään jonkinlaista tiukempaa säätelyä.

Rahapeliala ei kuitenkaan ole ainoa, joka saattaa kärsiä EU-lakien tiukennuksesta. Käytännössä EU-direktiivithän koskevat kaikkia jäsenmaita ja niiden asukkaita ja ne pyritään yhtenäistämään niin, että säännöt ovat samat kaikille. Todellisuudessa maita ja kulttuureita on kuitenkin niin paljon, että aina joku maa joutuu muuttamaan omaa tapaansa elää. Suomella on joitain poikkeusoikeuksia EU:ssa. Yksi näistä on lihan ja kalan savustaminen. Kyseessä on suomalainen perinne, joten EU antaa suomalaisten jatkaa savustusta vaikka sillä on negatiivisia vaikutuksia ilman laatuun.

EU:n elvytyspaketti on kaikkiaan huono diili Suomelle, vaikka se nostaisikin muiden maiden valmiutta ostaa Suomesta ja näin ollen parantaisi vientiämme. Huolestuttavinta on kuitenkin se, että paketti on varoitusmerkki siitä, että jatkossa EU saattaa pyrkiä astumaan Suomen oman perustuslain yli. Toivottavasti Suomen edustajat pitävät kansalaisten kannasta kiinni ja torppaavat tällaiset yritykset heti alkuunsa!

One thought on “Mitä EU:n elvytyspaketti tarkoittaa meille suomalaisille?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.